{"id":2218,"date":"2019-08-09T11:45:31","date_gmt":"2019-08-09T08:45:31","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=2218"},"modified":"2024-09-02T10:15:43","modified_gmt":"2024-09-02T07:15:43","slug":"muistetaan-alkuperaiskansoja-jotka-taistelevat-yhteisen-planeettamme-puolesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/muistetaan-alkuperaiskansoja-jotka-taistelevat-yhteisen-planeettamme-puolesta\/","title":{"rendered":"Muistetaan alkuper\u00e4iskansoja, jotka taistelevat yhteisen planeettamme puolesta"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-2217 size-full\" src=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2019\/08\/f2cdff1e-gp0stsesi_pressmedia.jpg\" alt=\"\" width=\"2500\" height=\"1667\" srcset=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2019\/08\/f2cdff1e-gp0stsesi_pressmedia.jpg 2500w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2019\/08\/f2cdff1e-gp0stsesi_pressmedia-300x200.jpg 300w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2019\/08\/f2cdff1e-gp0stsesi_pressmedia-768x512.jpg 768w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2019\/08\/f2cdff1e-gp0stsesi_pressmedia-1024x683.jpg 1024w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2019\/08\/f2cdff1e-gp0stsesi_pressmedia-2048x1366.jpg 2048w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2019\/08\/f2cdff1e-gp0stsesi_pressmedia-510x340.jpg 510w\" sizes=\"auto, (max-width: 2500px) 100vw, 2500px\" \/><\/p>\n<p>Elokuun 9. p\u00e4iv\u00e4 on kansainv\u00e4linen maailman alkuper\u00e4iskansojen p\u00e4iv\u00e4. Yhdistyneiden Kansakuntien alkuper\u00e4iskansojen ty\u00f6ryhm\u00e4 kokoontui ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 9. elokuuta 1982, ja p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4iskansojen juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa.<\/p>\n<p>Nyt 37 vuotta my\u00f6hemmin alkuper\u00e4iskansojen tilanne on edelleen haastava. Alkuper\u00e4iskansojen on viel\u00e4kin taisteltava kulttuuriensa, perinteisten elinkeinojensa, maansa ja kieltens\u00e4 puolesta.<\/p>\n<p>Ilmastonmuutos on vaikuttanut alkuper\u00e4iskansoihin kaikkialla maailmassa Arktikselta etel\u00e4iselle Tyynellemerelle. Arktiksella lumi ja j\u00e4\u00e4 sulavat, Tyynell\u00e4merell\u00e4 merenpinta nousee. Sen lis\u00e4ksi jotkin ilmastonmuutoksen vastaisiksi tarkoitetut toimet, kuten biopolttoaineet ja vesivoima, voivat loukata alkuper\u00e4iskansojen oikeuksia ja riist\u00e4\u00e4 maita.<\/p>\n<p>Vuosi 2019 on julistettu alkuper\u00e4iskansojen kielten vuodeksi, jotta huomio kiinnittyisi alkuper\u00e4iskansojen kieli\u00e4 uhkaaviin riskeihin, ja kielten ja kulttuurien jatkuvuus voidaan turvata. YK:n mukaan joka toinen viikko yksi alkuper\u00e4iskansojen kieli katoaa. Maailmassa puhutuista 7 600 kielest\u00e4 2 680 alkuper\u00e4iskansojen kielt\u00e4 on vaarassa kadota ja monet ovat katoamassa h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n nopeasti.<\/p>\n<p>Kielten lis\u00e4ksi my\u00f6s alkuper\u00e4iskansojen maiden puolustajat ovat vaarassa. Global Witnessin mukaan 164 maan ja ymp\u00e4rist\u00f6n suojelijaa tapettiin vuonna 2018. Useat heist\u00e4 kuuluivat alkuper\u00e4iskansoihin. Heid\u00e4t tapettiin, koska he puolustivat kotejaan, maataan ja luonnonvarojaan kaivoksilta, hakkuilta ja muulta riist\u00e4v\u00e4lt\u00e4 teollisuudelta.<\/p>\n<p>Maa, jota k\u00e4yt\u00e4mme, on perinteisten elinkeinojemme perusta ja kultturiemme peruspilari. Saamelaisten kulttuuri perustuu maan, veden ja luonnonvarojen vapaaseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Saamelaisten el\u00e4m\u00e4ntapa ja identiteetti, johon kuuluvat poronhoito, kalastus, mets\u00e4stys, k\u00e4sity\u00f6 ja luonnontuotteiden ker\u00e4ys, on riippuvainen maan ja veden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Jopa Suomessa perinteisten maiden suojelu on johtanut konflikteihin, joista viimeisin on suunnitelma J\u00e4\u00e4meren radasta. Rata kulkisi l\u00e4pi maiden, jotka ovat eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4 poronhoidolle. Se halkaisisi laidunmaat, ja tekisi perinteisest\u00e4 poronhoidosta eritt\u00e4in vaikeaa.<\/p>\n<p>Olen samaa mielt\u00e4 YK:n yleiskokouksen puheenjohtajan <strong>Maria Fernanda Espinosan<\/strong> kanssa, ja haluan jakaa h\u00e4nen viestins\u00e4: \u201dVuoden 2019 on oltava k\u00e4\u00e4nnekohta yhteisess\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyydess\u00e4mme suojella alkuper\u00e4iskansojen kielet ja ne, jotka niit\u00e4 puhuvat.\u201d<\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4\u00e4n meid\u00e4n on muistettava kaikkia niit\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen velji\u00e4 ja sisaria, jotka ovat menett\u00e4neet henkens\u00e4 taistellessaan kulttuurinsa ja yhteisen planeettamme puolesta.<\/p>\n<p>Inka Saara Arttijeff<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Elokuun 9. p\u00e4iv\u00e4 on kansainv\u00e4linen maailman alkuper\u00e4iskansojen p\u00e4iv\u00e4. Yhdistyneiden Kansakuntien alkuper\u00e4iskansojen ty\u00f6ryhm\u00e4 kokoontui ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 9. elokuuta 1982, ja p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4iskansojen juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa. Nyt 37 vuotta my\u00f6hemmin alkuper\u00e4iskansojen&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":25,"featured_media":2217,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[23,72,71],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-2218","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-sademetsat","tag-alkuperaiskansojenoikeudet","tag-suojellaanmetsat","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2218","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/25"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2218"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2218\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":52078,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2218\/revisions\/52078"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2217"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2218"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2218"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2218"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=2218"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}