Urani aatsitassanillu piiaaneq

Qupperneq - juli 9, 2015
Silap pissusiata allanngoriartorneratigut Issittumi sermit uukkartartut imaatalu sikuata aakkiartulernerisigut, Kalaallit Nunaanni saffiusagassatigut nukissiuutitigullu pisuussutit pissarsiariuminarnerulerput, taakkununnga ilaallutik saviminissaq, zinki, diamantit, kuulti, uulia, urani saffiugassallu qaqutigoortut. Kalaallit Nunaanni Issittullu sinnerani piiaveqarnikkut suliniutini avatangiisinut tunngatillugu piumasaqaataasut sapinngisamik pitsaanerpaajunissaat aammalu uranisiortoqannginnissaa Greenpeacep sulissutigaa.

Saffiugassat qaqutigoortut pineqartillugit saffiugassat nalituut 17-iusut pineqarput, taakkulu TV-nik qarasaasiallu skærmitassaannik, lithium-batterinik, biilip motoorianik innaallagiartortumik, seqernup nukinganik tigooraassutinik anorisaatinillu tuniusassiornermi atorneqartarput. Kalaallit Nunaata pisuussutai uumaatsut saffiugassanik qaqutigoortunik ulikkaarput, Naalakkersuisullu tamakkuninnga piiaanissaq siunertaralugu nunani tamalaani aatsitassarsioqatigiiffissuit suleqatigaat.

Aatsitassarsioqatigiiffiit saffiugassanik qaqutigoortunik piiaasinnaappata Kalaallit Nunaata nunarsuarmi saffiugassanik qaqutigoortunik pisariaqartitsinerup sisamararterutaa naammassisinnaassavaa. Saffiugassalli sermimit qallerneqarsimanngikkunik avinngarusupilussuarmiittuupput, ajutoortoqassagaluarpallu avatangiisinut kingunerisassai annertuupilussuullutik - soorlu Issittup imartaani uuliasiornermi aamma taamaattoq. Tamatumunnga peqatigitillugu saffiugassanik piiaaneq pinngortitamut avatangiisinullu annertuumik ajoqusiisinnaavoq.   

Aatsitassanik piiaaneq avatangiisinut inunnullu sunniuteqartarpoq

Aatsitassanik piiaanermi saffiugassiat (ujaqqat saffiugassanik aatsitassanillu nalituunik akullit) piiarneqartarput aserorterneqarlutillu, saffiugassiassat suliareqqinneqartarput igitassartaalu piiarneqarlutik - aatsitassanik piiaaneq avatangiisinut inunnullu assigiinngitsorpassuartigut sunniuteqarsinnaavoq. Pujoralak saffiugassiassap assartorneqarnerani aserorterneqarneranilu pisartoq, akuutissat piiaanermi atorneqartut, aatsitassallu arrortikkuminaattut piiaanermilu piiakkat atorneqanngitsut avatangiisinik mingutsitsinermut pissutaapput.


Piianermit atorneqanngitsunik eqqakkat mingutsitsisinnaapput

Piiaanermi atorneqanngitsunik eqqakkat tassaapput 'seqummarissut' aamma 'piiaanermi piiakkat atorneqanngitsut' ('waste rock'). Piiaanermi piiakkat atorneqanngitsut aatsitassat pissarsiarissagaanni piiarneqaqqaartussaapput. Ujaqqat 'ulorianaateqanngitsuusinnaapput' aammali saffiugassanik avatangiisinik mingutsitsisinnaasunik akoqarsinnaallutik.

Seqummarissut (Tailings) tassaapput saffiugassiassap sinnikui. Saffiugassiassaq sequtserneqartarpoq assartugassanngorlugulu suliarineqartarluni, taamatullu suliarineqarnerani akuutissanik atuisoqakkajuttarpoq. Saffiugassiassap suliarineqarnerani sinnikut seqummarissut 'tailings'-inik taaneqartarput, sinnikullu taakku nunami, tatsimi imaanulluunniit inissinneqartarlutik.

Piiaanermut atatillugu avatangiisinut ajornartorsiutaasut annersaat tassaavoq sapinngisamik avatangiisinut ajoqutaanngitsumik seqummarissunik tailingsinik inissiinniarnissaq. Piiaanerup sinnikuisa saffiugassartaat inunnut, naasunut inunnullu pisinnaapput, taamaammat piiaaviit illoqarfiit, uumasut neriniartarfiisa imermillu pilersuiviit pingaarutillit eqqaanniinnginnissaat pingaaruteqarpoq.

