{"id":1003,"date":"2017-10-11T14:02:00","date_gmt":"2017-10-11T14:02:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/1003\/kolme-suurta-syyta-suojella-pohjoinen-metsa-ja-miten-sina-voit-auttaa\/"},"modified":"2023-01-17T14:27:25","modified_gmt":"2023-01-17T11:27:25","slug":"kolme-suurta-syyta-suojella-pohjoinen-metsa-ja-miten-sina-voit-auttaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/kolme-suurta-syyta-suojella-pohjoinen-metsa-ja-miten-sina-voit-auttaa\/","title":{"rendered":"Kolme suurta syyt\u00e4 suojella pohjoinen mets\u00e4 – ja miten sin\u00e4 voit auttaa"},"content":{"rendered":"
\n

Kolme suurta syyt\u00e4 suojella pohjoinen mets\u00e4 \u2013 ja miten sin\u00e4 voit auttaa<\/p>\n

Suomi el\u00e4\u00e4 mets\u00e4st\u00e4. Se pit\u00e4\u00e4 paikkansa \u2013 eik\u00e4 ainoastaan Suomi vaan koko kotiplaneettamme.<\/p>\n

1 \u2013 suojellaan hiilinielu ja -varasto<\/strong><\/p>\n

Pohjoiset mets\u00e4t ovat maailman toiseksi suurin hiilivarasto \u2013 heti merien j\u00e4lkeen. Pohjoisen kes\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4 nielee hiilidioksidia ja varastoi sit\u00e4 puihin ja maaper\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 yksinkertainen prosessi sananmukaisesti pit\u00e4\u00e4 meid\u00e4t hengiss\u00e4, sill\u00e4 ilman t\u00e4t\u00e4 ilmastonmuutos olisi riist\u00e4ytynyt jo paljon pahemmin k\u00e4sist\u00e4.<\/p>\n

Toki mets\u00e4 el\u00e4tt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 my\u00f6s elinkeinona. Mutta juuri t\u00e4m\u00e4 mets\u00e4n kaikkein t\u00e4rkein tapa el\u00e4tt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t hiilinieluna ja hiilen varastona asettaa rahassa ja ty\u00f6paikoissa mitattavalle elinkeinolle rajansa. T\u00e4m\u00e4n vuoden toukokuussa Suomen ilmastopaneeli \u2013 eli 15 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa \u2013 kertoi, ett\u00e4 \u201chakkuiden ja puunkorjuun lis\u00e4\u00e4minen pienent\u00e4\u00e4 Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuosikymmeniksi eteenp\u00e4in verrattuna tilanteeseen, jossa niit\u00e4 ei lis\u00e4t\u00e4.\u201d<\/a><\/p>\n

\n

\n\"\"
\nzoomaus<\/span>
\n<\/a><\/div>\n
Pohjoista mets\u00e4\u00e4 J\u00e4mtlannissa Ruotsissa. \u00a9 Edward Beskow<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

2 \u2013 suojellaan koti kaikille lajeille<\/strong><\/p>\n

Toinen yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 syy s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 olevat luonnontilaiset mets\u00e4t on luonnon monimuotoisuus. Mets\u00e4ss\u00e4 olevat lajit tarvitsevat kotinsa. Monet lajit p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t talousmetsiss\u00e4, mutta eiv\u00e4t kaikki. Niill\u00e4kin, jotka eiv\u00e4t pysty el\u00e4m\u00e4\u00e4n puupellossa, on oikeus kelvolliseen elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Suomessa on jo yli 800 uhanalaista lajia, ja suurin yksitt\u00e4inen syy n\u00e4iden lajien uhanalaisuteen on vanhojen metsien h\u00e4vitt\u00e4minen hakkuissa.<\/p>\n

3 \u2013 alkuper\u00e4iskansat tarvitsevat mets\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n

Alkuper\u00e4iskansat kuten saamelaiset tarvitsevat mets\u00e4\u00e4 perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen. Porot sy\u00f6v\u00e4t talvella luppoa, joka on hakkuiden seurauksena v\u00e4hentynyt. Ruotsissa taas hakattujen metsien paikalle on istutettu tiheit\u00e4 puupeltoja, joilla kasvaa amerikkalaista kontortam\u00e4nty\u00e4. N\u00e4iss\u00e4kin tiheik\u00f6iss\u00e4 poronhoito on mahdotonta.<\/p>\n

