{"id":2339,"date":"2019-09-06T13:19:07","date_gmt":"2019-09-06T10:19:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=2339"},"modified":"2024-09-02T09:53:39","modified_gmt":"2024-09-02T06:53:39","slug":"27-vuotta-toimintaa-amazonin-puolesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/27-vuotta-toimintaa-amazonin-puolesta\/","title":{"rendered":"27 vuotta toimintaa Amazonin puolesta"},"content":{"rendered":"

Soija- ja lihatuottajien mets\u00e4tuhot. Laittomat hakkuut luonnonsuojelualueilla ja alkuper\u00e4iskansojen mailla. Valtavien patohankkeiden tuottamat vahingot. Alkuper\u00e4iskansojen oikeuksien polkeminen. N\u00e4m\u00e4 ovat vain osa niist\u00e4 Amazonin alueen ongelmista, joita Greenpeace on vuosien varrella pyrkinyt ratkaisemaan.<\/strong><\/p>\n

\"\"

Soijanviljely\u00e4 Amazonin sademets\u00e4alueella. My\u00f6s Suomen lihateollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Brasiliasta tuotua soijaa rehuna.<\/p><\/div>\n

Soija- ja karjateollisuus<\/h4>\n

Vuonna 2006 julkaisimme kansainv\u00e4lisen \u201cEating up the Amazon\u201d -raportin. Sen j\u00e4lkeen olemme julkaisseet s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti raportteja, joissa on kartoitettu ja paljastettu Amazonin alueen soija- ja karjateollisuuden yhteyksi\u00e4 mets\u00e4katoon. Valtaosa maailman soijasta tuotetaan karjateollisuuden rehuksi.<\/p>\n

Raporttien avulla pystyimme painostamaan McDonald\u2019sia ja monia muita pikaruoka- sek\u00e4 supermarketketjuja lopettamaan sellaisen lihan myynnin, joka on per\u00e4isin Amazonin mets\u00e4tuhoalueilla viljellyll\u00e4 soijalla ruokituista el\u00e4imist\u00e4.<\/p>\n

Ihmiset ymp\u00e4ri maailman auttoivat meit\u00e4 painostamaan yrityksi\u00e4, ja lopputuloksena oli ns. soijamoratorio \u2013 sopimus, jossa yritykset sitoutuivat olemaan ostamatta soijaa tukuista, joiden alhankkijoina on sademets\u00e4\u00e4 raivaavia, alkuper\u00e4iskansojen maita uhkaavia tai orjaty\u00f6voimaa k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 villjelij\u00f6it\u00e4. Moratorio oli t\u00e4rke\u00e4 voitto, joka johti mets\u00e4kadon hidastumiseen Amazonilla.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 huolimatta soijateollisuus on jatkanut kasvuaan Amazonin Brasilian puoleisella alueella, koska monet soijantuottajat ovat siirtyneet metsien h\u00e4vitt\u00e4misen sijasta alueille, joissa mets\u00e4\u00e4 on jo tuhottu karjan laidunmaaksi. Vuodesta 2006 l\u00e4htien soijan viljelyalue on kasvanut 3,5 miljoonaa hehtaaria, mik\u00e4 vastaa melkein Uudenmaan ja Varsinais-Suomen pinta-alaa yhteens\u00e4.<\/p>\n

Olemme vuodesta 2009 l\u00e4htien tehneet lukuisia tutkimuksia karjateollisuuden tarpeisiin raivattujen sademetsien ja Brasilian suurimpien teurastamojen sek\u00e4 kansainv\u00e4listen supermarketketjujen v\u00e4lisist\u00e4 yhteyksist\u00e4. Tutkimuksissamme on toistuvasti paljastettu laittomia mets\u00e4tuhoja suojeltujen kansallispuistojen ja alkuper\u00e4iskansojen alueilla.<\/p>\n

Mets\u00e4n raivaaminen karjankasvatuksen tielt\u00e4 on edelleen suurin yksitt\u00e4inen uhka Amazonin sademets\u00e4lle. Vuosina 2000-2013 karjatilat olivat vastuussa 71% mets\u00e4kadosta. Lis\u00e4ksi Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on luvannut maan maatalousteollisuudelle heikent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 ja avata uusia alueita metsien raivaamiselle.<\/p>\n

Laittoman puutavaran viherpesu<\/h4>\n

Vuosina 2014-15 julkaisimme sarjan raportteja, joissa kartoitettiin Brasilian puuteollisuuden rikkeit\u00e4 ja arvokkaan trooppisen puuston hakkuita sek\u00e4 Amazonin sademets\u00e4n suojelemista koskevan s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn kiert\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Raportit keskittyiv\u00e4t laajalle levinneeseen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, jossa laitonta puutavaraa viherpestiin lailliseksi. Lukuisissa tapauksissa pystyimme tarkasti todistamaan, ett\u00e4 puut olivat per\u00e4isin eri alueilta, kuin mit\u00e4 mets\u00e4yhti\u00f6iden asiakirjoissa v\u00e4itettiin. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti, ett\u00e4 puut oli suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 hakattu luonnonsuojelualueilta tai alkuper\u00e4iskansojen metsist\u00e4.<\/p>\n

