Kerro kaverille!
Lähetä kaverillesi linkki tälle sivulle täyttämällä lomake ja painamalla lähetä –nappia.
Voit myös lähettää useammalle ystävällesi yhtaikaa käyttämällä pilkkua sähköpostiosoitteitten välissä: a.name@aserver.com, another.name@anotherserver.com
- Mainoksessa rakastava äiti unohtaa lapsensa yksin kylpyammeeseen ja
hanan päälle. Rakastava vanhempi ei koskaan tekisi tällaista
arkielämässä. Me olemme kuitenkin asettamassa välinpitämättömyydellämme
tulevat sukupolvet aivan yhtä suoraan ja vakavaan vaaraan, Greenpeacen
ilmastokampanjavastaava Kaisa Kosonen kuvaa.
- Vedestä voi tulla vakava ongelma jo lastemme elinaikana tulvien, hirmumyrskyjen, merenpinnan nousun ja kuivuuksien aiheuttaman vesipulan vuoksi. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä kuolee jo nyt vuosittain ilmastonmuutoksen takia vesipulaan, nälkään ja tauteihin, vaikka ennusteiden valossa lämpeneminen on vasta alkanut. Mikään, mitä voimme näyttää televisiossa ei pääse lähellekään sitä todellisuutta, mikä lapsillamme voi olla edessä, jos emme havahdu toimimaan, Kosonen jatkaa.
Mainosspotissa näyttelevät Aku Louhimiehen puoliso Laura Malmivaara sekä pariskunnan kymmenkuinen tytär Aino. Spotin ovat suunnitelleet ja tuottaneet vapaaehtoistyönä mainostoimisto PHS:n ja tuotantoyhtiö Pohjantähden työntekijät. Mainos kehottaa äänestäjiä selvittämään ehdokkaiden ilmastokannat verkkosivuilla www.greenpeace.fi/vaalit ennen äänestämistä.
Jotkut katsojat ovat kauhistuneet lapsen jättämistä avuttomana ammeeseen ja jotkut taas pitävät sitä osuvana kuvauksena Suomenkin ilmastopolitiikasta ja asenneilmastosta. Vaikka ilmastonmuutos on noussut voimakkaasti julkiseen keskusteluun, ei lisääntynyt tietoisuus vielä näy toimintana sen enempää poliittisessa päätöksenteossa kuin ihmisten arkisissa valinnoissakaan.
- Energian halpa hinta tuntuu edelleen olevan meillä tärkeämpää kuin energiantuotannon vaikutus ilmastoon. Tuoreen EU-tutkimuksenkin mukaan suomalaiset suhtautuvat muita eurooppalaisia huolettomammin ilmastonmuutokseen eivätkä näe tarvetta muuttaa elintapojaan energiankulutuksen suhteen. Siksi koemme, että ilmastonmuutoksen vakavuudesta muistuttamista tarvitaan yhä. Aika on käymässä vähiin, Kosonen sanoo.
Greenpeacen kampanjasivuille lisätään tänään puoluejohtajien ja joidenkin muiden eturivin poliitikkojen videohaastattelut. Esimerkiksi ulkoministeri Erkki Tuomioja toteaa haastattelussaan, että energian hinnan täytyy nousta tulevaisuudessa ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen vaatii siirtymistä vapaaehtoisuudesta normiohjaukseen energiansäästössä.
Katso TV-mainoksemme
- Vedestä voi tulla vakava ongelma jo lastemme elinaikana tulvien, hirmumyrskyjen, merenpinnan nousun ja kuivuuksien aiheuttaman vesipulan vuoksi. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä kuolee jo nyt vuosittain ilmastonmuutoksen takia vesipulaan, nälkään ja tauteihin, vaikka ennusteiden valossa lämpeneminen on vasta alkanut. Mikään, mitä voimme näyttää televisiossa ei pääse lähellekään sitä todellisuutta, mikä lapsillamme voi olla edessä, jos emme havahdu toimimaan, Kosonen jatkaa.
Mainosspotissa näyttelevät Aku Louhimiehen puoliso Laura Malmivaara sekä pariskunnan kymmenkuinen tytär Aino. Spotin ovat suunnitelleet ja tuottaneet vapaaehtoistyönä mainostoimisto PHS:n ja tuotantoyhtiö Pohjantähden työntekijät. Mainos kehottaa äänestäjiä selvittämään ehdokkaiden ilmastokannat verkkosivuilla www.greenpeace.fi/vaalit ennen äänestämistä.
Jotkut katsojat ovat kauhistuneet lapsen jättämistä avuttomana ammeeseen ja jotkut taas pitävät sitä osuvana kuvauksena Suomenkin ilmastopolitiikasta ja asenneilmastosta. Vaikka ilmastonmuutos on noussut voimakkaasti julkiseen keskusteluun, ei lisääntynyt tietoisuus vielä näy toimintana sen enempää poliittisessa päätöksenteossa kuin ihmisten arkisissa valinnoissakaan.
- Energian halpa hinta tuntuu edelleen olevan meillä tärkeämpää kuin energiantuotannon vaikutus ilmastoon. Tuoreen EU-tutkimuksenkin mukaan suomalaiset suhtautuvat muita eurooppalaisia huolettomammin ilmastonmuutokseen eivätkä näe tarvetta muuttaa elintapojaan energiankulutuksen suhteen. Siksi koemme, että ilmastonmuutoksen vakavuudesta muistuttamista tarvitaan yhä. Aika on käymässä vähiin, Kosonen sanoo.
Greenpeacen kampanjasivuille lisätään tänään puoluejohtajien ja joidenkin muiden eturivin poliitikkojen videohaastattelut. Esimerkiksi ulkoministeri Erkki Tuomioja toteaa haastattelussaan, että energian hinnan täytyy nousta tulevaisuudessa ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen vaatii siirtymistä vapaaehtoisuudesta normiohjaukseen energiansäästössä.
Katso TV-mainoksemme
Ydinvoiman kannattajat haluttomimpia sitoutumaan päästövähennyksiin
maaliskuu 02, 2007
Greenpeacen aktivistit ripustivat julisteen Helsingin rautatieaseman pääsisäänkäynnin yläpuolelle vauhdittaakseen keskustelua ilmastonmuutoksesta eduskuntavaaleissa.
