Greenpeace – oqaluttuassartaa

Qupperneq - juli 9, 2015
Greenpeacep 1971-imi suliniuteqarnera siulleq oqaluttuarisaanermut pisoqarfioqisumut maanna ukiunik 40-nik pisoqaassuseqalersumut aallarniutaavoq. Inuit ataatsimoorlutik avatangiisit illersorniarlugit suliniuteqarnerannik oqaluttuaavoq. Aammalu kukkunerit ajugaanerillu pillugit oqaluttuaalluni.


Greenpeace nunarsuaq tamakkerlugu avatangiisinik illersuiniartutut ilisimaneqarpoq. Politikkikkut sunniiniarnikkut aammalu nunarsuarmi pinngortitamik avatangiisinillu aarlerinartorsiortitsisut saqqummilaalersinnissaat anguniarlugu suliniuteqarfiginerisigut.

Greenpeace 1970-ikkunni sulissutigisaasa siullersaat tassaavoq atomip nukinganik atuiunnaarnissaq aammalu atomip nukinganik qaartartulianik misileraanerit unitsinneqarnissaat. Kingorna Greenpeacep suliniutini amerlisarpai nunarsuarmi pinngortitami avatangiisinilu ajornartorsiutit aamma sammisarilerlugit. Aaqqinniagassat piffissap ingerlanerani ikilisimanngillat, angusalli ilungersornerup akilersinnaaneranik takutitsipput.

Greenpeacep ukiut ingerlanerini angusimasaasa ilaat tassaapput:

  • 1975: Frankrigip Polynesiami atomip nukinganik qaartartulianik misileraanini ilaatigut Greenpeacemit kimigiiserfigineqarnermigut unitsippai

  • 1988: Ukiuni qulikkuutaani ilungersuutigineqareerluni 'Londonimi isumaqatigiissut' akuersissutigineqarpoq. Isumaqatigiissutip siunertaraa nunarsuarmi imavinnut eqqakkanik eqqaasarnerup pinngitsoortinneqarnissaa

  • 1991: Sikuiuitsup kujalliup minnerpaamik ukiuni 50-ini eqqissisimatinneqarnissaa nunarsuarmi nunat siuttuisa isumaqatigiissutigaat. Nunarsuarmi pinngortitami sumiiffiit immikkuullarinnerpaat ilaata illersugaanissaa siunertaavoq

  • 1997: Kyotomi isumaqatigiissut, nunarsuarmi nunat suliffissuaqarfiusut annersaasa CO2-mik aniatitsinerminnik minnerpaamik 6 procentinik annikillisitsinissaannik pisussaaffilerneqarfiat, akuersissutigineqarpoq. Ilaatigut nunarsuup silaannaata kissatsikkiartornerata annikillisarnissaanut Greenpeacep ukiorpassuarni sulissuteqarsimanera akuersissutigineqarneranut pissutaavoq.

  • 1998: OSPAR-imik isumaqatigiissut atsioqatigiissutigineqarpoq. Atsioqatigiissuteqarnikkut Qalasersuarmi, Kalaallit Nunaata kangiani Ruslandimilu imartami Hvidehavimi eqqakkanik eqqaanissaaq inerteqqutigineqalerpoq.

  • 1999: Pinngussat ftalatinik toqunartortalinnik akoqarnissaat EU-p inerteqqutigaa. Ftalatit peqqissutsimut akornutaasinnaapput meeqqallu sunnertiasuujullutik. Greenpeacep akuutissat navianartut saqqumilaalersinneqarnerinut peqataavoq.

  • 2003: Amerikamiut Pituffimmi avatangiisinik misissuinerat amigarluinnartoq Greenpeacemit qulaajaaffigineqarpoq. Ilaatigut akuutissat nunarsuarmi toqunartunik akoqarnersaannik PCB-mik sakkutooqarfiup isumannaallisaanera annertuumik amigaateqartoq Greenpeacep nalunaarusiamini ersersippaa

Greenpeacep suliai malunnaateqarnerpaat uani atuarneqarsinnaapput (danskisoorpoq).


Ajuusaarpugut

Greenpeace 1980-ikkunni canadamiut 'whitecoatsinik' - aataavaqqanik -piujuaannartitsinissaq tunngaviginagu piniapilunnerat akerleralugu suliniuteqarpoq. Suliniutigineqartup siunertaraa canadamiut puiseeqqanik piniapilunnerisa Canadap issittortaani puiseqassutsimut aarlerinartorsiortitsisup unitsinneqarnissaa.

Tamannali ajoraluartumik Kalaallit Nunaannut puisillu amiinik nioqquteqarnermut kingunerlutsitsivoq, ilaatigut mattussinermik kinguneqarluni; taamatut kinguneqarsimanera Greenpeacep arlaleriarluni tamanut ammasumik ajuusaarutigisarsimavaa, siullerpaamik 1985-imi.

Greenpeacemut pingaaruteqarpoq erseqqissaatigissallugu canadamiut puisinniartarnerisa unitsinneqarnissaanik suliniuteqarnerup Kalaallit Nunaanni puisinniarnermut eqquinissaa siunertarineqarsimanngimmat. Greenpeacep Issittumi piujuaannartitsinissaq tunngavigalugu puisinniarneq, Kalaallit Nunaannitut ingerlanneqartoq, aammalu puisit ameerniarsinnaatitaaneq ullumikkut tapersersorpaa.