Tunup avannaani uuliamik qalluilernissaq – tamanna pissappat – qaqugorsuarmut pigallarnavianngilaq, tamaanili uuliamik ujarlerneq ukiorpassuarni ingerlanneqareersimavoq. Norgemiut suliffeqarfiat TGS NOPEC ukiut tallimassaat tulleriisiinnarlugit sajuppillatsitsilluni misissueqqilerpoq, tamannalu sumiiffimmi uumasoqarneranut kinguneqapilussinnaavoq – ukiulli tamaasa Namminersorlutik Oqartussat nipinik ”qamutilissornissamut” akuersissuteqartuartarput. Tamanna isornarluinnarpoq, Naalakkersuisullu Kalaallit Nunaanni avatangiisit uumasullu illersornissaannik akisussaaffitsik sumiginnarpaat.

Sajuppillatsitsilluni misissuinerit ingerlanneqartarput qamutilinnik nipiliuutinik, tamakkualu sapaatip-akunnerini arlalinni, ulloq unnuarlu akunnerni 24-ni sekundinik qulinik akuttussusilimmik immap qaavata atinnguatigut 259 dB-mik sakkortussusilimmik qaartitserujussuaqattaartassapput.
Sajuppillatsitsilluni misissuinermit nipit maligaasaat immap naqqa kilometerinik itissusilik angullugu ingerlaarsinnaapput. Aqqutaani immap naqqata sananeqaatai assigiinngitsut nipit maligaasaanik utertinneqartarput, hydrofoninillu taaneqartartunut, umiarsuarmit aamma kalinneqartunut, immiunneqartarlutik. Paasissutissat katersorneqartarput, misissorneqarlutik immaqalu uuliaqarfinnik gas-eqarfinnilluunniit takutitsissapput, taavalu qillerilertoqarsinnaavoq.

Immap iluani nipitussuseq 259 dB immap qaavani nipitussutsimut 197,5 dB-mut naapertuuppoq – tassa motoorip jet-ip nipaata arfineq pingasoriataanik nipituneq. Sanilliussassatut inuup qoqilerluni siutimigut annialissaaq nipitussutsimi 125 dB-mi, siutillu igalaasartaa qaartinneqassaaq nipitussutsimi 140 dB-mi. Nipit immap iluatigoortut kilometerit untritillit arlallit ingerlasinnaapput, tamakkualu nipitussusaasa 2011-mi nunatsinni nipitussusissamut aalajangersakkat qaangissavaat. Taamaattumik tupaallaatigineqarsinnaanngilaq nipiliornerujussuit tamakkua tamaani uumasoqarnermut ajoqusiisinnaasorujussuummata.

TGS-p sajuppillatsitsilluni maannakkut misissuiffia sumiiffimmiippoq ”ajornartorsiorfilittut’” taaneqartumi, tamaani uumasuummata qilalukkat qernertat, aarrit minnerunngitsumillu nungusaanissamik ulorianartorsiortinneqartorujussuit arfiviit. Ukiut tamarluinnaasa Namminersorlutik Oqartussat akuerisarsimavaat norskit selskabiat uumasoqarnermut sunniuteqarneranik misissuisariaqanngitsoq, taamaattumillu maanna ukiut tallimat qaangiutereersut sajuppillatsitsilluni misissuinerit uumassuseqarneranut sunniutaat ilisimaneqanngilluinnarput – tamanna ingasappallaaqaaq!

Nalunngisarpulli tassaavoq imaani uumasunut miluumasunut tusaasaqarsinnaaneq annassinnaanermut pingaarutilerujussuusoq. Attaveqaqatigiinneq, peqatigiinneq, nerisassanik ujarlerneq uumasunillu qaasuttunit qimaasinnaaneq tamarmik tusaasaqarsinnaanermik tunngaveqarput.