Suurenna kuva
Tämä käy ilmi ehdokkaiden vastauksista MTV3:n ja kehitysyhteistyön
palvelukeskus KEPA:n vaalikoneisiin. Ydinvoiman vankat kannattajat ovat
myös keskimääräistä haluttomampia tukemaan uusiutuvia energialähteitä
sekä vauhdittamaan energiansäästöä uusilla laeilla ja veroilla.
Greenpeacen ilmastokampanja on koonnut kansanedustajaehdokkaiden energia- ja ilmastopoliittisia mielipiteitä kampanjasivuilleen www.greenpeace.fi/vaalit. Vaalikonevastausten lisäksi lähteenä on käytetty ehdokkaiden omia kotisivuja.
Järjestön aktivistit kampanjoivat tänään vaalisivujen tunnetuksi tekemiseksi Helsingissä. Jo aamutuimaan Itäväylän kautta töihinsä metrolla tai autolla matkanneet helsinkiläiset saivat ihmetellä Greenpeacen kiipeilijöiden Sörnäisten kaasukellon viereiseen kehikkoon kiinnittämiä 12-metrisiä banderolleja ”Äänestä päästöt alas!” ja ”Älä äänestä ydinjätettä!” Yhdeltätoista aktivistit tekivät seuraa VR:n kivimiehille ja virittivät ison kuvallisen banderollin rautatieaseman pääsisäänkäynnin yläpuolelle ja toisen Elielinaukion puolelle. Samaan aikaan postereihin pukeutuneet aktivistit jakoivat tarroja ohikulkijoille.
- Käsillä on todellakin ilmastovaalit, sillä ilmastonmuutos, uusiutuva energia, energiansäästö ja joukkoliikenne ovat paljon esillä ehdokkaiden tavoitteissa ja kannanotoissa. Erityisen paljon teemoja nostetaan esiin vihreiden, keskustan ja RKP:n ehdokkaiden kampanjasivuilla. Vähiten teemat näkyvät demareiden ja kokoomuksen ehdokkaiden sivuilla, summaa Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta.
Greenpeace vaatii puolueita ja ehdokkaita sitoutumaan konkreettisiin toimiin ilmastopäästöjen vähentämiseksi nopeasti. Ensimmäinen askel olisi pitkän aikavälin ilmastostrategia, jossa tähdätään päästöjen leikkaamiseen 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Pitkän tähtäimen ilmastostrategian laatimiselle löytyy vankkaa tukea yli puoluerajojen. Kun asia viedään konkreettisten toimenpiteiden tasolle, on puolueiden välillä kuitenkin merkittäviä eroja.
- Tietulleja sekä energiansäästön edistämistä laeilla ja veroilla kannattavat selvästi ainoastaan Vasemmistoliiton ja Vihreiden ehdokkaat. Samojen puolueiden ehdokkaat kannattavat myös voimakkaimmin uusiutuvien energialähteiden tukemista. Toisaalta uuden ydinvoimalan kannalla ovat selvästi vain kokoomuksen ja liberaalien ehdokkaat, toteaa Myllyvirta.
- Haluamme auttaa ilmastonmuutoksesta huolestuneita kansalaisia erottamaan puolueiden ja ehdokkaiden joukosta ne, jotka eivät tyydy pelkkiin puheisiin. Ilmastonmuutoksen torjumista ei saa jättää vain valistuneiden kansalaisten harteille, vaan ilmastoystävällisestä vaihtoehdosta pitää tehdä aina se kaikkein houkuttelevin vaihtoehto veroilla tai muulla ohjauskeinoilla, oli sitten kyse rakentamisesta, liikennevalinnoista tai kulutuspäätöksistä, huomauttaa Greenpeacen ilmastokampanjavastaava Kaisa Kosonen.
Lue lisää koko maan puolueiden ja ehdokkaiden vertailusta
Greenpeacen ilmastokampanja on koonnut kansanedustajaehdokkaiden energia- ja ilmastopoliittisia mielipiteitä kampanjasivuilleen www.greenpeace.fi/vaalit. Vaalikonevastausten lisäksi lähteenä on käytetty ehdokkaiden omia kotisivuja.
Järjestön aktivistit kampanjoivat tänään vaalisivujen tunnetuksi tekemiseksi Helsingissä. Jo aamutuimaan Itäväylän kautta töihinsä metrolla tai autolla matkanneet helsinkiläiset saivat ihmetellä Greenpeacen kiipeilijöiden Sörnäisten kaasukellon viereiseen kehikkoon kiinnittämiä 12-metrisiä banderolleja ”Äänestä päästöt alas!” ja ”Älä äänestä ydinjätettä!” Yhdeltätoista aktivistit tekivät seuraa VR:n kivimiehille ja virittivät ison kuvallisen banderollin rautatieaseman pääsisäänkäynnin yläpuolelle ja toisen Elielinaukion puolelle. Samaan aikaan postereihin pukeutuneet aktivistit jakoivat tarroja ohikulkijoille.
- Käsillä on todellakin ilmastovaalit, sillä ilmastonmuutos, uusiutuva energia, energiansäästö ja joukkoliikenne ovat paljon esillä ehdokkaiden tavoitteissa ja kannanotoissa. Erityisen paljon teemoja nostetaan esiin vihreiden, keskustan ja RKP:n ehdokkaiden kampanjasivuilla. Vähiten teemat näkyvät demareiden ja kokoomuksen ehdokkaiden sivuilla, summaa Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta.
Greenpeace vaatii puolueita ja ehdokkaita sitoutumaan konkreettisiin toimiin ilmastopäästöjen vähentämiseksi nopeasti. Ensimmäinen askel olisi pitkän aikavälin ilmastostrategia, jossa tähdätään päästöjen leikkaamiseen 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Pitkän tähtäimen ilmastostrategian laatimiselle löytyy vankkaa tukea yli puoluerajojen. Kun asia viedään konkreettisten toimenpiteiden tasolle, on puolueiden välillä kuitenkin merkittäviä eroja.
- Tietulleja sekä energiansäästön edistämistä laeilla ja veroilla kannattavat selvästi ainoastaan Vasemmistoliiton ja Vihreiden ehdokkaat. Samojen puolueiden ehdokkaat kannattavat myös voimakkaimmin uusiutuvien energialähteiden tukemista. Toisaalta uuden ydinvoimalan kannalla ovat selvästi vain kokoomuksen ja liberaalien ehdokkaat, toteaa Myllyvirta.
