{"id":1927,"date":"2019-05-15T13:52:11","date_gmt":"2019-05-15T10:52:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=1927"},"modified":"2024-09-02T12:45:34","modified_gmt":"2024-09-02T09:45:34","slug":"eun-paastot-eivat-ratkaise-ilmastokriisia-mutta-eun-politiikka-voi-sen-tehda","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/eun-paastot-eivat-ratkaise-ilmastokriisia-mutta-eun-politiikka-voi-sen-tehda\/","title":{"rendered":"EU:n p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t ratkaise ilmastokriisi\u00e4, mutta EU:n politiikka voi sen tehd\u00e4"},"content":{"rendered":"

Tied\u00e4mme, ett\u00e4 maailman p\u00e4\u00e4st\u00f6jen k\u00e4\u00e4nt\u00e4misell\u00e4 kohti nollaa on tulenpalava kiire. Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteessa pysyminen vaatisi globaalien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen puolittamista 2030 menness\u00e4. Sen sijaan p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat edelleen kasvussa ja maiden p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyslupaukset ovat viem\u00e4ss\u00e4 meit\u00e4 kohti kolmen asteen katastrofaalista l\u00e4mpenemist\u00e4.<\/span><\/p>\n

YK:n p\u00e4\u00e4sihteeri Antonio Guterres on kutsunut valtioita ilmastohuippukokoukseen syyskuussa, <\/span>vaatien konkreettisia lupauksia 2030 ilmastotavoitteiden<\/span><\/a> parantamiseksi, jotta ne olisivat linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. <\/span><\/p>\n

Miten Euroopan unionin tulisi vastata ilmastokriisiin ja ilmastopolitiikan j\u00e4hmettyneisyyden tilaan?<\/span><\/p>\n

Monesti kuulee argumentoitavan, ett\u00e4 EU:n p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t ratkaise ilmastonmuutosta. Ja n\u00e4inh\u00e4n se on. Yhdenk\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen maan p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t ratkaise ilmastonmuutosta. Mutta EU:n ilmastopolitiikka ratkaisee paljon. <\/span><\/p>\n

Ensinn\u00e4kin, EU:n kymmenen prosentin siivu globaaleista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on iso. Meill\u00e4 on kaikki mahdollisuudet neutraloida p\u00e4\u00e4st\u00f6t 2040 menness\u00e4, mill\u00e4 olisi jo merkityst\u00e4 ilmaston kannalta.<\/span><\/p>\n

Koska kansainv\u00e4lisess\u00e4 ilmastopolitiikassa maat eiv\u00e4t toimi umpiossa, on olennainen kysymys kuitenkin se, millaisella politiikalla EU voi kiritt\u00e4\u00e4 muutkin maat Pariisin sopimuksen mukaiselle p\u00e4\u00e4st\u00f6uralle.<\/span><\/p>\n

Kiina, Kiina ja Kiina<\/h4>\n

Ilmastoneuvotteluissa historiallinen vastuu on suurin varhaimmin teollistuneilla mailla ja n\u00e4iden johtajuus on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jotta muut maat saadaan mukaan. Esimerkiksi Kiina, jonka p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kehitys on koko ihmiskunnan tulevaisuutta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 kysymys, katsoo tarkasti EU:n toimia ennen kun tekee itse p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tavoitteistaan.<\/span><\/p>\n

Ja Kiinaa pit\u00e4isi mietti\u00e4 my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4. <\/span><\/p>\n

Kiina on ollut johtava maa investoinneissa aurinkoenergiaan ja vastannut puolesta globaalista aurinkoenergian kysynn\u00e4st\u00e4, <\/span>mutta investointitahti on nyt huolestuttavasti tasaantunut<\/span><\/a>. Kotimaan saaste- ja vesikriisi ovat saaneet Kiinan asettamaan rajoja hiilen kasvulle, mutta t\u00e4m\u00e4kin kehitys on nyt uhattuna talouspolitiikan ja hiilisektorin lobbauksen takia. <\/span><\/p>\n

Vuonna 2018 Kiinassa asennettiin v\u00e4hiten uutta hiivoimaa sitten vuoden 2004, <\/span>mutta nyt tuottajat ovat esitt\u00e4neet hallinnolle suunnitelmaa lis\u00e4t\u00e4 300-500 uutta hiilivoimalaa vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/span><\/a> Jos suunnitelma hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n ja toteutetaan, p\u00e4\u00e4t\u00f6s riitt\u00e4\u00e4 yksin tuhoamaan mahdollisuudet pysy\u00e4 1,5-2 asteessa. Koko maailmalta.<\/span><\/p>\n

