Danskit udenrigsministeriata nutaap, Anders Samuelsenip (LA), Naalagaaffeqatigiinnerup iluani suliaq ajorsiartortoq akisussaaffigilerpaa.

Silap pissussiata allanngorneratigut issittumi sermip sikullu aakkiartorneratigut qanga ajortuliat qulaarneqarlutillusooq saqqummeileraluttuinnarput.

Amerikamiut Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfigisimasaat uloriarnartunik mingutsitsipput, ukiut qulikkaat arlallit qimanneqareernermi kingorna.

Kalaallit Nunaata avannaarsuani sermimi Camp Centurymi eqqangassat tingussaasut 9.200 tonsit missaaniipput, 200.000 liter dieselolie aamma PCB kiisalu 24.000.000 liter eqqakkatut kuutsitassaq aamma igitassat radioaktiviusut.

Sakkutooqarfiit taamani Danmarkilu isumaqatigiissutigineqarput. Udenrigsministeritut tunuaqqammisup Kristian Jensenip (V) naalakkersuisuunermini taatsiarpaa, Kalaallit Nunaata 1989imi avatangiisinut suliassaqarfik tingusimammagu taamaattumillu saliinissamut akisussaaqataasinnaasariaqartoq.

Taamatut oqaaseqarneq tupinnanngitsumik kalaallit politikkeriinit aamma inuiaqatigiinnit qisuariarfigineqarpoq. Kalaallit aviisianni AGimi aaqqissuisoqarfiup isumaani allaaserineqarpoq, Kristian Jensen aamma Danmark makitaniartutut uparuarneqartut.

Nunanut allanut naalakkersuisup, Vittus Qujaukitsup aamma nunat tamat akornanni isumaqatigiissutit unioqqutinneqartut Berlingskemi allaaseraa aamma suliaq FNimut suliassanngortikkumallugu siorasaarilluni.

Danmarkip uniffigiinnassanngilaa sermip mingutsitsineq avatangiisinut siaruaannissaanut suli matusimammagu. Danskit naalakkersuisui iliuuseqartariaqarput, qanga naalakkersuisuusimasut amerikamiut issittumi mianernaqisumi Kalaallit Nunaanni sakkutoqarfikuminni eqqangassat minguttut qimanneqaannarnissaannut akuersisimanertik iluarsiiffigiumallugu.

Greenpeacep Anders Samuelsen kaammattorumavaat udenrigsministeritut nutaatut sapiillisaaqqullugu. Danmarkip oqaluttuarisaanermi akisussaaffeqarnini nassuerutigisariaqarpaa, Kalaallit Nunaannullu utoqqatserluni eqqangassanillu saliinissani isumagalugu.