- Haluamme auttaa ilmastonmuutoksesta huolestuneita kansalaisia erottamaan puolueiden ja ehdokkaiden joukosta ne, jotka eivät tyydy pelkkiin puheisiin. Ilmastonmuutoksen torjumista ei saa jättää vain valistuneiden kansalaisten harteille, vaan ilmastoystävällisestä vaihtoehdosta pitää tehdä aina se kaikkein houkuttelevin vaihtoehto veroilla tai muulla ohjauskeinoilla, oli sitten kyse rakentamisesta, liikennevalinnoista tai kulutuspäätöksistä, huomauttaa Greenpeacen ilmastokampanjavastaava Kaisa Kosonen.
Lue lisää koko maan puolueiden ja ehdokkaiden vertailusta
Greenpeacen aktivistit ripustivat tiistain aamuruuhkan aikaan kaksi banderollia Tammerkosken sillalle. Protesti on osa Greenpeacen ilmastokampanjaa ennen maaliskuun eduskuntavaaleja.
Suurenna kuva
- Kampanjan tavoitteena on kannustaa suomalaisia äänestämään ilmastopäästöt alas. Haluamme auttaa ilmastonmuutoksesta huolestuneita kansalaisia erottamaan jyvät akanoista, eli löytämään todellisiin päästövähennystoimiin valmiit puolueet ja ehdokkaat ennen äänestyspäätöstä, sanoo Greenpeacen energiakampanjavastaava Lauri Myllyvirta.
Ensimmäisessä vaiheessa kampanjasivulla julkaistiin puolueiden ilmasto- ja energiapoliittisten ohjelmien vertailu.
- Vertailumme osoitti, että monilla puolueilla on polleista puheista ja henkseleiden paukkeesta huolimatta ilmastopolitiikan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet edelleen hukassa. Näihin kuuluvat demarit, kokoomus ja perussuomalaiset, toteaa Myllyvirta.
Nyt vertailu laajennetaan myös ehdokastasolle. Tietoja on kerätty vaalikoneista sekä ehdokkaiden kotisivuilta. Pirkanmaan vaalipiirin ehdokkaiden osalta Greenpeace esittelee vertailun tuloksia tänään toimittajakahveilla Tullikamarin Klubilla (Tullikamarinaukio 2) klo 11.00.
- Kaikki puolueet haluavat tukea uusiutuvia energianlähteitä, mutta Vihreät ja SKP selkeimmin ja SDP heikoimmin. Pitkän aikavälin ilmastostrategiaa, jolla Suomen päästöt vähennettäisiin vuoteen 2050 mennessä reilusti alle puoleen, kannattavat reilulla enemmistöllä kaikki muut puolueet paitsi Kokoomus, KD ja Perussuomalaiset, summaa Myllyvirta.
Katsaus ehdokkaiden verkkosivuille osoitti, että käsillä on todellakin ilmastovaalit, sillä ilmastonmuutos, uusiutuva energia, energiansäästö ja joukkoliikenne ovat paljon esillä ehdokkaiden teemoissa ja mielipiteissä. Erityisen paljon teemat näkyvät Vihreiden, Keskustan Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton ehdokkaiden tavoitteissa, joskin esim. Keskustan riveistä kuuluu myös kritiikkiä Kioton pöytäkirjaa kohtaan ja vaatimuksia ilmastopäästöiltään pahimman turpeen luokittelemisesta uusiutuvaksi energiaksi.
- Selkein ero puolueiden välillä näkyy siinä, halutaanko ilmastopolitiikkaan luvata pelkkiä porkkanoita vai nähdäänkö ilmastonmuutoksen torjumisen vaativan myös hinnan asettamista päästöille. Energiansäästöä edistävää vero- ja lakiohjausta kannattavat selvästi ainoastaan Vihreät, Vasemmistoliitto ja SKP. Niin ikään Tukholmassa menestykseksi osoittautuneita tietulleja kannattavat selvästi ainoastaan vihreät, joskin hajakannatusta löytyy myös Vasemmiston ja SDP:n joukosta, totesi Myllyvirta.
Lue Pirkanmaan puolueiden ja ehdokkaiden vertailu
Ensimmäisessä vaiheessa kampanjasivulla julkaistiin puolueiden ilmasto- ja energiapoliittisten ohjelmien vertailu.
- Vertailumme osoitti, että monilla puolueilla on polleista puheista ja henkseleiden paukkeesta huolimatta ilmastopolitiikan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet edelleen hukassa. Näihin kuuluvat demarit, kokoomus ja perussuomalaiset, toteaa Myllyvirta.
Nyt vertailu laajennetaan myös ehdokastasolle. Tietoja on kerätty vaalikoneista sekä ehdokkaiden kotisivuilta. Pirkanmaan vaalipiirin ehdokkaiden osalta Greenpeace esittelee vertailun tuloksia tänään toimittajakahveilla Tullikamarin Klubilla (Tullikamarinaukio 2) klo 11.00.
- Kaikki puolueet haluavat tukea uusiutuvia energianlähteitä, mutta Vihreät ja SKP selkeimmin ja SDP heikoimmin. Pitkän aikavälin ilmastostrategiaa, jolla Suomen päästöt vähennettäisiin vuoteen 2050 mennessä reilusti alle puoleen, kannattavat reilulla enemmistöllä kaikki muut puolueet paitsi Kokoomus, KD ja Perussuomalaiset, summaa Myllyvirta.
Katsaus ehdokkaiden verkkosivuille osoitti, että käsillä on todellakin ilmastovaalit, sillä ilmastonmuutos, uusiutuva energia, energiansäästö ja joukkoliikenne ovat paljon esillä ehdokkaiden teemoissa ja mielipiteissä. Erityisen paljon teemat näkyvät Vihreiden, Keskustan Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton ehdokkaiden tavoitteissa, joskin esim. Keskustan riveistä kuuluu myös kritiikkiä Kioton pöytäkirjaa kohtaan ja vaatimuksia ilmastopäästöiltään pahimman turpeen luokittelemisesta uusiutuvaksi energiaksi.
- Selkein ero puolueiden välillä näkyy siinä, halutaanko ilmastopolitiikkaan luvata pelkkiä porkkanoita vai nähdäänkö ilmastonmuutoksen torjumisen vaativan myös hinnan asettamista päästöille. Energiansäästöä edistävää vero- ja lakiohjausta kannattavat selvästi ainoastaan Vihreät, Vasemmistoliitto ja SKP. Niin ikään Tukholmassa menestykseksi osoittautuneita tietulleja kannattavat selvästi ainoastaan vihreät, joskin hajakannatusta löytyy myös Vasemmiston ja SDP:n joukosta, totesi Myllyvirta.
