![\"\"](\"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2019\/03\/985a24ae-maasvlakte-21.4.2016.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Suomalaisten el\u00e4kevarat vastasivat vuonna 2018 reilusti yli kolme kertaa koko Suomen valtion vuosibudjettia, ja sijoitusten joukossa on edelleen fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 yhti\u00f6it\u00e4. Varsinkin hiilen suhteen aika on kortilla: Euroopassa hiilen polton on loputtava viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 2030 ja muualla maailmassa 2040. Miten institutionaaliset sijoittajat kuten el\u00e4kej\u00e4tit p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t verrattuna kansainv\u00e4liseen eturintamaan? Kuinka paljon el\u00e4kevarojamme on edelleen kiinni kivihiiless\u00e4 vaikeuttamassa ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4?<\/b><\/p>\n
Maailmalla isot finanssilaitokset ovat irtaantuneet hiilest\u00e4 nopeasti.<\/span> Joka toinen viikko<\/span><\/a> jokin finanssialan toimija julkaisee sijoitustensa kivihiilipolitiikan: hiilt\u00e4 rajoittavista sijoitusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 on tullut uusi normaali. Kaikki niist\u00e4 eiv\u00e4t kuitenkaan ole kattavia tai Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia. Samalla erilaisten hiilen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rajoittavien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4 saa maallikon p\u00e4\u00e4n py\u00f6r\u00e4lle.<\/span><\/p>\n Usean kansalaisj\u00e4rjest\u00f6n muodostama eurooppalainen kampanja Europe Beyond Coal (EBC) on laatinut<\/span> sijoittajille suositukset <\/span><\/a>siit\u00e4, millainen sijoittajien kivihiilipolitiikan pit\u00e4\u00e4 olla. Hyvin l\u00e4helle kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen suosituksia p\u00e4\u00e4see jo useampi finanssialan toimija, kuten norjalaiset KLP ja Storebrand, hollantilainen NN ja ranskalainen<\/span> Cr\u00e9dit Agricole<\/span><\/a>.<\/span><\/p>\n On selv\u00e4\u00e4, ettei kivihiilt\u00e4 taltuteta yksinomaan osakkeita ostamalla tai myym\u00e4ll\u00e4. Toisinaan sijoittajan paras mahdollisuus vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n on pyrki\u00e4 vaikuttamaan omistamiensa yritysten toimintatapoihin. <\/span>Hyv\u00e4 hiilipolitiikka yhdist\u00e4\u00e4kin divestoinnin, eli sijoitusten poisvet\u00e4misen fossiilisista omistuksista, ja aktiivisen omistajuuden.<\/b> Mutta t\u00e4m\u00e4 onnistuu vain, jos vaikuttamisen kohteena oleva yritys on valmis yhteisty\u00f6h\u00f6n. Aktiivinen omistajuus edellytt\u00e4\u00e4 erityisesti hiilipolitiikkaan kohdennettuja henkil\u00f6resursseja, seurattavien yhti\u00f6iden nime\u00e4mist\u00e4, ajallisesti rajattua vaikuttamista ja selke\u00e4\u00e4 tavoitetta, jonka toteutumatta j\u00e4\u00e4minen johtaa divestointiin. Pintatasolle j\u00e4\u00e4v\u00e4 vastuullisuuden markkinointi ja paperilla olevat j\u00e4senyydet vastuullisuuskoalitioissa ovat pahimmillaan viherpesua.<\/span><\/p>\n Suomalaisten sijoittajien hiilipolitiikat ovat kaukana kansainv\u00e4lisest\u00e4 k\u00e4rjest\u00e4<\/b><\/p>\n Suomalaisten institutionaalisten sijoittajien kivihiilipolitiikat ovat kansainv\u00e4liseen eturintamaan n\u00e4hden puutteellisia. Enimm\u00e4kseen hiilipolitiikka perustuu noin 30 prosentin raja-arvoon: yrityksiin, joissa kivihiilen osuus on 30 prosenttia liikevaihdosta tai energiantuotannosta, ei sijoiteta. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan sis\u00e4ll\u00e4 sitoutumista nollatason saavuttamiseen pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, kuten ilmastotiteteen vaatimaan vuoteen 2030 menness\u00e4. Suomalaiset sijoittajat eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vaadi hiililaitosten sulkemista myymisen sijaan, mik\u00e4 olisi perusteltua esimerkiksi<\/span> Fortumin tapauksessa<\/span><\/a>.<\/span><\/p>\n Aktiivisessa omistajuudessa suomalaisilla sijoittajilla olisi paljon opittavaa esimerkiksi<\/span> Englannin kirkolta<\/span><\/a>, joka on tehnyt vaikuttamisestaan suoranaista taidetta. Aktiivinen l\u00e4hestymistapa n\u00e4kyy ja kuuluu sek\u00e4 talouslehtien sivuilla ett\u00e4<\/span> Twitteriss\u00e4<\/span><\/a>. Suomalaiset eiv\u00e4t sen sijaan ole tulleet juurikaan julkisuuteen. Vain Osuuspankilla ja Nordealla on julkinen<\/span> poissulkulista<\/span><\/a>, jossa nimet\u00e4\u00e4n kursailematta yritykset, joissa hiilen osuus on erityisen suuri. T\u00e4ss\u00e4 on suomalaisilla oleellisesti petrattavaa \u2013 varsinkin kotimaan yhti\u00f6iden kannalta \u2013 ja sijoittajilla paikka haastaa yhti\u00f6iden johtoa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n esimerkiksi yhti\u00f6kokouksissa. Ulkomailla sijoittajat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4nenpainoa, joka on verrattavissa ilmastoaktivien viesteihin.