{"id":56379,"date":"2024-03-15T15:32:53","date_gmt":"2024-03-15T12:32:53","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?page_id=56379"},"modified":"2025-09-23T12:55:08","modified_gmt":"2025-09-23T09:55:08","slug":"puolet-parempaa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/toimi\/puolet-parempaa\/","title":{"rendered":"Puolet parempaa"},"content":{"rendered":"\n

Puolet parempaa on Greenpeacen kampanja, jossa yhdess\u00e4 Animalian<\/strong>, Luontoliiton<\/strong>  ja vapaaehtoisten kansalaisvaikuttajien <\/strong>kanssa haastoimme kunnat ymp\u00e4ri Suomen tarjoamaan puolet parempaa ruokaa hankinnoissaan: puolet v\u00e4hemm\u00e4n el\u00e4inper\u00e4ist\u00e4 ja tilalle ravitsevaa kasvipohjaista!<\/strong> Mutta miksi juuri lihalla ja maidolla on v\u00e4li\u00e4? No, ruoantuotannon p\u00e4\u00e4st\u00f6t muodostavat jopa<\/strong> nelj\u00e4nneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4<\/strong>, ja suuri osa n\u00e4ist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 johtuu lihan ja maidon tuotannosta.<\/p>\n\n

Puolet parempaa -kampanjan aktiivivaihe on p\u00e4\u00e4ttynyt. Kampanjavuoden aikana, huhtikuuhun 2025 menness\u00e4, valtuutettuja kontaktoitiin yli 60 kunnassa ja valtuustoaloitteita tehtiin yhteens\u00e4 35. Mielet\u00f6nt\u00e4! Kev\u00e4\u00e4n 2025 kuntavaaleissa valituksi tuli l\u00e4hes 300 kampanjan tavoitteisiin sitoutunutta ehdokasta yli 70 kunnasta. Uusia valtuustoaloitteita kasvisruoan lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 on siis varmasti luvassa my\u00f6s valtuustokaudella 2025-2029!<\/strong><\/p>\n\n

Miksi kasvisruoka on tehokas ratkaisu?<\/h2>\n\n

Jopa 70% Suomen peltoalasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n el\u00e4inper\u00e4isen ruoan tuotantoon.<\/strong> Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n naudanlihan ja maidon tuotannon tarpeisiin on valjastettu yli puolet maatalousmaasta. Metaanin, eli useita kymmeni\u00e4 kertoja hiilidioksidia voimakkaamman kasvihuonekaasun, p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 taas noin puolet tulee lehmist\u00e4. Metaania p\u00e4\u00e4see ilmakeh\u00e4\u00e4n lehmien m\u00e4rehtimisest\u00e4 sek\u00e4 ulosteesta. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tuotantoel\u00e4inten ruoansulatuksesta ja lannank\u00e4sittelyst\u00e4 aiheutuukin noin viisi prosenttia Suomen kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. <\/strong><\/p>\n\n

Tehokkain keino n\u00e4iden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen on yksinkertainen \u2013 v\u00e4hemm\u00e4n lehmi\u00e4 tarkoittaa v\u00e4hemm\u00e4n metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Ilmaston lis\u00e4ksi el\u00e4inper\u00e4isell\u00e4 ruoalla on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus luontoon l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana.

Yksi suurimmista syist\u00e4 Saaristomeren surkeaan tilaan ja kes\u00e4iseen lev\u00e4puuroon ovat sikalat ja broileritilat<\/strong>. El\u00e4intilojen lantaa levitet\u00e4\u00e4n pelloille, mist\u00e4 sateet huuhtovat osan lannasta ja sen sis\u00e4lt\u00e4mist\u00e4 ravinteista ennen pitk\u00e4\u00e4 It\u00e4mereen. Tuoreen Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan taas broileri on suomalaisten ruokavaliossa eniten globaalia lajikatoa aiheuttava elintarvike<\/strong>. Saman tutkimuksen mukaan seuraavaksi suurin globaalia lajikatoa aiheuttava tuoteryhm\u00e4 on kasvatettu kala<\/strong>. Siksi ei riit\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6lt\u00e4\u00e4n suurempi naudanliha vaihdetaan p\u00e4\u00e4st\u00f6ilt\u00e4\u00e4n pienemp\u00e4\u00e4n, mutta lajikatoa nautaa enemm\u00e4n aiheuttavaan broileriin tai kalaan. On vaadittava parempaa.<\/strong> <\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

Tieteen viesti on selv\u00e4. Mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n lautasella on el\u00e4inper\u00e4isi\u00e4 tuotteita sen pienempi on ruoan ilmastovaikutus, vaikutus globaaliin lajikatoon ja vaikutus vesist\u00f6jemme rehev\u00f6itymiseen. L\u00e4hiluontomme lis\u00e4ksi my\u00f6s el\u00e4imet ja terveytemme kiitt\u00e4v\u00e4t paremmasta ruoasta. <\/strong><\/p>\n\n

Ruokavallankumous tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4!<\/h2>\n\n