Lue Pirkanmaan puolueiden ja ehdokkaiden vertailu
Greenpeacen aktivistit Timo Puohiniemi ja Sini Saarela ripustivat jättikokoisen julisteen yliopistonkadun ylitse kehottaakseen turkulaisia äänestämään kasvihuonekaasut alas.
Suurenna kuva
- Kampanjan tavoitteena on kannustaa kansalaisia äänestämään ilmastopäästöt alas. Lisäksi haluamme auttaa ilmastonmuutoksesta huolestuneita kansalaisia erottamaan jyvät akanoista, eli löytämään todellisiin päästövähennystoimiin valmiit puolueet ja ehdokkaat ennen äänestyspäätöstä, sanoo Greenpeacen ilmastokampanjavastaava Kaisa Kosonen.
Ensimmäisessä vaiheessa kampanjasivulla julkaistiin vertailu puolueiden ilmasto-ja energiapoliittisista tavoitteista.
- Vertailumme osoitti, että monilla puolueilla on polleista puheista ja henkseleiden paukkeesta huolimatta ilmastopolitiikan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet edelleen hukassa. Näihin kuuluvat demarit, kokoomus ja perussuomalaiset, toteaa Myllyvirta.
Nyt vertailu laajennetaan myös ehdokastasolle. Tietoja on kerätty vaalikoneista sekä ehdokkaiden kotisivuilta. Varsinais-Suomen vaalipiirin ehdokkaiden osalta Greenpeace esittelee vertailun tuloksia tänään toimittajakahveilla Cafe Fontanassa (Aurakatu 1) klo 10.00.
- Varsinais-Suomen vaalipiirissä uusiutuvien energialähteiden tukitoimia sekä energiatehokkuuteen tähtäävää vero- ja lakiohjausta kannattavat eniten vihreiden ja vasemmiston kansanedustajaehdokkaat. Vahvaa tukea löytyy myös SKP:n ehdokkaiden joukosta, mutta vastausprosentti on alhainen. Ydinvoiman kannatus näkyy vahvasti ainoastaan kokoomuksen ja liberaalien vastauksissa, toteaa Myllyvirta.
Päästöjen puolittamiseen tähtäävälle pitkän aikavälin ilmastostrategialle löytyy ilahduttavan laajaa tukea läpi puolueiden. Joukosta erottuvat ainoastaan keskustan ehdokkaat, joista vain viisi kolmestatoista kannattaa suurten päästövähennysten strategiaa. Ehdokkaiden omilla kotisivuilla ilmastonmuutos, uusiutuva energia ja energiansäästö ovat nousseet tavoitteiden joukkoon eniten vihreiden, vasemmiston, demareiden ja RKP:n ehdokkailla.
Viime viikolla Greenpeace kampanjoi Oulussa ja Vaasassa.
Ensimmäisessä vaiheessa kampanjasivulla julkaistiin vertailu puolueiden ilmasto-ja energiapoliittisista tavoitteista.
- Vertailumme osoitti, että monilla puolueilla on polleista puheista ja henkseleiden paukkeesta huolimatta ilmastopolitiikan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet edelleen hukassa. Näihin kuuluvat demarit, kokoomus ja perussuomalaiset, toteaa Myllyvirta.
Nyt vertailu laajennetaan myös ehdokastasolle. Tietoja on kerätty vaalikoneista sekä ehdokkaiden kotisivuilta. Varsinais-Suomen vaalipiirin ehdokkaiden osalta Greenpeace esittelee vertailun tuloksia tänään toimittajakahveilla Cafe Fontanassa (Aurakatu 1) klo 10.00.
- Varsinais-Suomen vaalipiirissä uusiutuvien energialähteiden tukitoimia sekä energiatehokkuuteen tähtäävää vero- ja lakiohjausta kannattavat eniten vihreiden ja vasemmiston kansanedustajaehdokkaat. Vahvaa tukea löytyy myös SKP:n ehdokkaiden joukosta, mutta vastausprosentti on alhainen. Ydinvoiman kannatus näkyy vahvasti ainoastaan kokoomuksen ja liberaalien vastauksissa, toteaa Myllyvirta.
Päästöjen puolittamiseen tähtäävälle pitkän aikavälin ilmastostrategialle löytyy ilahduttavan laajaa tukea läpi puolueiden. Joukosta erottuvat ainoastaan keskustan ehdokkaat, joista vain viisi kolmestatoista kannattaa suurten päästövähennysten strategiaa. Ehdokkaiden omilla kotisivuilla ilmastonmuutos, uusiutuva energia ja energiansäästö ovat nousseet tavoitteiden joukkoon eniten vihreiden, vasemmiston, demareiden ja RKP:n ehdokkailla.
Viime viikolla Greenpeace kampanjoi Oulussa ja Vaasassa.
Greenpeacen ilmastokiertueella Vaasan katukuvaan ilmestyi jättipostereita, käveleviä julisteita sekä joukko kampanjatarroja jakavia aktivisteja. Greenpeace haluaa auttaa kansalaisia löytämään todellisiin päästövähennystoimiin valmiit puolueet ja ehdokkaat ennen äänestyspäätöstä.
Suurenna kuva
- Kampanjan tavoitteena on kannustaa kansalaisia äänestämään ilmastopäästöt alas. Lisäksi haluamme auttaa ilmastonmuutoksesta huolestuneita kansalaisia erottamaan jyvät akanoista, eli löytämään todellisiin päästövähennystoimiin valmiit puolueet ja ehdokkaat ennen äänestyspäätöstä, sanoo Greenpeacen ilmastokampanjavastaava Kaisa Kosonen.
Ensimmäisessä vaiheessa kampanjasivulla julkaistiin vertailu puolueiden ilmasto- ja energiapoliittisista tavoitteista.
- Vertailumme osoitti, että monilla puolueilla on polleista puheista ja henkseleiden paukkeesta huolimatta ilmastopolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet edelleen hukassa. Selkeimmin niitä ovat linjanneet vihreät, RKP, kristillisdemokraatit ja keskusta, joista viimeinen on tosin ehtinyt syödä vaalilupauksensa päästövähennystavoitteista jo ennen vaaleja, toteaa Kosonen.
Tällä viikolla vertailu laajenee puolueista myös ehdokastasolle. Tietoja on kerätty vaalikoneista sekä ehdokkaiden kotisivuilta. Vaasan vaalipiirin ehdokkaiden osalta Greenpeace esittelee vertailun tuloksia jo tänään toimittajakahveilla Cafe Loftetissa klo 10.30.