Samalla selvitimme ja dokumentoimme monien eurooppalaisten puuntuojien tehneen raakapuu- ja sahatavarakauppoja brasilialaisten mets\u00e4yhti\u00f6iden kanssa, ilman asianmukaisia riskianalyyseja, joita mm. EU:n puunalkuper\u00e4lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 EUTR vaatii.<\/p>\n

\"\"

Kartoitimme useassa raportissamme Amazonilta per\u00e4isin olevan puutavaran laitonta viherpesua, ja dokumentoimme sen yhteytt\u00e4 eurooppalaisiin puuntuojiin.<\/p><\/div>\n

Valtava patohanke<\/h4>\n

Vuonna 2016 voitimme t\u00e4rke\u00e4n taistelun valtavaa, keskelle Amazonin sademets\u00e4aluetta kaavailtua patohanketta vastaan, yhteisty\u00f6ss\u00e4 Munduruku-alkuper\u00e4iskansan kanssa. Suuri osa padosta oli suunniteltu rakennettavaksi Tapaj\u00f3s-joen varteen, alueelle, joka kuuluu Mundurukuille. Jos patohanke olisi toteutunut, alueen alkuper\u00e4iskansa olisi joutunut l\u00e4htem\u00e4\u00e4n mets\u00e4st\u00e4, jossa he ovat asuneet sukupolvien ajan, ja johon heill\u00e4 on historiallinen oikeus.<\/p>\n

Patohanke oli my\u00f6s uhka sademets\u00e4lle, sill\u00e4 se olisi toteutuessaan peitt\u00e4nyt valtavia alueita veden alle ja vaatinut mittavaa tieverkon rakentamista mets\u00e4n ytimeen.<\/p>\n

\"\"

Vuonna 2016 pelastimme yhdess\u00e4 Munduruku -alkuper\u00e4iskansan kanssa yli nelj\u00e4 kertaa Helsingin kokoisen alueen sademets\u00e4\u00e4.<\/p><\/div>\n

Yhteisty\u00f6 alkuper\u00e4iskansojen kanssa<\/h4>\n

Alkuper\u00e4iskansoilla on ollut, ja on edelleen merkitt\u00e4v\u00e4 rooli Amazonin alueen mets\u00e4kadon hidastamisessa. Heid\u00e4n oikeutensa, mukaan lukien oikeus omiin maa-alueisiin, on turvattu kansainv\u00e4lisess\u00e4 ILO:n yleissopimuksessa 169, jonka Brasilia on ratifioinut. Siksi yhteisty\u00f6 alkuper\u00e4iskansojen kanssa on yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 keinoista Amazonin suojelussa.<\/p>\n

Vuosien varrella olemme tehneet yhteisty\u00f6t\u00e4 monien alkuper\u00e4iskansojen kanssa Amazonilla. Esimerkiksi Maranh\u00e3on osavaltiossa Ka\u2019apor -kansa ja toimistomme Brasiliassa ovat tehneet yhteisty\u00f6t\u00e4, jossa Greenpeace kouluttaa Ka\u2019aporeita j\u00e4ljityslaitteiden ja kameroiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Niiden avulla alkuper\u00e4iskansat voivat j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n metsist\u00e4\u00e4n laittomasti kaadettua puuta ja ker\u00e4t\u00e4 tietoa siit\u00e4, minne laiton puutavara p\u00e4\u00e4tyy. T\u00e4m\u00e4 antaa heille lis\u00e4\u00e4 keinoja vaatia alueidensa parempaa suojelua ja alkuper\u00e4iskansojen oikeuksia kunnioittavaa kohtelua.<\/p>\n

\"\"

Ka\u2019apor-kansan aktivistit pystytt\u00e4v\u00e4t kameroita metsiins\u00e4, jotta laittomat hakkuut saataisiin estetty\u00e4.<\/p><\/div>\n

Ty\u00f6 Amazonin puolesta on haastavaa ja ajoittain hidasta, mutta sademets\u00e4t on mahdollista pelastaa tuellasi.<\/p>\n\n

Allekirjoita vetoomus Amazonin puolesta<\/a><\/div>\n
Block content is empty. Check the block’s settings or remove it.<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Amazonin alueen ongelmat: Soija- ja lihatuottajien mets\u00e4tuhot. Laittomat hakkuut luonnonsuojelualueilla ja alkuper\u00e4iskansojen mailla. Valtavien patohankkeiden tuottamat vahingot. Alkuper\u00e4iskansojen oikeuksien polkeminen. <\/p>\n","protected":false},"author":30,"featured_media":2344,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[23,70,52],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-2339","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-sademetsat","tag-luontokato","tag-amazon","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2339","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/30"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2339"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2339\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":49592,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2339\/revisions\/49592"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2344"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2339"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2339"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2339"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=2339"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}