{"id":2895,"date":"2019-12-17T17:24:24","date_gmt":"2019-12-17T14:24:24","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=2895"},"modified":"2022-08-08T11:16:11","modified_gmt":"2022-08-08T08:16:11","slug":"elaintentuotanto-naapurina-elaintehdas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/elaintentuotanto-naapurina-elaintehdas\/","title":{"rendered":"El\u00e4intentuotanto – naapurina el\u00e4intehdas"},"content":{"rendered":"\n
\"Pigs
Saksalaisella sikatilalla ulosteen joukossa makaavilta sioilta puuttuu liikkumatilaa.
\u00a9 Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

Korvia s\u00e4rkev\u00e4 kuolevan el\u00e4imen kirkuna. Loputtomista lantal\u00e4jist\u00e4 levi\u00e4v\u00e4 pist\u00e4v\u00e4 ammoniakin haju. El\u00e4inten ulosteesta saastunut joki. Ihmiset, jotka asuvat el\u00e4intehtaiden naapurissa, k\u00e4rsiv\u00e4t niiden l\u00e4sn\u00e4olosta p\u00e4ivitt\u00e4in. Tehotuotanto tuottaa k\u00e4rsimyst\u00e4 miljardeille el\u00e4imille, on haitallista paikalliselle ymp\u00e4rist\u00f6lle ja asukkaiden terveydelle. Kiersimme ymp\u00e4ri Eurooppaa ja ker\u00e4simme n\u00e4iden ihmisten tarinoita. <\/p>\n\n

Espanjassa el\u00e4intentuotantolaitokset uhkaavat luonnon monimuotoisuutta<\/h2>\n\n
\"The
Caprasson l\u00e4hell\u00e4 sijaisevalla maitotilla p\u00e4iv\u00e4n ik\u00e4isen\u00e4 emist\u00e4\u00e4n erotetut vasikat seisovat h\u00e4kitettyin\u00e4 riveiss\u00e4 kykenem\u00e4tt\u00e4 liikkumaan. Jokaisella rivill\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 100 h\u00e4kki\u00e4. Tilalla on 5 531 aikuista lehm\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on 60 prosenttia yli ymp\u00e4rist\u00f6viranomaisen salliman m\u00e4\u00e4r\u00e4n.
\u00a9 Greenpeace \/ Wildlight \/ Selene Magnolia<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

Caparroson l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevalla maidontuotantolaitoksella vasikat seisovat lukemattomissa riveiss\u00e4. Ne on erotettu emist\u00e4\u00e4n vain alle vuorokauden ik\u00e4isin\u00e4. Vasikoilla on niin v\u00e4h\u00e4n tilaa, etteiv\u00e4t ne voi liikkua. Sinilev\u00e4 tukkii l\u00e4heisen lammen, todenn\u00e4k\u00f6isesti korkeiden lannoituspitoisuuksien vuoksi. Valle de Odieta maatila on yksi Espanjan suurimmista maidontuotantolaitoksista. Kun el\u00e4intehtaiden koko kasvaa, pienviljelij\u00e4t pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t elinkeinonsa puolesta. Ricardo Ant\u00f3n, 56, pit\u00e4\u00e4 yrttitarhaa maitotilan l\u00e4heisess\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4. Ricardo tuottaa ruokaa parille l\u00e4heiselle koululle. \u201cKaikki n\u00e4m\u00e4 valtavat el\u00e4intehtaat uhkaavat koko paikallisen luonnon monimuotoisuutta. Pienet yritykset pystyv\u00e4t h\u00e4din tuskin yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n tuotantoaan. Perinteinen maanviljely on katoamassa\u201d, Ant\u00f3n suree. <\/p>\n\n

\"Ricardo
Yrttitarhan pit\u00e4j\u00e4 Ricardo Ant\u00f3n suree perinteisen viljelyksen katoamista suurtilojen tielt\u00e4.
\u00a9 Greenpeace \/ Wildlight \/ Selene Magnolia<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

Tanskassa sikatilat ovat valtavia el\u00e4intentuotantolaitoksia<\/h2>\n\n
\"The
Kuolleen sian raato pilkist\u00e4\u00e4 roskiksesta, jonka kansi on rikkoutunut. Jokaisessa roskiksessa on tuotantolaitoksen j\u00e4ljilt\u00e4 sian raatoja tai raadon osia. Ennen asukkaiden valituksia ruhoja l\u00f6ytyi teiden varsilta.
\u00a9 Greenpeace \/ Wildlight \/ Selene Magnolia<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

Tanska on maailman suurin lihantuottaja asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n n\u00e4hden. Pieness\u00e4 Tingeruptin kyl\u00e4ss\u00e4 paikalliset asukkaat t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t usein roskiksiin hyl\u00e4ttyihin sian raatoihin. Kyl\u00e4n reunalla sijaitseva Vandvaerksgaarden sikatila on yksi Peter Kjaer Knudsen perheen monista sikatiloista. Perhe on saanut sakkoja ymp\u00e4rist\u00f6rikkeist\u00e4 ja el\u00e4inten kaltoinkohtelusta. <\/p>\n\n