- Uusiutuvien energianlähteiden tukitoimia vaativat eniten vihreät, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Ydinvoiman kannatusta löytyy eniten kokoomuksen ja keskustan ehdokasryhmistä. Pitkän tähtäimen ilmastostrategialle ja EU:n edelläkävijyydelle löytyy ilahduttavan laajaa tukea. Eniten jarrupoljinta painavat kuitenkin kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisten ehdokkaat, totesi Kosonen.
- Tavoitteiden ja käytännön toimenpiteiden välillä on kuitenkin edelleen kuilu. Vaasan vaalipiirissä ainoastaan vihreiden ja SKP:n ehdokkaat tuntuvat ymmärtäneen, että energiatehokkuuden edistäminen edellyttää myös vero- ja lakiohjausta. Energian tehokasta käyttöä ei pitäisi jättää vain valistuneiden kansalaisten vastuulle, vaan energiatehokkuus tulisi tehdä ohjauksen avulla houkuttelevaksi kaikille. Jos kaikki aasialaiset tavoittelisivat samanlaista energiankulutuksen tasoa kuin meillä, ilmastonmuutoksen torjuminen voitaisiin unohtaa, Kosonen summaa
Käsillä olevista vaaleista on puhuttu paitsi ilmastovaaleina myös nettivaaleina, sillä puolueet ja ehdokkaat satsaavat aiempaa enemmän tiedottamiseen ja mainostamiseen internetissä. Greenpeace kävi läpi Vaasan vaalipiirin ehdokkaiden kotisivut selvittääkseen, miten ehdokkaat itse tuovat ilmastonmuutoksen torjumista tai uusiutuvan energian ja energiansäästön edistämistä esiin vaaliteemoissaan. Useimmin edellä mainitut teemat oli nostettu tavoitelistan kärkeen vihreiden ja keskustan ehdokkaiden vaalisivuilla.
Lue vertailuja Vaasan vaalipiirin osalta
Ensimmäisessä vaiheessa kampanjasivulla julkaistiin vertailu puolueiden ilmasto- ja energiapoliittisista tavoitteista.
- Vertailumme osoitti, että monilla puolueilla on polleista puheista ja henkseleiden paukkeesta huolimatta ilmastopolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet edelleen hukassa. Selkeimmin niitä ovat linjanneet vihreät, RKP, kristillisdemokraatit ja keskusta, joista viimeinen on tosin ehtinyt syödä vaalilupauksensa päästövähennystavoitteista jo ennen vaaleja, toteaa Kosonen.
Tällä viikolla vertailu laajenee puolueista myös ehdokastasolle. Tietoja on kerätty vaalikoneista sekä ehdokkaiden kotisivuilta. Vaasan vaalipiirin ehdokkaiden osalta Greenpeace esittelee vertailun tuloksia jo tänään toimittajakahveilla Cafe Loftetissa klo 10.30.
- Uusiutuvien energianlähteiden tukitoimia vaativat eniten vihreät, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Ydinvoiman kannatusta löytyy eniten kokoomuksen ja keskustan ehdokasryhmistä. Pitkän tähtäimen ilmastostrategialle ja EU:n edelläkävijyydelle löytyy ilahduttavan laajaa tukea. Eniten jarrupoljinta painavat kuitenkin kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisten ehdokkaat, totesi Kosonen.
- Tavoitteiden ja käytännön toimenpiteiden välillä on kuitenkin edelleen kuilu. Vaasan vaalipiirissä ainoastaan vihreiden ja SKP:n ehdokkaat tuntuvat ymmärtäneen, että energiatehokkuuden edistäminen edellyttää myös vero- ja lakiohjausta. Energian tehokasta käyttöä ei pitäisi jättää vain valistuneiden kansalaisten vastuulle, vaan energiatehokkuus tulisi tehdä ohjauksen avulla houkuttelevaksi kaikille. Jos kaikki aasialaiset tavoittelisivat samanlaista energiankulutuksen tasoa kuin meillä, ilmastonmuutoksen torjuminen voitaisiin unohtaa, Kosonen summaa
Käsillä olevista vaaleista on puhuttu paitsi ilmastovaaleina myös nettivaaleina, sillä puolueet ja ehdokkaat satsaavat aiempaa enemmän tiedottamiseen ja mainostamiseen internetissä. Greenpeace kävi läpi Vaasan vaalipiirin ehdokkaiden kotisivut selvittääkseen, miten ehdokkaat itse tuovat ilmastonmuutoksen torjumista tai uusiutuvan energian ja energiansäästön edistämistä esiin vaaliteemoissaan. Useimmin edellä mainitut teemat oli nostettu tavoitelistan kärkeen vihreiden ja keskustan ehdokkaiden vaalisivuilla.
Lue vertailuja Vaasan vaalipiirin osalta
Suomi jäi ainoaksi Länsi-Euroopan maaksi joka suhtautui vastahakoisesti 20 % tavoitteeseen. Monet muut EU-maat Ruotsin ja Tanskan johdolla pitivät tätä liian vaatimattomana ja halusivat sitoutua välittömästi 30 prosenttiin. Greenpeace muistuttaa, että 20 % päästövähennys teollisuusmaissa vuoteen 2020 mennessä ei riittäisi vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseen. Ympäristöministerien hyväksymän linjauksen mukaan EU sitoutuu 30 % vähennykseen kun uusi ilmastosopimus saadaan syntymään.
- Ympäristöneuvoston päätelmiin kirjatut päästötavoitteet ovat tärkeä signaali muulle maailmalle siitä, että EU on tosissaan. Ne vievät keskustelua mm. USA:ssa ja Aasian nopeasti teollistuvissa maissa oikeaan suuntaan. Samalla 20 % vähimmäistavoite antaa yrityksille mahdollisuuden varautua tulevaan ilmastopolitiikkaan ja hyödyntää sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia, Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta totesi.
- On kestämätöntä, että EU:n vauraimpiin ja kilpailukykyisimpiin maihin kuuluva Suomi kiristää itselleen erikoiskohtelua uhkaamalla torpedoida koko esityksen ja siten EU:n ilmastopolitiikan. Jos pari maata enemmän olisi ollut Suomen linjalla, sopua tuskin olisi saavutettu. Suurin osa EU-maista onneksi näki napaansa pidemmälle, Myllyvirta arvioi.
