Issittumi piniarneq aalisarnerlu

Qupperneq - juli 9, 2015
Issittumi uumasut nujuartaapput, alutornartuullutik immikkuullarissuullutillu - tatineqaleraluttuinnarpulli. Aalisapilunneq, piujuaannartitsinissamik tunngaveqarani piniarneq silallu pissusiata allanngoriartornera pissutigalugit uumasooqatigiiaat assigiinngitsorpassuit issittumi nungutaanissamut aarlerinartorsiortinneqarsinnaapput. Issittumi inuuneq uumasoqassuserlu immikkuullarissuusut pigiuaannassagutsigit pinngortitap pisuussutaanik aqutsilluarnissaq pisariaqarluinnarpoq. Taamaammat ilaatigut imartat ilaat eqqissisimatinneqartariaqassapput.



Issittumi inuit pinngortitarlu imminnut qanittumik atajuartuusimapput. Inuit piniarnermikkut aalisarnermikkullu inuiaqatigiit avatangiisini sakkortusarsinnaasuni ataannarsinnaasimallutillu amerliartorsinnaasimapput. Pisuussutinik taakkuninnga atuisinnaaneq Kalaallit Nunaanni Issittullu sinnerani inuusunut ullumikkut aamma pingaaruteqartupilussuuvoq, tamannalu uumasoqatigiiaanik illersuinissamik immini pisussaaffiliivoq.   

Issittumi piujuaannartitsinissamik tunngaveqarluni aalisarnerup, aallaaniarnerup piniarnerullu siuarsarneqarnissaa Greenpeacep sulissutigaa, uumasoqatigiiaanik ataasiakkaanik avatangiisinillu aqutsineq pimoorullugu ingerlanneqaqqullugu. Tamannalu puisinniarnermut, qaleralinniarnermut umimmanniarnermullu assigiimmik atuuppoq.

Aalisarneq sapinngisamik mianersuunnerpaallugu ingerlanneqartussaavoq. Immikkut isiginiagassat ilagaat pingaartumik kilisaatersorluni aalisarnerup pilersitaanik immap naqqata ajoqusernaveersaarnissaa. Aalisarneq piniarnerlu uumasoqatigiiaat ataasiakkaat taakkulu amerlassusaat pillugit suliatigut naliliinerit toqqammavigalugit pisassiissutaasut malillugit ingerlanneqassapput.  

Imartat nutaat eqqissisimatinneqassapput

Silap pissusiata allanngoriartornera pissutigalugu Issittoq allanngoriartorfiuvoq. Silaannaap kissatsikkiartorneratigut imartat siornatigut sikumik qallerneqarsimasut aalisariutinit tikinneqarsinnaalerput.

Aalisarneq imartani nutaani annertusaaviginagu imartat sikueruttut eqqissisimatinneqartariaqarput, imaani uumassusillit maannamut sunnerneqarsimanngitsut sunnerneqannginnissaat anguniarlugu - tamannalumi Kalaallit Nunaanni aalisarnermut aamma iluaqutaassammat.

Nunarsuup imartaata 40 procentiata, Kalaallit Nunaata avannaani Qalasersuarmilu imartat ilanngullugit, eqqissisimatinneqarnissaa Greenpeacep suliniutigaa. Issittup imartaata 1,5 procentiinnaa ullumikkut eqqissisimatitaavoq.

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat tamatumunnga tunngatillugu sumiiffiit allanngutsaaliorneqarnissaannut eqqissisimatinneqarnissaannullu immikkut ittumik pisussaaffeqarput.

Kalaallit Nunaanni arfanniarneq

Nunani tamalaani arfanniarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuaq (IWC) iluanaarniutigalugu arfanniartarnermut 1986-imi inerteqquteqarpoq. Inerteqquteqarneq Issittumut aamma atuuppoq.

Iluanaarniutigalugu arfanniarneq Greenpeacep akerleraa. Taamaammat iluanaarniutigalugu arfanniarnermut inerteqquteqarneq Greenpeacep aamma tapersersorpaa. Greenpeacelli IWC-p aalajangersagaanik immikkut pisassiissuteqarnikkut arfanniartarneq, ilaatigut Kalaallit Nunaannut atuuttoq, akerlerinngilaa.