Mink\u00e4laista ilmastojohtajuutta tarvitaan?<\/h4>\n

Vuoden 2020 ilmastokokous tulee olemaan ratkaiseva siin\u00e4, onko meill\u00e4 mahdollisuus pit\u00e4\u00e4 ilmastonmuutos jotenkin hallinnassa ja 1,5 asteessa. Kiina, Intia ja kaikki muutkin maat on saatava korottamaan p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyslupauksiaan 1,5 asteen tasolle. Ja t\u00e4m\u00e4 ei k\u00e4y ilman edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4. Yhdysvaltain ilmastopolitiikan ollessa alennustilassa, katseet ovat nyt EU:ssa.<\/span><\/p>\n

Euroopan komissio on ehdottanut joukon skenaarioita, <\/span>joilla EU voisi tavoitella nettonollap\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 2050<\/span><\/a>. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan riit\u00e4. Pariisin sopimuksen tavoitteissa pysyminen edellytt\u00e4\u00e4 globaaleja nollap\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 2050, joten EU:n on liikuttava nopeammin. <\/span><\/p>\n

Ja ilmastokriisin sel\u00e4tt\u00e4misen kannalta tavoitteet, jotka ratkaisevat paljon enemm\u00e4n ovat 2030-ilmastotavoitteet, sill\u00e4 2050 tavoitteet eiv\u00e4t pelasta, jos maailman p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ei seuraavan kymmenen vuoden aikana saada puolitettua.<\/span><\/p>\n

Jotta EU voisi kiritt\u00e4\u00e4 muita maita Pariisin sopimuksen tasolle, on sen nostettava mahdollisimman kiireesti omaa 2030-tavoitettaan. Nykyinen -40% v\u00e4hennystavoite ei ole linjassa 1,5 asteen kanssa ja perustuu my\u00f6s t\u00e4ysin vanhentuneille oletuksille keskeisten teknologioiden hintakehityksest\u00e4. Nykypolitiikalla ja kansallisissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4, kuten hiilikielloilla,<\/span> ollaan menossa jo 50 prosentin v\u00e4hennykseen<\/span><\/a>, joten EU:n nykyinen 2030 tavoite on auttamattomasti vanhentunut. Antaakseen muille maille signaalin, ett\u00e4 EU on valmis tekem\u00e4\u00e4n oman osansa ja korjaamaan tavoitteita Pariisin sopimuksen linjalle, 2030-tavoitteita tulisi korjata 65 prosenttiin.<\/span><\/p>\n

EU:n p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t siis yksin ratkaise ilmastonmuutosta, mutta tekem\u00e4mme ilmastopolitiikka voi sen tehd\u00e4. Itse asiassa EU:lla on seuraavan vuoden aikana ratkaiseva pelipaikka siin\u00e4, pystyyk\u00f6 ihmiskunta pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen 1,5 asteen rajoissa. <\/span><\/p>\n

Suomella on t\u00e4rke\u00e4 osa EU:n puheenjohtajamaana ensi syksyn\u00e4, ja 26.5. valittava Europarlamentti on olennainen toimija, joka on perinteisesti ottanut kansallisia intressej\u00e4 laajempaa n\u00e4k\u00f6kulmaa ja puskenut EU:ta parempaan ilmastopolitiikkaan.<\/span><\/p>\n

Muistakaa \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 eurovaaleissa. Peliss\u00e4 on todella paljon.<\/span><\/p>\n

Block content is empty. Check the block’s settings or remove it.<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tied\u00e4mme, ett\u00e4 maailman p\u00e4\u00e4st\u00f6jen k\u00e4\u00e4nt\u00e4misell\u00e4 laskuun kohti nollaa on tulenpalava kiire. Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteessa pysyminen vaatisi globaalien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen puolittamista 2030 menness\u00e4. Sen sijaan p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat edelleen kasvussa ja…<\/p>\n","protected":false},"author":30,"featured_media":1928,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[60,61],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-1927","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastopolitiikka","tag-fossiiliset","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1927","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/30"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1927"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1927\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":49605,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1927\/revisions\/49605"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1928"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1927"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1927"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1927"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=1927"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}