Entinen lukion opettaja, Bente Joergensen, on asunut puolisonsa kanssa noin sadan metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Vandvaerksgaarden sikatilasta jo 20 vuoden ajan. \u201cHaju on aivan j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4. Se saa minut sairaaksi; p\u00e4\u00e4t\u00e4ni s\u00e4rkee ja silm\u00e4ni ovat punaiset ja turvonneet. Tehdasmaiset sikatilat kyl\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4 ovat pilanneet el\u00e4m\u00e4ni.\u201d <\/p>\n\n

Munatilalla Ranskassa 185 000 tuotantoel\u00e4int\u00e4<\/h2>\n\n
\"Gall\u00e8s,
Munatehdas on vain muutaman sadan metrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 kyl\u00e4st\u00e4. Tehdas on ainoa alueella ja siell\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n 185 000 kanaa.
\u00a9 Greenpeace \/ Wildlight \/ Selene Magnolia<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

Gall\u00e8s SAS <\/em>nimisell\u00e4, Lescoutin kyl\u00e4n reunalla sijaitsevalla, munatilalla pidet\u00e4\u00e4n 185 000 kanaa. Kyl\u00e4ss\u00e4 asuu 700 asukasta. Paikalliset ilmoittavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti viranomaisille h\u00e4iritsev\u00e4st\u00e4 hajusta ja metelist\u00e4. Asukkaat my\u00f6s ep\u00e4ilev\u00e4t, ett\u00e4 tilalta levi\u00e4\u00e4 ilmaan jotain haitallista ainetta. Vaikka viranomaiset tutkivat tapausta, paikallinen kunnanjohtaja vitkuttelee ilmanlaatumittausten suorittamista.  <\/p>\n\n

31-vuotias Nicolas Mougel on viiden lapsen is\u00e4, joka asuu perheineen l\u00e4hell\u00e4 munatilaa. Tilalta kantautuva l\u00f6yhk\u00e4 on toisinaan niin voimakas, ettei perhe ei voi ulkoilla. V\u00e4lill\u00e4 lapset leikkiv\u00e4t pihalla hengityssuojaimet naamalla. Nicolas on eritt\u00e4in huolestunut mahdollisista hengitysilman myrkyist\u00e4, joita munatila levitt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Eniten h\u00e4nt\u00e4 huolestuttaa kolmekuisen vauvansa puolesta.   <\/p>\n\n

\"Near
Munatehtaan hajut ja \u00e4\u00e4net vaikuttavat kyl\u00e4n asukkaiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Haastateluusa 31-vuotias perheenis\u00e4, Nicolas kertoi pahan hajun olevan toistuvaa ja ett\u00e4 h\u00e4n pelk\u00e4\u00e4 lastensa terveyden puolesta.
\u00a9 Greenpeace \/ Wildlight \/ Selene Magnolia<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

62-vuotias kyl\u00e4n asukas ei tahdo paljastaa oikeaa nime\u00e4\u00e4n. H\u00e4n tiputtaa silmiins\u00e4 silm\u00e4tippoja. H\u00e4n on ainoa kyl\u00e4n kahdesta silm\u00e4sy\u00f6p\u00e4potilaasta ja ainoa selvinnyt potilas. Silm\u00e4sy\u00f6p\u00e4 on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen harvinainen maailmanlaajuisesti. Paikallisten mukaan sy\u00f6pi\u00e4 esiintyy kyl\u00e4ss\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n paljon. \u201cL\u00e4\u00e4k\u00e4rini ei osannut nimet\u00e4 sy\u00f6v\u00e4n aiheuttajaa, mutta sanoi, ett\u00e4 l\u00e4heisell\u00e4 munatilalla voi olla jotain tekemist\u00e4 asian kanssa.\u201d <\/p>\n\n

\"Near
Harvinaisesta silm\u00e4sy\u00f6v\u00e4st\u00e4 selvinnyt nimett\u00f6m\u00e4n\u00e4 haastateltu asukas kertoi l\u00e4\u00e4k\u00e4rin arvioineen munatilalla olevan mahdollinen vaikutus sy\u00f6v\u00e4n kehittymiseen.
\u00a9 Greenpeace \/ Wildlight \/ Selene Magnolia<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

Italiassa tehomaatalous uhkaa paikkallista taloutta<\/h2>\n\n
\"Aerial
Sikatilalla on 4 500 sikaa. Paikalliset pyrkiv\u00e4t est\u00e4m\u00e4\u00e4n tehotuotannon pilaamasta ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja paikallista taloutta.
\u00a9 Tommaso Galli \/ Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

Lombardian alueella on runsaasti  j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4isi\u00e4 sikatiloja, joissa pidet\u00e4\u00e4n noin 4500 sikaa tilaa kohden. Paikalliset toimintaryhm\u00e4t taistelevat tilojen laajennusta ja uusien tilojen perustamista vastaan. Maura Cappi, 50, johtaa toimintaryhm\u00e4\u00e4 Schivenoglian kyl\u00e4ss\u00e4. 2017 Cappin ryhm\u00e4 voitti kunnallisen kansan\u00e4\u00e4nestyksen, joka torppasi uuden sikatilan perustamisen kuntaan. Cappi, joka itse py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 perhetilaa, iloitsee. \u201cVoitosta huolimatta minun on jatkettava, koska tehomaatilat pilaavat ymp\u00e4rist\u00f6mme ja taloutemme.\u201d  <\/p>\n\n