\n

\n\"Plantage
\nzoomaus<\/span>
\n<\/a><\/div>\n
Plantage med Contortatall (Pinus contorta) utanf\u00f6r Br\u00e4cke, i J\u00e4mtland.<\/strong><\/p>\n

Istutettua kontortam\u00e4nty\u00e4 J\u00e4mtlannissa Ruotsissa syyskuussa 2017. Kontortam\u00e4nty on mets\u00e4teollisuuden istuttama vieraslaji, joka muun muassa est\u00e4\u00e4 poronhoidon istutusalueilla. \u00a9 Christian \u00c5slund\/Greenpeace<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

Ent\u00e4 vessapaperisi?<\/strong><\/p>\n

Vessapaperia tarvitsevat kaikki. Greenpeace julkisti syyskuussa raportin<\/a>, joka osoitti, kuinka maailman toiseksi suurin pehmopaperin valmistaja, ruotsalainen Essity k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vessapaperin valmistamiseen sellua, jonka raaka-aine on per\u00e4isin s\u00e4ilytt\u00e4misen arvoisista metsist\u00e4. Puuta kulkee vessapaperiksi niin Ruotsin pohjoisista metsist\u00e4, Suomesta kuin Arkangelin alueelta Vienanjoen varrelta.<\/p>\n

Greenpeace vaatii Essity\u00e4 huolehtimaan, ett\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 raaka-aineessa ei ole puuta suojelun arvoisista metsist\u00e4. Ruotsin ymp\u00e4rist\u00f6virasto Naturv\u00e5rdsverket on kartoittanut alueet, jotka ovat erityisen arvokkaita. Hakkuiden on n\u00e4ilt\u00e4 alueilta loputtava, jotta mets\u00e4t eiv\u00e4t muutu avohakkuuaukeiksi ennen kuin suojeltavista alueista on lopullisesti p\u00e4\u00e4tetty.<\/p>\n

Kuluttajana vaihtoehtosi on yksinkertainen: osta kierr\u00e4tyspaperia. Sen j\u00e4lkeen voit liitty\u00e4 mets\u00e4n suojelijoihin: kerro Essitylle, ett\u00e4 se varmistaa, ettei selluun ole p\u00e4\u00e4ssyt viimeisi\u00e4 suojelun arvoisia luonnonmetsi\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kolme suurta syyt\u00e4 suojella pohjoinen mets\u00e4 – ja miten sin\u00e4 voit auttaaSuomi el\u00e4\u00e4 mets\u00e4st\u00e4. Se pit\u00e4\u00e4 paikkansa – eik\u00e4 ainoastaan Suomi vaan koko kotiplaneettamme.Yksi – suojellaan hiilinielu ja -varastoPohjoiset mets\u00e4t ovat maailman toiseksi suurin hiilivarasto \u2013 heti merien j\u00e4lkeen. Pohjoisen kes\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4 nielee hiilidioksidia ja varastoi sit\u00e4 puihin ja maaper\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 yksinkertainen prosessi sananmukaisesti pit\u00e4\u00e4 meid\u00e4t hengiss\u00e4, sill\u00e4 ilman t\u00e4t\u00e4 ilmastonmuutos olisi riist\u00e4ytynyt jo paljon pahemmin k\u00e4sist\u00e4.Toki mets\u00e4 el\u00e4tt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 my\u00f6s elinkeinona. Mutta juuri t\u00e4m\u00e4 mets\u00e4n kaikkein t\u00e4rkein tapa el\u00e4tt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t hiilinieluna ja hiilen varastona asettaa rahassa ja ty\u00f6paikoissa mitattavalle elinkeinolle rajansa. T\u00e4m\u00e4n vuoden toukokuussa Suomen ilmastopaneeli – eli 15 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa – kertoi, ett\u00e4 \u201chakkuiden ja puunkorjuun lis\u00e4\u00e4minen pienent\u00e4\u00e4 Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuosikymmeniksi eteenp\u00e4in verrattuna tilanteeseen, jossa niit\u00e4 ei lis\u00e4t\u00e4.\u201d<\/p>\n","protected":false},"author":25,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[6,64],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-1003","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-metsat","tag-luonnonmetsa","tag-biomassa","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1003","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/25"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1003"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1003\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":52990,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1003\/revisions\/52990"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1003"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1003"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1003"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=1003"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}