<\/span><\/p>\n Vastuullisuutta muiden siivell\u00e4?<\/b><\/p>\n Monet suomalaiset ovat mukana my\u00f6s sijoittajakoalitioissa, kuten ClimateAction100+:ssa. Suomesta<\/span> koalitiossa<\/span><\/a> on mukana esimerkiksi Elo, Evli, Ilmarinen, Kirkon El\u00e4kerahasto, Keva, OP, Varma ja Veritas. ClimateAction100+ on luotu, jotta sijoittajat voisivat yhdess\u00e4 tuumin suostutella eniten saastuttavat yritykset muutokseen ja alentamaan p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n. Koalitio on saavuttanut useita kivihiilen alasajon kannalta merkitt\u00e4vi\u00e4 voittoja ja on siksi siis kansainv\u00e4lisesti suuren mielenkiinnon kohde. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tee itsess\u00e4\u00e4n autuaaksi: ClimateAction100+ pystyisi paljon parempaan ja siksi Greenpeace on usean muun j\u00e4rjest\u00f6n kanssa l\u00e4hett\u00e4nyt<\/span> sijoittajille kirjeen parannusehdotusten kera<\/span><\/a>. Suomessa olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sijoittajat vaikuttaisivat yrityksiin julkisesti ja aktiivisesti. Mik\u00e4li koalitiossa ollaan mukana pelk\u00e4st\u00e4 tarpeesta saada sulka hattuun vastuullisuusviestinn\u00e4ss\u00e4, niin silloin vapaamatkustetaan muiden aktiivisempien sijoittajien tekem\u00e4ll\u00e4 esimerkillisell\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4.<\/span><\/p>\n Tapaus Fortum<\/b><\/p>\n Kaikilla suomalaisilla institutionaalisilla sijoittajilla on<\/span> runsaasti Fortumin osakkeita salkussaan<\/span><\/a> ja vastik\u00e4\u00e4n maaliin viety saksalaisen hiilij\u00e4tti<\/span> Uniperin kauppa<\/span><\/a> testaa suomalaisten sijoittajien periaatteiden pit\u00e4vyytt\u00e4. Ennen kauppaa kotimainen sijoitusuniversumi ei pit\u00e4nyt sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kivihiilt\u00e4. Irtaantuminen hiilest\u00e4 oli ollut verrattain helppoa. Mutta nyt Fortumista on tullut Uniper-omistuksensa my\u00f6t\u00e4 kirkkaasti<\/span> yksi Euroopan saastuttavimmista yhti\u00f6ist\u00e4<\/span><\/a>. Kotimaan osakkeisiin runsaasti sijoittaneille syntyi viheli\u00e4inen ongelma, sill\u00e4 vaihtoehtoisia kotimaisia energia-alan toimijoita, joihin siirt\u00e4\u00e4 rahansa, ei juuri ole. Fortum on ClimateAction100+:n kohdeyritys, mutta silti suomalaiset ovat olleet yrityksen suhteen hipihiljaa. Kotimainen paine olisi juuri nyt tarpeen, jotta erityisesti saksalaiset kivihiililaitokset saadaan ajettua alas ennen vuotta 2030 eik\u00e4 niit\u00e4 myyd\u00e4 eteenp\u00e4in.<\/span><\/p>\n Ongelmaa v\u00e4h\u00e4tell\u00e4kseen Fortum on yritt\u00e4nyt tehd\u00e4 pes\u00e4eroa Uniperiin yhti\u00f6iden erillisi\u00e4 rakenteita korostamalla. Yhti\u00f6iden n\u00e4enn\u00e4inen erillisyys on kuitenkin<\/span> silkkaa vastuun pakoilua<\/span><\/a>, ja siksi my\u00f6s sijoittajien tulee kohdella yhti\u00f6it\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yhten\u00e4 kokonaisuutena. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 laitokset suljettaisiin ja etenkin Saksassa t\u00e4m\u00e4 tulisi tehd\u00e4 ennen vuotta 2030 \u2013 ilman ett\u00e4 kaasu tai muu saastuttava polttoaine astuu kivihiilen tilalle. Valitettavasti Pekka Lundmark on hyvin avoimesti tukenut<\/span> kaasun roolia energiantuotannossa.<\/span><\/a><\/p>\n Lopuksi<\/b><\/p>\n Suomalaisilla institutionaalisilla sijoittajilla voisi olla k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 vaikutus etenkin kotimaisten yritysten toimintamalleihin. Oman maan yrityskentt\u00e4 on kohtuullisen luonteva paikka luoda muutosta.<\/span><\/p>\n Kaikkien suomalaisten sijoittajien olisi otettava viipym\u00e4tt\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Europe Beyond Coal -suositusten mukainen hiilipolitiikka. Suomalaisilla sijoittajilla on kaikki edellytykset kiilata Euroopassa johtavaan asemaan, mutta syyst\u00e4 tai toisesta hiilen kohdalla t\u00e4m\u00e4 ei ole toteutunut, vaikka kaikilla sijoittajilla onkin selke\u00e4\u00e4 halua ottaa ilmastonmuutos huomioon.<\/span><\/p>\n T\u00e4m\u00e4 vaatii sijoittajilta my\u00f6s rohkeutta ottaa kantaa ja tehd\u00e4 selv\u00e4ksi, miss\u00e4 menee hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n toiminnan raja. T\u00e4t\u00e4 ei ole julkisuudessa viel\u00e4 juurikaan n\u00e4kynyt. Ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4ss\u00e4 seuraavat viisi vuotta ovat ratkaisevia, ja aika osoittaa, kummalla puolella historiaa sijoittajat haluavat olla, on nyt.<\/span><\/p>\n