Greenpeacen aktivistit protestoivat valtioneuvoston kanslian edessä.

Monissa kehitysmaissa Suomen reaktorihanketta on käytetty ydinvoiman myyntipuheissa. Turvallisuus- ja kustannusongelmien kasautuessa siitä on tullut lähinnä varoittava esimerkki siitä, että ydinvoimahankkeille tyypillisistä virheistä ei ole opittu.

Ydinvoimateollisuuden suunnitelmat ydinvoiman lisäämiseksi ovat lukitsemassa Suomen entistä pahemmin menneen ajan energiantuotantotapaan. Samalla ne haittaavat uusia kestävämpiä energiateknologioita, joissa suomalaisilla yrityksillä olisi paljon kasvunvaraa.

Kuka Suomessa ajaa ydinvoimaa?

Suomessa teollisuuden etujärjestöt ja ydinvoimayhtiöt ovat ajaneet ydinvoiman voimakasta lisärakentamista. Nyt rakenteilla olevasta viidennestä reaktorista luvattiin kaksituhatluvun alussa viimeistä, nyt puhutaan jo kahdeksannesta reaktorista. Ydinvoimaa on perusteltu ydinsähkön hinnalla. Toisaalta nyt rakenteilla olevan reaktorin kustannukset ovat jo kaksinkertaistuneet ongelmien takia. Näistä ongelmista ei kuitenkaan Suomessa ole puhuttu riittävästi.

Suomessa ei myöskään ole omaa ydinvoiman osaamista, vaan ydinurakat menevät valtaosin ulkomaisille yrityksille. Tuuli- ja bioenergiateknologiaa myyviä yrityksiä Suomessa sen sijaan olisi paljonkin, mutta näiden teknologioiden eteneminen kärsii ydinvoiman edistämisestä. Samalla menetetään työllisyyttä, joka näiden alojen kasvu Suomeen tuottaisi.

Ydinvoima on poliittinen päätös

Ydinvoiman lisäämisestä Suomessa päättää lopulta eduskunta. Yksittäiset kansanedustajat ovat voineet äänestää ydinvoima-asioissa omantunnon mukaan. Tämä nostaa yksittäisen kansanedustajan ydinvoimakysymyksessä ratkaisevaan asemaan. Eduskunta voisi myös päättää ydinvoimasta luopumisesta.

Ydinvoimalat Suomessa

Vuoden 1977 helmikuussa otettiin käyttöön ensimmäinen ydinreaktori Suomessa, kun Loviisan neuvostovalmisteisen ydinvoimalan ensimmäinen reaktori aloitti sähköntuotannon. Tällä hetkellä Suomessa on neljä toiminnassa olevaa ydinreaktoria, kaksi Loviisassa ja kaksi Eurajoen Olkiluodossa. Eurajoen Olkiluodossa on rakenteilla viides reaktori, joka on maailman suurin prototyyppitason ranskalaisvalmisteinen EPR reaktori.

Olkiluotoon rakennettava viides reaktori on ensimmäinen länsimaihin rakennettu reaktori Tshernobylin ydinvoimaonnettomuuden jälkeen. Ranskalaisen Areva-yhtiön valmistama reaktori oli näivettyneen ydinvoimateollisuuden esittelykappale: sitä käytetään esimerkkinä kun ranskalaiset myyvät ydinvoimaloita varsinkin kehitysmaihin.

Suomen ydinvoimalat ovat kahden yhtiön, Fortumin ja Teollisuuden Voiman, omistuksessa. Teollisuuden Voima suunnittelee Eurajoen Olkiluotoon yhtä ydinreaktoria lisää, Fortum taas Loviisaan. Sen lisäksi on perustettu Fennovoima, joka suunnittelee omaa ydinvoimalaa uudelle sijoituspaikalle, mahdollisesti Kristiinankaupunkiin, Ruotsinpyhtäälle, Kalajoelle tai …

Suomen valinnoilla on merkitystä

Olkiluotoon rakenteilla oleva Olkiluoto 3 on ollut viime vuosina ydinvoimateollisuuden tärkein markkinointityökalu, kaikilla mantereilla. Ranskan presidentti Sarkozy on kiertänyt markkinoimassa Suomeen rakennettavaa ranskalaista reaktoria mm. Pohjois-Afrikassa, Lähi-Idässä, Kiinassa ja Brasiliassa. Olkiluodon ydinvoimalatyömaahan kävi tutustumassa viime vuonna yksi EU-komissaari, yhdeksän ministeriä, 47 suurlähettilästä ja muutama sata parlamentaarikkoa.

Säteilyturvakeskuksen johtajan Jukka Laaksosen mukaan

“on järkyttävää, miten nämä kehitysmaat ovat innostuneet asiasta. Meilläkin on käynyt chileläisiä, turkkilaisia, egyptiläisiä, saudeja, arabiemiraatteja, malesialaisia, vietnamilaisia, indonesialaisia ja thaimaalaisia, jotka kehuvat ryhtyvänsä pian rakentamaan ydinvoimaa. […] Suomen ydinvoimapäätöksen jälkeen STUK on suorastaan ruuhkautunut eri maiden ydinvoimaturistien tulvaan.“