\"Maura
Maura Cappi kertoo, ett\u00e4 sikatilan laajeneminen ei ole vain tuotannon laajenemista. Tehotuotanto uhkaa luontoa, paikkallista taloutta ja yhteis\u00f6\u00e4 sek\u00e4 alueen kehitysn\u00e4kymi\u00e4.
\u00a9 Tommaso Galli \/ Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

El\u00e4intuotannossa ongelmakohtia my\u00f6s Suomessa<\/h2>\n\n

Ulosteeseen sekoittunut sadevesi seisoo pahnattomissa h\u00e4keiss\u00e4 h\u00e4diss\u00e4\u00e4n py\u00f6rivien kettujen alapuolella. El\u00e4inoikeusaktivisti Kristo Muurimaa nappaa kuvan turkistarhan ketusta, jonka silm\u00e4 on muurautunut umpeen. Muurimaa on kuvannut el\u00e4inten oloja suomalaisissa el\u00e4intehtaissa jo 13 vuoden ajan. \u201cTurkistarhat ja broilerikasvattamot l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4n hajun perusteella. El\u00e4inten tilojen puhtaanapidossa on monilla tiloilla ongelmia. T\u00e4m\u00e4 ei ole ihme, koska el\u00e4imi\u00e4 on paljon pienell\u00e4 alueella. Asetukset sallivat, ett\u00e4 yht\u00e4 satakiloista sikaa kohden on alle neli\u00f6 tilaa. Broilerikasvattamoilla ja h\u00e4kkikanaloissa on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 kuolleita kanoja j\u00e4\u00e4 lattialle tai ylimmille h\u00e4keille m\u00e4t\u00e4nem\u00e4\u00e4n useammaksi p\u00e4iv\u00e4ksi, koska ty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t huomaa niit\u00e4\u201d, selvent\u00e4\u00e4 Muurimaa. <\/p>\n\n

\"Kettutarha\"
Kristo Muurimaan kuva suomalaiselta kettutarhalta. <\/figcaption><\/figure>\n\n

Nykyist\u00e4 el\u00e4insuojelualakia rikotaan ja sen tulkinta on l\u00f6yh\u00e4\u00e4. Muurimaa kuitenkin katsoo, ett\u00e4 el\u00e4intuotantoon liittyv\u00e4t ongelmat ovat syvemm\u00e4ll\u00e4 kuin lain rikkomisessa. \u201cPohjimmiltaan on kyse siit\u00e4, miten suhtaudumme el\u00e4imiin. Tunnustammeko niiden itseisarvon tuntevina ja kokevina olentoina, joiden el\u00e4m\u00e4\u00e4 tulee kunnioittaa riippumatta niiden suhteesta ihmiseen vai n\u00e4emmek\u00f6 el\u00e4imet vain hy\u00f6dykkein\u00e4, joiden k\u00e4rsimys on toissijaista niist\u00e4 saatavan hy\u00f6dyn edell\u00e4?\u201d <\/p>\n\n

Teollinen el\u00e4intuotanto pilaa ymp\u00e4rist\u00f6n ja ilmaston<\/h2>\n\n

Teollinen el\u00e4intuotanto aiheuttaa k\u00e4rsimyst\u00e4 miljardeille tiedostaville ja tunteville el\u00e4imille ymp\u00e4ri maailman. El\u00e4intehtaiden l\u00e4heisyydess\u00e4 asuvat k\u00e4rsiv\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumisesta. Teollisella el\u00e4intuotannolla on valtava vaikutus koko maailmaan. Se kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta merkitt\u00e4v\u00e4sti. Maailman joet ja meret rehev\u00f6ityv\u00e4t ja saastuvat. Metsien el\u00e4m\u00e4 katoaa, kun mets\u00e4t hakataan tai poltetaan karjan ja karjalle sy\u00f6tett\u00e4v\u00e4n soijan kasvatukseen.  <\/p>\n\n

Sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n lihaa ja maitotuotteita voit tehd\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4n ilmastotekoja. Lue uusimmista kasvisruokailmi\u00f6ist\u00e4 blogista<\/a> ja inspiroidu muuttamaan omaa lautasmallia. <\/p>\n

Block content is empty. Check the block’s settings or remove it.<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tehotuotanto tuottaa k\u00e4rsimyst\u00e4 miljardeille el\u00e4imille, on haitallista paikalliselle ymp\u00e4rist\u00f6lle ja asukkaiden terveydelle. Lue lis\u00e4\u00e4 blogista.<\/p>\n","protected":false},"author":35,"featured_media":3007,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"ep_exclude_from_search":false,"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-2895","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","p4-page-type-blogit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2895","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2895"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2895\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":50893,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2895\/revisions\/50893"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3007"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2895"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2895"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2895"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=2895"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}