Pääministeri Vanhanen perusteli aiemmin tällä viikolla Suomen vastahakoisuutta valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) arvioilla päästövähennysten kustannuksista. Koko arvio perustuu hyvin pessimistisiin oletuksiin ja lisäksi Vanhanen on siteerannut tarkoitushakuisesti vain kaikkein pessimistisintä skenaariota.
VATT ei huomioi mitenkään sitä, että korkeampi päästöoikeuden hinta loisi ennennäkemättömän kysynnän päästöjä vähentävälle teknologialle, jossa Suomella on paljon osaamista. Lisäksi VATT on lähtenyt siitä, että päästökauppasektorin ulkopuolella ei toteutettaisi mitään uusia toimia, jolloin koko päästövähennystarve kohdistuisi päästökauppasektorin yrityksiin.
- Arviot päästövähennysten kustannuksista kuvastavat sitä, että hallitus näkee ilmastonmuutoksen torjumisen pelkästään uhkana. VATT väitti jo päästökaupan vievän Suomesta yli 10 000 työpaikkaa, eli uhkakuvien maalailussa ei ole mitään uutta. Päästöjen vähentäminen parantaisi mm. Euroopan energiaomavaraisuutta ja edistäisi vähäpäästöisen teknologian ja tuotannon kehitystä. Tulevaisuudessa ne ovat yhä tärkeämpiä kilpailutekijöitä, Myllyvirta muistutti.
- Ympäristöneuvoston päätelmiin kirjatut päästötavoitteet ovat tärkeä signaali muulle maailmalle siitä, että EU on tosissaan. Ne vievät keskustelua mm. USA:ssa ja Aasian nopeasti teollistuvissa maissa oikeaan suuntaan. Samalla 20 % vähimmäistavoite antaa yrityksille mahdollisuuden varautua tulevaan ilmastopolitiikkaan ja hyödyntää sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia, Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta totesi.
- On kestämätöntä, että EU:n vauraimpiin ja kilpailukykyisimpiin maihin kuuluva Suomi kiristää itselleen erikoiskohtelua uhkaamalla torpedoida koko esityksen ja siten EU:n ilmastopolitiikan. Jos pari maata enemmän olisi ollut Suomen linjalla, sopua tuskin olisi saavutettu. Suurin osa EU-maista onneksi näki napaansa pidemmälle, Myllyvirta arvioi.
Pääministeri Vanhanen perusteli aiemmin tällä viikolla Suomen vastahakoisuutta valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) arvioilla päästövähennysten kustannuksista. Koko arvio perustuu hyvin pessimistisiin oletuksiin ja lisäksi Vanhanen on siteerannut tarkoitushakuisesti vain kaikkein pessimistisintä skenaariota.
VATT ei huomioi mitenkään sitä, että korkeampi päästöoikeuden hinta loisi ennennäkemättömän kysynnän päästöjä vähentävälle teknologialle, jossa Suomella on paljon osaamista. Lisäksi VATT on lähtenyt siitä, että päästökauppasektorin ulkopuolella ei toteutettaisi mitään uusia toimia, jolloin koko päästövähennystarve kohdistuisi päästökauppasektorin yrityksiin.
- Arviot päästövähennysten kustannuksista kuvastavat sitä, että hallitus näkee ilmastonmuutoksen torjumisen pelkästään uhkana. VATT väitti jo päästökaupan vievän Suomesta yli 10 000 työpaikkaa, eli uhkakuvien maalailussa ei ole mitään uutta. Päästöjen vähentäminen parantaisi mm. Euroopan energiaomavaraisuutta ja edistäisi vähäpäästöisen teknologian ja tuotannon kehitystä. Tulevaisuudessa ne ovat yhä tärkeämpiä kilpailutekijöitä, Myllyvirta muistutti.
Vanhasen ilmastolinjaus karhunpalvelus yrityksille
Lehdistökommentti
helmikuu 19, 2007
Greenpeacen aktivistit jalkautuivat Oulun kaduille kehottamaan äänestäjiä miettimään, mitä heidän eduskuntavaaliehdokkaansa on valmis tekemään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Julistekuvan puoluejohtajista Matti Vanhanen sanoutui 19.2. irti oman puolueensa vaaliohjelmasta, jonka mukaan Suomen tulee tukea EU:n asettamaa 20 % päästötavoitetta.
Suurenna kuva
- Jankuttamalla yksipuolisten tavoitteiden turmiollisuudesta Keskusta haluaa viedä huomiota pois siitä tosiasiasta, että EU:lla ja Suomella on joka tapauksessa edessään mittavat päästövähennykset. EU:n oma tavoite on vain keino edistää kansainvälisen sopimuksen syntymistä, Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta toteaa.
- Tosiasioiden kieltäminen vaikeuttaa elinkeinoelämän varautumista tulevaan ilmastopolitiikkaan ja johtaa virheellisiin investointipäätöksiin. 20 prosentin tavoite on riittämätön vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta sekin olisi tärkeä suuntaviiva yrityksille, jotka tekevät koko ajan vuoden 2020 päästötasoon vaikuttavia investointeja, Myllyvirta jatkaa.
- Ilmastonmuutoksen torjuminen on huomattavasti edullisempaa kuin torjumatta jättäminen. Suomi on kilpailukykyinen korkean tulotason maa, jolla on korkeaa teknologista osaamista ja suuret uusiutuvan energian potentiaalit. Jos meillä ei Vanhasen mielestä ole varaa vähentää päästöjä, niin on vaikea keksiä, kenellä on, kysyy Myllyvirta.
Vanhasen ja Pekkarisen kanta merkitsisi Suomen yksipuolista irtisanoutumista merkittävimpien EU-maiden ajamasta linjasta. Kommenteista paistaa läpi ajatus, että EU:n pitäisi nyt peesata muuta maailmaa. Jos EU ei tee avauksia ja osoita olevansa valmis toimimaan, ei läpimurrosta kansainvälisissä neuvotteluissa ole toivoa. Suomi on jälleen kerran riippakivenä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.
- Tosiasioiden kieltäminen vaikeuttaa elinkeinoelämän varautumista tulevaan ilmastopolitiikkaan ja johtaa virheellisiin investointipäätöksiin. 20 prosentin tavoite on riittämätön vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta sekin olisi tärkeä suuntaviiva yrityksille, jotka tekevät koko ajan vuoden 2020 päästötasoon vaikuttavia investointeja, Myllyvirta jatkaa.
