Ilmastomarssijoita Helsingissä syksyllä 2018.

Eilen 21. helmikuuta julkaistu ylen ilmastokysely paljastaa puolueiden eroja todella hienosti. Hallituspuolueet laahaavat perässä ja isolla osalla puolueista on tavoitteiden ja keinojen välillä suuri ristiriita.  eikä suuri osa puolueista näytä ymmärtävän, mihin ne sitoutuivat allekirjoittaessaan ilmastopolitiikan tavoitepaperin joulukuussa.

Kuten Ylen haastattelema Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen jutussa toteaa: “vastaukset paljastavat, että kaikki puolueet eivät ole täysin sisäistäneet, mitä puolueiden joulukuussa sopimat ilmastolinjaukset vaativat.”

Sama ymmärtämättömyys näkyi viime viikolla Helsingin Sanomien, WWF:n ja Sitran järjestämässä ilmastovaalitentissä. Aluksi kaikki puolueet ilmoittivat olevansa valmiina tekemään Pariisin ilmastosopimuksen mukaista politiikkaa – sitten alkoikin peruuttelu. Nopeimpana peruuttelemaan ehti keskusta. Puolueen varapuheenjohtaja Katri Kulmuni kertoi keskustan tavoitteen olevan hiilineutraali Suomi vuonna 2045. Ihan kiva, mutta se ei ole linjassa edes kahden asteen saati sitten 1,5 asteen tavoitteen kanssa.

Ylen kyselyssä Keskusta jatkaa samalla linjalla. Pääministeri Juha Sipilän mukaan ”Euroopan Unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa uudistetaan siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun raojittamiseksi 1,5 asteeseen”. Itse vastaukset kertovat aivan jostain muusta kuin oman osan tekemisestä: Keskusta ei halua kiristää päästövähennystavotteita, Keskusta ei halua kieltää turpeenpolttoa eikä vähentää hakkuita.  

Kokoomus ei pärjää sen paremmin. Suoran pään pensaasen laittamisen sijaan puolue menee vastauksissaan EU:n taakse piiloon kysyttäessä esimerkiksi päästövähennystavoitteen kiristämisestä. Suomen Ilmastopaneelin kanta on tässäkin selvä. Kuten Markku Ollikainen toteaa:

“Suomi ei voi mennä EU:n selän taakse, vaan pitää katsoa, mikä on se globaalisti reilu osuus, jonka Suomi tekee. Paneelin omien laskelmien mukaan se tarkoittaa noin 60 prosentin vähennystavoitetta Suomelle ja kansallisesti kunnianhimoisempia toimia kuin välttämättä sieltä EU-markkinoilta tulisi.”

Sitran laskelmien mukaan Suomi voi vähentää kustannustehokkaasti päästöjään juuri 60% vuoteen 2030 mennessä. Tämä kuitenkin vaatii sellaista politiikkaohjausta, johon hallituspuolueet eivät näytä olevan valmiita.

Erimielisyyksiä metsistä ja autoista

Metsänkäytön ja hakkuiden osalta tämä YLE:n kysely on surullista luettavaa. Vain vihreät ja vasemmistoliitto olisivat valmiita ilmastotekoihin metsien osalta ja vähentämään hakkuutavoitteita.

Demarit empivät vielä, mutta korostavat tavoitettaan hiilineutraliudesta vuoteen 2035 mennessä. Tähän ei ilman hakkuiden rajoittamista päästä.  Viime maanantaina Ilmastopaneeli julkaisi raportin hakkuista ja hiilinieluista. Raportin viesti oli selvä – kaikilla eri laskentatavoilla hakkuiden vähentäminen kasvattaa ilmastolle tärkeitä hiilinieluja.

Myös uusien bensiini- ja dieselautojen myyntikielto jakaa puolueita. Toiset menevät ilmasto edellä ja toiset eivät. Ilmastopaneelin mukaan uusille bensiini- ja dieselautoille tulisi asettaa myyntikielto vuonna 2027. Vain vihreät ja vasemmisto olisivat valmiita myyntikieltoon vuonna 2030. Näin, vaikka jopa Tanskassa ja Ruotsissa ollaan menossa kohti myyntikieltoa vuonna 2030.

Pientä liikettä on jo tapahtunut, mutta töitä riittää vielä

Toivoa herättää erityisesti se, että turpeen kielto saa nyt laajempaa kannatusta kuin aiemmin. Jopa kokoomus  on valmis kieltämään turpeen polttamisen viimeistään 2035! Vaikka aikataulu on 1,5 asteen tavoitteeseen nähden liian myöhäinen, eteenpäin on menty. Kokoomus on aiemmin ilmasto-ohjelmassaan linjannut, että turpeen käyttö loppuisi 2035, mutta täyskiellolle lämpeneminen näyttäisi olevan uutta.

Ylen kysely antaa pikaisella silmäyksellä hieman liian ruusuisen kuvan siitä mitä ilmastolle ja ympäristölle haitallisille tuille olisi tapahtumassa. Ainoastaan kristillisdemokraatit vastustavat tukien leikkausta.

Tämä johtuu osittain siitä, että kysymys oli hyvin ”yleisellä tasolla”. Tukikysymystä kannattaakin tarkastella rinnakkain Suomen Kuvalehden selvityksen kanssa, jossa kantoja erilaisiin tukiin on eritelty tarkemmin. On tärkeää, että puolueita haastetaan yhä enemmän myös haitallisten yritystukien osalta.

#NytOnPakko

Kaiken kaikkiaan sanojen ja tekojen välillä on edelleen, erityisesti keskustalla ja kokoomuksella, todella suuria ristiriitoja. Toisaalta liikettä positiiviseen suuntaan on tapahtunut jopa viimeisen kuukauden aikana, kuten Kokoomuksen lämpeneminen turvekiellolle osoittaa.

Töitä vielä riittää. Tehdään näistä vaaleista ilmastovaalit. Näin varmistamme, etteivät ilmastolupaukset jää pelkäksi sanahelinäksi. Ilmasto ei odota, #nytonpakko toimia!

Allekirjoita vetoomus ja tule mukaan