Silap pissusiata allanngornerata Issittup Imartaata ilarujussua sikuerutsippaa, taamaammallu piffissanngorpoq tamanna imartaq, aalisarnermut niuernermut atasumut, uuliasiornermut gassimillu qalluinissamut eqqissisimatitassatut politikkikkut pilersaarusiussallugu. Atuiffissatuunngitsoq illersorneqartussatulli isigineqalertariaqarpoq.

6. januari 2016 Aerial view of an iceberg in Scoresby Sund fjord, east coast of Greenland.

Aerial View of Iceberg in Greenland © Christian Aslund/Greenpeace

 

Nunarsuup kissatsikkiartornera Issittumik allanngortitserujussuarpoq, aasallu kingulliit ingerlaneranni kianneraluttuinnarnerata Issittumi Imartap 40 procentia sikuerutsissimavaa. Allanngoriartornerup tupannaqisup niuerneq eqqarsaatigalugu aalisarnissap siunissami qanittumi piviusunngorsinnaanngortippaa.

Ineriartorneq tamanna tunuliaqutaralugu nunat assigiinngitsut Washington D.C.-mi qanittumi naapipput, nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissut, nunarsuup avannaarsuani mianernartumi malittarisassaqanngitsumik aalisarsinnaanermut pitsaaliuisoq, eqqartoriartorlugu. Issittup Imartaa inatsisit atortinneqarfiisa avataaniippoq sikullu sukkasuumik aakkiartornerata malittarisassaliortoqarnissaanik pisariaqartitsilersitsivoq.

Ataatsimiinnermi, amerikamiut nunanut allanut tunngasunut ministeriaqarfianit aaqqissuunneqartumi, nunat issittumut sineriallit tallimat nunallu allat tallimat aalisarnermik soqutigisaqartut: Kina, EU, Island, Japan Korea kujallerlu ataatsimeeqatigiipput.

Pingaartinneqartut kukkusut: atuineq salliutillugu illersuineq kingulliullugu

Amerikamiut nunanut allanut tunngasunut ministeriaqarfiata ataatsimiinnermit nalunaarutaa atuaraanni aarlerinartoqarpoq. Issittup Imartaata qanoq atorneqarnissaanik periarfissat ataatsimiinnermi siunertarineqarnerusimapput, nungutaasaasumik atorneqarnissaanut avatangiisimik sequtserisinnaasut illersornissai siunertaanatik. Nunat aalisartoqarfissuit Issittumi nungusaataanngitsumik aalisarnissamik qulakkeerinissaasa pimoorunneqannginnera aallartitat amerlanerit isumaqatigiinniarsinnaannginnerannik ersersinneqarpoq.

Malittarisassaqanngitsumik aalisarnerup pinngitsoortinnissaanut, taamaalillunilu sumiiffimmi tassani nakkutilliisussanik aaqqiissuteqartoqarnissaa anguniarlugu, nunat tamalaat akornanni pituttorsimasumik isumaqatigiissutissamik USA-p ataatsimiinnermi siunnersuuteqarnera akisussaassusermik takutitsineruvoq. Siunnersuut nunat tallimat issittumut sineriallit ukioq manna pituttugaanngitsumik isumaqatigiissutaannut assinguvoq.

Ataatsimiinnermut peqataasut Issittup Imartaani siunissami aalisartoqarnissaanut tunngaviusumik mianersortoqarnissaanik eqqartuinerat akuersaarnartutut isigaara. Sumiiffik iluamik misissorneqarnikuunngilaq, immikkullu nakkutigisassaalluni nunallu tamalaat suleqatigiinnerisigut isumagisassaalluni. Ataatsimiinnermili politikikkut siunnersuutigineqartut pisup ilungersunarneranut ajoraluartumik tunnganngillat.

Isumaqatigiissut, Issittup Imartaani aalisarfigineqarsimanngitsumi aalisarsinnaanissamik imalik, pinngortitami ataqatigiinnerup immikkut ittup ajortiasullu illersornissaanut naammanngilaq. Sumiiffimmi pinngortitap ataqatigiinnerata ajortianera imartallu siunissaata nalunarnera eqqarsaatigalugit uagut – silap pissusiata allanngoriartornera eqqarsaatigalugu – avatangiisinik illersuinissaq oqallisaatittariaqalerparput.

Issittumi imartap eqqissisimatitaanissaa pillugu sulisariaqarput

Issittup Imartaata illersorneqarnissaa nunallu ataasiakkaat imartaanni immap ilaa eqqissisimatitaasarnissaanik ataqatigiissaarisoqarnissaanut ilisimatusarneq aallaavigalugu tunngavissaqarluaraluarpoq.

Issittup Imartaani pinngortitap assigiinngiiaarnerani pinngortitaq uumassusillillu eqqarsaatigalugit immikkut isigisariaqartut Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaanni 2014-imi tikkuarneqarpoq. Sumiiffiullu taassuma ilaa OSPAR-imi imartatut illersugassatut siunnersuutigineqarluni. Ilaatigullu sumiiffiit nunat issittumut sineriallit inatsisitigut atorneqarfianiittut, pinngortitaq kulturilu eqqarsaatigalugit immikkut naleqartinneqartut, ataqatigiissillugit immartanngortinneqassasut illersukkat Issittumi Siunnersuisooqatigiinnt siunnersuutigineqarpoq.

Ilisimatusarnermi nalunaarusiat assigiinngitsuttaaq Issittumi sumiiffiit aalajangersimasut pitsaanerpaamik illersorneqarnissaat nalunaarutigaat – sumiiffiit Kalaallit Nunaata imartaata iluaniittut avataaniittullu.

Nunat tamalaat akornanni maanna innuttaasut isumaqatigiissummik pituttuisumik, tamanik isigisumik issittup imartaanik illersuisussamik suliaqartariaqalerput. Nunat issittumut sineriallit, taakku ilagaat Kalaallit Nunaat, ingerlatsinerat soorunami isumaqatigalugit. Pilersaarutip taamaattup Issittup Imartaata ilaa immatut illersorneqartussatut taaneqarneranik kinguneqassaaq, sumiiffillu maanna mianerisassaasup sequtserneqarnissaanut, ilaatigut uuliasiornermik gassimillu qalluinermit, illersussallugu.

Pilersaarutittaaq Issittup Imartaani sumiiffiit assigiinngitsut ataqatigiissumik illersorneqarnissaanut aqqutissiuissaaq, tamannalu oqaluttuarisaanitsinni angugutsigu nunat ataasiakkaat imartaat illersortariallit aamma Issittumi pitsaanerpaamik illersorneqarsinnaalissapput.

Kalaallit Nunaat pinngortitaqarpoq alutornartumik namminerlu imartamini, nunallu tamalaat akornanni, aalisarnermi siunissagissaarluni, maanilu illersorneqarnissaq sulissutigissallugu pingaaruteqarpoq – avatangiisinut aalisarnermullu iluaqutaasussamik. Taamaattumik Kalaallit Nunaat nunat tamalaat akornanni oqalliffinni, soorlu OSPAR-imi, Issittumi Siunnersuisooqatigiinni aammalu assigiinngitsut akornanni oqallinnerni Issittup Imartaani aalisannginnissamik sulissuteqartuni, eqeersimaarluni pisariaqarpoq.