Ilisimaneqarpoq arfiviit nipinut malussajasuararsuusut, nipillu 107-126 dB-ginnarnik nipitussusillit arferit 30 kilometeri angullugit ungasissusilimmit malugisarpaat, nipillu 120dB-mit nipitussusillit qisuariarfigisarlugit.

Naatsorsuutigineqarpoq sumiiffimmi tamaani (Spitzbergenimi) arfiviit 100-t inorlugit amerlassuseqartut, aammalu arferit nordkaperimik taaneqartartut, aamma misissuiffigisamiittarsorineqartut, kingullermik 1998-imi amerlassusaat nalilerneqarpoq, taamanikkut arnavissat piaqqisinnaasut 70-iinnaasut nalilerneqarluni. 1960-ip 1999-illu akornanni Atlantikup avannamut kangiani qularnaatsumik Nordkaperit arfineq-pingasuinnaat takuneqarsimapput. Namminersorlutik Oqartussat tamaani qilalukkat qanoq amerlatiginersut naluvaat, taamaattumillu oqaatigisinnaanagu qilalukkat tamakkua aamma Kitaanisut nungutaanissaminnik ulorianartorsiortinneqarnersut.

Uumasoqatigiit taama ikitsigimmata aammalu sumiiffiit illersorneqartut taama annikitsigimmata uumasut ataasiakkaalluunniit sunnerneqarnerat uumasoqatigiit amerlassusaannut ajornartorsiortitsilersinnaavoq. Tamamnna peqatigalugu qilalukkat qernertat arfiviillu nipimik qaartitsinerujussuit tusaraangamikkit minnerpaamik qisuariartarput ”qeqqiinnarneq”, tamaanngaannit qimaanatik uninngaannarlutik, taamaasillunilu akornusersorneqarnerat sivisunerusarpoq. Pingaartumik qaninnerusumut akulikinnerusumillu nipinik aallakaatitsinikkut pitsaanngitsumik sunniutit annertusisarput, arferillu uumassuseqarfimminnit qimaasariaqarput. Taamaakkaluartoq TGS NOPEC ukiout tamaasa misissuiffiit akornisa naalineqarnissaannut akuerineqartarpoq, nunani tamalaani immikkut ilisimasallit mianersoqqusisaraluartut.

Kitaani siusinnerusukkut sajuppillatsitsilluni misissuisarnerit pinngortitaleriffimmit pasillerneqartarsimapput qilalukkat qernertat kigutilissuillu toqusarnerannut pisuusutut, ICC-llu aamma KNAPK-p ukioq manna siusinnerusukkullu Tunup Avannaani ajornartorsiuteqarfittut taaneqartumi sajuppillatsitsilluni misissuinerit isornartorsiorsimavaat.

Namminersorlutik Oqartussat mianersoqqussutit ukiut tallimat sinnerlugit tusaanngitsuusaarsimavaat. Nalunartut qulaajarneqarsimanngillat, aammalu nassuiarneqarsimanani ajornartorsiuteqarfimmik oqarneq qanoq isumaqarnersoq tamannalu qanoq ingerlanneqassanersoq. Sajuppillatsitsillunilu misissuinerit kingutaataanik misissuinissaq suusupagineqarsimavoq.
Greenpeace oqanngilaq suut tamaasa akissutissaqartikkivut, nalunartulli taama amerliartortigitillugit pissusissamisuussaaq piumasarissallugu Namminersorlutik Oqartussat tamakkua pimoorutissagaat, kingunissaa eqqarsaatigalugu sajuppillatsitsilluni misissuinernut akuerseqattaaginnaratik.

Kalaallit Nunaata arferit amerlanerusut amerlassusaat aserortersinnaavai, uuliasiornermi iluanaarutissat – takkutissagaluarpata – aatsaat ukiut qulikkaarpassuit qaangiuppata takkussinnaasut pissutigiinnarlugit. Tamanna soorunami kalaallit toqqagassaraat, tamannali paasissutissiinermik tunngaveqartariaqarpoq!