Puolet parempaa voi tuntua pienelt\u00e4 muutokselta – ja hyv\u00e4 niin! Kuvittele, miten suureksi vaikutukset skaalautuvat, kun muutos tapahtuu kuntatasolla. Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 julkisin varoin meill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa tarjotaan p\u00e4ivitt\u00e4in yli miljoona ruoka-annosta?<\/strong> <\/p>\n\n

Julkinen ruokailu koskettaa meit\u00e4 kaikkia jossain vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Siksi julkisella ruokailulla on v\u00e4li\u00e4. Kun parempi ruoka tulee tutuksi jo koulussa, on siihen helpompaa tarttua my\u00f6s koulun ulkopuolella. Julkisessa ruokailussa liikkuu my\u00f6s suuria rahasummia. Vuosittain 350 miljoonaa euroa veronmaksajien varoja <\/strong>k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aterioiden tarjoamiseen. <\/strong>Kun el\u00e4inper\u00e4isi\u00e4 tuotteita korvataan esimerkiksi kotimaisilla kasvisproteiineilla, tuetaankin samalla my\u00f6s kotimaista kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ruoantuotantoa.  <\/strong><\/p>\n\n

35 aloitetta kampanjavuoden aikana <\/h2>\n\n

Kampanjamme aikana aloitteita el\u00e4inper\u00e4isten tuotteiden k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 syntyi 35 kunnassa ymp\u00e4ri Suomen. Mielet\u00f6nt\u00e4! Nyt Espoo, Hamina, Hattula, H\u00e4meenlinna, Imatra, Janakkala, Joensuu, J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4, Kajaani, Kerava, Keuruu, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4, Lieto, Loviisa, Nurmij\u00e4rvi, Oulu, Pirkkala, Pori, Porvoo, Pieks\u00e4m\u00e4ki, Raasepori, Raisio, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere, Turku, Tuusula, Valkeakoski, Vantaa, Vesilahti ja Yl\u00f6j\u00e4rvi<\/strong> ovat kaikki ottaneet ensimm\u00e4isen askeleen kohti ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 julkista ruokailua.<\/p>\n\n

Nyt seuraamme innolla, kuinka aloitteet kunnissa etenev\u00e4t. Joulukuussa 2024 kuulimme ilouutisia, sill\u00e4 Kouvolassa aloite meni l\u00e4pi ja Kouvolasta tehtiin siten historiallisesti ensimm\u00e4inen kaupunki, josta tuli Puolet Parempi. Muutos parempaan on mahdollista!<\/strong><\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

Terveys, luonto, el\u00e4imet, ilmasto ja kunnantalous kiitt\u00e4v\u00e4t<\/h2>\n\n

Tiede on asiasta yksimielinen: Suomessa kulutetaan liikaa punaista lihaa<\/strong> ja liiallinen lihan ja maidon kulutus lis\u00e4\u00e4 esimerkiksi syd\u00e4n- ja verisuonitauteja. Kun kunnat hankkivat ilmaston kannalta puolet parempaa ruokaa, teemme hyv\u00e4n teon my\u00f6s kansanterveydelle. My\u00f6s L\u00e4\u00e4k\u00e4rin Sosiaalinen Vastuu Ry ja Ilmastol\u00e4\u00e4k\u00e4rit-verkosto kannattavat Puolet parempaa -kampanjaa<\/strong><\/a>.<\/p>\n\n

Kasvisruoan lis\u00e4\u00e4minen tuottaa kunnille my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Kasvisruoka kannattaa<\/a> -selvitys vuodelta 2025 osoitti selke\u00e4sti, kuinka lihatuotteiden puolittaminen ja niiden korvaaminen kasviper\u00e4isill\u00e4 vaihtoehdoilla kunnan rahoittamassa ruokailussa tuo s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Selvityksest\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 lihan puolitus tuoreita ravitsemussuosituksia mukaillen toisi merkitt\u00e4vi\u00e4, jopa satojen tuhansien eurojen s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kaupungeille. Teimme selvityksen pohjalta k\u00e4tev\u00e4n laskurin<\/a>, josta l\u00f6ytyy kuntakohtaiset eurom\u00e4\u00e4r\u00e4t s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, jotka lihan puolittaminen sinunkin kotikunnallesi toisi!<\/p>\n\n

Lis\u00e4ksi kasvisruoka on huoltovarmuuden huippu.<\/strong> Suomessa on paljon ahkeria ja kekseli\u00e4it\u00e4 kasvisruoan viljelij\u00f6it\u00e4. Me haluamme, ett\u00e4 kunnat tukevat hankinnoillaan n\u00e4iden viljelij\u00f6iden ty\u00f6t\u00e4 ja takaavat siten kysynn\u00e4n ja kasvun my\u00f6s kasvisruoan tuottajille kotimaassa. Kotimainen kasvisruoka kest\u00e4\u00e4 kriisin kuin kriisin.<\/p>\n\n

\"\"<\/span>
\n

Kiitos kaikille vapaaehtoisille, allekirjoittajille, tukijoille ja lahjoittajille, jotka olitte mukana tekem\u00e4ss\u00e4 Puolet parempaa -kampanjaa!<\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n<\/div><\/div>\n\n
<\/div>\n\n
\n
\n

Lue lis\u00e4\u00e4 ilmastosta<\/h2>\n<\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n