- Ilmastonmuutoksen torjuminen on huomattavasti edullisempaa kuin torjumatta jättäminen. Suomi on kilpailukykyinen korkean tulotason maa, jolla on korkeaa teknologista osaamista ja suuret uusiutuvan energian potentiaalit. Jos meillä ei Vanhasen mielestä ole varaa vähentää päästöjä, niin on vaikea keksiä, kenellä on, kysyy Myllyvirta.
Vanhasen ja Pekkarisen kanta merkitsisi Suomen yksipuolista irtisanoutumista merkittävimpien EU-maiden ajamasta linjasta. Kommenteista paistaa läpi ajatus, että EU:n pitäisi nyt peesata muuta maailmaa. Jos EU ei tee avauksia ja osoita olevansa valmis toimimaan, ei läpimurrosta kansainvälisissä neuvotteluissa ole toivoa. Suomi on jälleen kerran riippakivenä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.
Greenpeace jalkautui helmikuun puolivälissä Oulun kaduille kehottamaan äänestäjiä miettimään, mitä heidän ehdokkaansa on valmis tekemään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Suurenna kuva
- Kampanjan tavoitteena on kannustaa kansalaisia äänestämään
ilmastopäästöt alas. Lisäksi haluamme auttaa ilmastonmuutoksesta
huolestuneita kansalaisia erottamaan jyvät akanoista, eli löytämään
todellisiin päästövähennystoimiin valmiit puolueet ja ehdokkaat ennen
äänestyspäätöstä, sanoi Greenpeacen ilmastokampanjavastaava Kaisa
Kosonen.
Kampanjan kotisivut www.greenpeace.fi/vaalit avattiin viime viikolla. Ensimmäisessä vaiheessa julkaistiin vertailu puolueiden ilmasto- ja energiapoliittisista tavoitteista.
- Vertailumme osoitti, että monilla puolueilla on polleista puheista ja henkseleiden paukkeesta huolimatta ilmastopolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet edelleen hukassa. Selkeimmin niitä ovat linjanneet RKP, kristillisdemokraatit, vihreät ja keskusta, joista jälkimmäisin on tosin ehtinyt syödä päästövähennystavoitetta koskevan vaalilupauksensa jo ennen vaaleja, totesi Kosonen.
Tällä viikolla vertailu laajenee puolueiden tasolta myös ehdokastasolle. Tietoja on kerätty systemaattisesti vaalikoneista sekä ehdokkaiden kotisivuilta. Oulun vaalipiirin ehdokkaiden osalta Greenpeace esittelee vertailun yleisiä tuloksia jo tänään.
- Uusiutuvien energialähteiden lisäämistä kannatetaan Oulun vaalipiirissä melko tasaisesti eri puolueissa. Sen sijaan energiansäästön edistämistä vero- ja lakiohjauksella kannattavat huomattavasti eniten vihreät ehdokkaat ja ydinvoiman lisäämistä puolestaan kokoomuksen ehdokkaat. Mittaviin päästövähennyksiin tähtäävän ilmastostrategian sisällyttämistä seuraavaan hallitusohjelmaan kannattavat eniten vihreiden ja vasemmiston ehdokkaat, Kosonen summasi.
Käsillä olevista vaaleista on puhuttu paitsi ilmastovaaleina myös nettivaaleina, sillä puolueet ja ehdokkaat satsaavat aiempaa enemmän tiedottamiseen ja mainostamiseen internetissä. Greenpeace kävi läpi Oulun vaalipiirin ehdokkaiden kotisivut selvittääkseen, miten ehdokkaat itse tuovat ilmastonmuutoksen torjumista tai uusiutuvan energian ja energiansäästön edistämistä esiin vaaliteemoissaan. Useimmin edellä mainitut teemat oli nostettu tavoitelistan kärkeen vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan ehdokkaiden vaalisivuilla.
Lue Oulun vaalipiirin ehdokkaiden vertailu
Kampanjan kotisivut www.greenpeace.fi/vaalit avattiin viime viikolla. Ensimmäisessä vaiheessa julkaistiin vertailu puolueiden ilmasto- ja energiapoliittisista tavoitteista.
- Vertailumme osoitti, että monilla puolueilla on polleista puheista ja henkseleiden paukkeesta huolimatta ilmastopolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet edelleen hukassa. Selkeimmin niitä ovat linjanneet RKP, kristillisdemokraatit, vihreät ja keskusta, joista jälkimmäisin on tosin ehtinyt syödä päästövähennystavoitetta koskevan vaalilupauksensa jo ennen vaaleja, totesi Kosonen.
Tällä viikolla vertailu laajenee puolueiden tasolta myös ehdokastasolle. Tietoja on kerätty systemaattisesti vaalikoneista sekä ehdokkaiden kotisivuilta. Oulun vaalipiirin ehdokkaiden osalta Greenpeace esittelee vertailun yleisiä tuloksia jo tänään.
- Uusiutuvien energialähteiden lisäämistä kannatetaan Oulun vaalipiirissä melko tasaisesti eri puolueissa. Sen sijaan energiansäästön edistämistä vero- ja lakiohjauksella kannattavat huomattavasti eniten vihreät ehdokkaat ja ydinvoiman lisäämistä puolestaan kokoomuksen ehdokkaat. Mittaviin päästövähennyksiin tähtäävän ilmastostrategian sisällyttämistä seuraavaan hallitusohjelmaan kannattavat eniten vihreiden ja vasemmiston ehdokkaat, Kosonen summasi.
Käsillä olevista vaaleista on puhuttu paitsi ilmastovaaleina myös nettivaaleina, sillä puolueet ja ehdokkaat satsaavat aiempaa enemmän tiedottamiseen ja mainostamiseen internetissä. Greenpeace kävi läpi Oulun vaalipiirin ehdokkaiden kotisivut selvittääkseen, miten ehdokkaat itse tuovat ilmastonmuutoksen torjumista tai uusiutuvan energian ja energiansäästön edistämistä esiin vaaliteemoissaan. Useimmin edellä mainitut teemat oli nostettu tavoitelistan kärkeen vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan ehdokkaiden vaalisivuilla.
Lue Oulun vaalipiirin ehdokkaiden vertailu
![Kansikuva raportistamme "Energy [r]evolution - A Sustainable World
Energy Outlook"](/raw/image_big_teaser/finland/fi/kuvat-ja-videot/energyrevolution.png)
Raportin takana ovat Greenpeace ja Euroopan uusiutuvan energian teollisuuden kattojärjestö European Renewable Energy Council (EREC). Laskelmat on tehnyt teknisen termodynamiikan instituutti DLR ja eri alueiden kehitystä koskevat oletukset ovat tarkistaneet asiantuntijat eri maanosien yliopistoista ja tutkimusinstituuteista.