Piiaaveqarneq nunarsuarmi sumiiffinni assigiinngitsuni sumiiffiit annertuupilussuit mingutsinneqarnerinik kinguneqartarsimavoq, Kalaallit Nunaannilu piiaviiusimasuni aamma tamanna pisimavoq.

Piiaaveqarnerup isumannaatsuunissaa Greenpeacep pingaartittupilussuuaa. Avatangiisit inuillu piianermit ajoquserneqannginnissaat pingaaruteqarpoq. Assersuutigalugu piiaanermi sinnikut tamaasa piiaaffiusumi suliarineqarlutillu inissinneqassapput, akuutissat ulorianartut assartuinermi maqisoorutigineqannginnissaat qulakkeerumallugu.

Greenpeace isumaqarpoq Naalakkersuisut, Inatsisartut Aatsitassanullu aqutsisoqarfik, suliniutinik angisuunik piiavinnillu nakkutilliinissamut ataatsimoorlutik akisussaasuusut, siunissami ujarlernissamut piiaanissamullu akuersissutinik tunniussinermi nakkutilliineq sakkortusaqqittariaqaraat avatangiisitigullu piumasaqaatinik sukatereqqittariaqartut.

Urani

Uranimik piiasoqannginnissaanik aalajangiussaqarnerup ukiuni 25-ni atuussimasup atorunnaarsinneqarnissaa Inatsisartut 2013-imi ukiakkut akuersissutigaat; pinngoqqaat, ilaatigut Narsap eqqaani Kuannersuarni annertuumik nassaassaasoq.

Uranimik piiaanermi qinngornerit ulorianartut navianaateqarsinnaapput, piiavimmi sulisunut piiaaviullu eqqaani najugaqartunut peqqissutsikkut ajoqusiisinnaallutik. Aammattaaq uumasut naasullu qinngornernit ulorianartunit ajoquserneqartarnerat uppernarsaatissaqarpoq.



Kuannersuit

Greenland Minerals and Energy Kalaallit Nunaanni qaqqami Kuannersuarni saffiugassanik qaqutigoortunik uranimillu piianissamik pilersaaruteqarpoq. Aatsitassarsioqatigiiffik naapertorlugu Kuannersuarni uraneqarfik nunarsuarmi annerit tulleraat. Piiaavillu piviusunngortinneqassappat, nunarsuarmi piiaaviit ammaannartut qaqqap qaavaniittut siullersarissavaat.

Kuannersuarni piiaaviup inissisimanera pissutigalugu, piiavimmit imikoq eqqagassallu allat qaqqakkut kuussinnaapput inuillu najugaqarfiinut piffissaq sivikitsuinnaq atorlugu pisinnaallutik. Aammattaaq pujoralak qinngornernik ulorianartunik akulik piiaavimmit ammaannartumeersoq inuit najugaqarfigisaannut piffissaq sivisunngitsoq apuussinnaavoq.

Tailingisit akuutissanik toqunartortalinnik arlalinnik akoqartut 870 millionit tonsit missaannik imaqartut piiaaviup ungasinngisaani tasersuarmut Tasermut inissinneqarnissaat pilersaarutaavoq - aammattaaq tailingsit qinngornernik ulorianartunik akullit akuiaavimmeersut tatsiamut katersorniarneqarput. Eqqakkat qinngornernik ulorianartunik akullit ukiuni tuusinterpassuarni peqqissutsimut akornusiiuaannarsinnaassammata imermik pilersuinerup nerisassallu piffissap ingerlanerani toqunartumik akoqalernissaat avaqqunneqarsinnaassanngilaq.  

Tamat oqartussaaqataanerat innuttaasunillu peqataatitsineq
Mingutsitsinerup ajutoortoqassagaluarpallu kingunerisassaat najukkami innuttaasunik pinngortitamillu eqquinerpaassapput, taamaammat piiaviliortoqarnissaanik aalajangiisoqartinnagu Kalaallit Nunaanni innuttaasut tusarniarneqarnissaat peqataatinneqarnissaallu pisariaqarluinnarpoq. Tamannali ajoraluartumik tamatigut pisarsimanngilaq - tusarniaanerit innuttaasunillu ataatsimiititsinerit arlaleriarlugit ingerlanneqanngitsoorsimapput inuillu pinngortitarlu taamaasillutik pingaannginnerusutut inissinneqarsimallutik.