Maanäytteiden ottoa Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden saastutta-
malta alueelta Ukrainassa.

Todennäköisyyslaskelmissa on kuitenkin mahdotonta ottaa huomioon eri tekijöiden, kuten suunnitteluvirheiden, rakennusaikaisten laiminlyöntien, tarkastuksissa huomaamatta jääneiden vikojen, luonnonilmiöiden, käyttöhenkilökunnan virheiden ja mahdollisesti jopa sabotaasin tai terrorismin, yhteisvaikutus.

Ydinteollisuus myöntää itsekin, että ydinonnettomuus on mahdollinen, mutta sen todennäköisyyden katsotaan olevan niin pieni, että ydinvoiman käyttö on silti hyväksyttävää.

Sopii kysyä, mikä on tarpeeksi pieni riski koko pahimmillaan koko Euroopan radioaktiivisesta saastumisesta.

Muutamia viimeaikaisia esimerkkejä onnettomuusriskeistä teollisuusmaista:

• Forsmarkissa Ruotsissa sattui heinäkuussa 2006 yksi viime vuosien pahimmista läheltä piti –tilanteista. Häiriöön johtanut suunnitteluvirhe oli piillyt reaktorissa 20 vuotta, ja se paljastui kun reaktorin yhteys sähköverkkoon katkesi eivätkä hätägeneraattorit käynnistyneet. Voimalan henkilökunnalla ei 20 minuuttiin ollut tietoa, mitä reaktorissa tapahtui. Hätägeneraattorit saatiin hyvällä tuurilla lopulta käynnistymään. Jos ne eivät olisi käynnistyneet, olisi vakava ydinonnettomuus ollut Saksan säteilyturvakeskuksen mukaan ollut 18 min päässä.
  
  
• Krümmelin ydinvoimalassa Saksassa muuntaja syttyi palamaan heinäkuussa 2007. Tulipalo ”johti ongelmiin reaktorissa”, mutta yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Reaktorin omistajaa Vattenfallia kritisoitiin ongelmien ja tilanteen salailusta.
  
  
• Kashiwazakissa Japanissa maanjäristys vaurioitti maailman suurinta ydinreaktoria heinäkuussa 2007. Nyt asukkaat joutuvat pelkäämään, että reaktori avataan uudelleen vaurioista huolimatta.
  
  
• Olkiluoto 3 -hankkeessa kireä hinta ja aikataulu ovat saaneet laitostoimittajan toistuvasti tinkimään turvallisuudesta – näin todennäköisesti tapahtuisi myös uusissa hankkeissa.