Raportissa esitetään potentiaaleja ja keinoja, joilla fossiilisten polttoaineiden käyttöä voidaan leikata uusiutuvan energian ja huomattavasti nykyistä tehokkaamman energian käytön avulla. Energiantarve vuonna 2050 saadaan tehostettua 47 % alhaisemmaksi kuin nykykehityksellä ja uusiutuvien energialähteiden osuus nostettua puoleen kokonaisenergiasta. Laskelmissa on huomioitu joidenkin kehitysmaiden, kuten Kiinan ja Intian, nopea taloudellinen kasvu ja toisaalta maailman väestön lisääntyminen. Uusia ydinvoimaloita ei oleteta rakennettavan. Saavutettavat päästövähennykset mahdollistavat globaalin lämpenemisen pitämisen vaarallisena pidetyn kahden asteen rajan alapuolella.
- Skenaariomme havainnollistaa, miten voimme lisätä kestävää ja ympäristöystävällistä energiantuotantoa vaarantamatta taloudellista kehitystä. Uusiutuvista energianlähteistä voidaan tehdä houkuttelevampia kuin saastuttavasta energiantuotannosta poistamalla ydinvoimalle ja fossiilisille polttoaineille myönnettyjä massiivisia julkisia tukia ja sisällyttämällä niiden käytön aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja hintoihin, toteaa Greenpeacen energia-asiantuntija Sven Teske.
Haasteeseen on vastattava pikaisesti. Hallitusten ja energia-alalla toimivien rahoituslaitosten on ohjattava investoinnit moderneihin uusiutuvan energian ratkaisuihin. Suurin osa länsimaiden ydin- ja hiilivoimaloista tulee käyttöikänsä päähän seuraavan kymmenen vuoden aikana, jolloin päätökset niiden korvaamisesta on tehtävä. Samaan aikaan Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa ollaan rakentamassa uutta infrastruktuuria energiansaannin turvaamiseksi.
- Skenaariomme toimii hyvänä pohjana myös Suomessa tehtäville päätöksille energiantuotannosta ja teknologiapanoksista. Maastamme voitaisiin tehdä ilmastonsuojelun ja ilmastoteknologian mallimaa tukemalla teknologian kehitystä ja käyttöönottoa. Tärkeimpiä päätöksiä olisivat takuuhinta uusiutuvilla tuotetulle sähkölle sekä matalaenergiarakentamista vastaavat rakennusnormit, ilmastokampanjavastaava Kaisa Kosonen muistuttaa.
European Renewable Energy Council edustaa Euroopan uusiutuvan energian teollisuutta, jolla on yhteensä yli 20 miljardin vuotuinen liikevaihto ja joka työllistää noin 300 000 ihmistä. EREC:n jäsenjärjestöihin kuuluvia suomalaisia tahoja ovat mm. Teknologiateollisuus, Win Wind, ABB, Naps Systems Oy ja Finbio. Raportin esipuheen on kirjoittanut kansainvälisen ilmastotutkijapaneelin IPCC:n puheenjohtaja Rajenda Pachauri.
Raportissa esitetään potentiaaleja ja keinoja, joilla fossiilisten polttoaineiden käyttöä voidaan leikata uusiutuvan energian ja huomattavasti nykyistä tehokkaamman energian käytön avulla. Energiantarve vuonna 2050 saadaan tehostettua 47 % alhaisemmaksi kuin nykykehityksellä ja uusiutuvien energialähteiden osuus nostettua puoleen kokonaisenergiasta. Laskelmissa on huomioitu joidenkin kehitysmaiden, kuten Kiinan ja Intian, nopea taloudellinen kasvu ja toisaalta maailman väestön lisääntyminen. Uusia ydinvoimaloita ei oleteta rakennettavan. Saavutettavat päästövähennykset mahdollistavat globaalin lämpenemisen pitämisen vaarallisena pidetyn kahden asteen rajan alapuolella.
- Skenaariomme havainnollistaa, miten voimme lisätä kestävää ja ympäristöystävällistä energiantuotantoa vaarantamatta taloudellista kehitystä. Uusiutuvista energianlähteistä voidaan tehdä houkuttelevampia kuin saastuttavasta energiantuotannosta poistamalla ydinvoimalle ja fossiilisille polttoaineille myönnettyjä massiivisia julkisia tukia ja sisällyttämällä niiden käytön aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja hintoihin, toteaa Greenpeacen energia-asiantuntija Sven Teske.
Haasteeseen on vastattava pikaisesti. Hallitusten ja energia-alalla toimivien rahoituslaitosten on ohjattava investoinnit moderneihin uusiutuvan energian ratkaisuihin. Suurin osa länsimaiden ydin- ja hiilivoimaloista tulee käyttöikänsä päähän seuraavan kymmenen vuoden aikana, jolloin päätökset niiden korvaamisesta on tehtävä. Samaan aikaan Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa ollaan rakentamassa uutta infrastruktuuria energiansaannin turvaamiseksi.
- Skenaariomme toimii hyvänä pohjana myös Suomessa tehtäville päätöksille energiantuotannosta ja teknologiapanoksista. Maastamme voitaisiin tehdä ilmastonsuojelun ja ilmastoteknologian mallimaa tukemalla teknologian kehitystä ja käyttöönottoa. Tärkeimpiä päätöksiä olisivat takuuhinta uusiutuvilla tuotetulle sähkölle sekä matalaenergiarakentamista vastaavat rakennusnormit, ilmastokampanjavastaava Kaisa Kosonen muistuttaa.
European Renewable Energy Council edustaa Euroopan uusiutuvan energian teollisuutta, jolla on yhteensä yli 20 miljardin vuotuinen liikevaihto ja joka työllistää noin 300 000 ihmistä. EREC:n jäsenjärjestöihin kuuluvia suomalaisia tahoja ovat mm. Teknologiateollisuus, Win Wind, ABB, Naps Systems Oy ja Finbio. Raportin esipuheen on kirjoittanut kansainvälisen ilmastotutkijapaneelin IPCC:n puheenjohtaja Rajenda Pachauri.
Raportteja
- Energy [r]evolution - a sustainable world energy outlook
tammikuu 25, 2007
- Kysymyksiä ja vastauksia raportistamme
tammikuu 25, 2007
