{"id":3812,"date":"2020-02-27T14:23:28","date_gmt":"2020-02-27T11:23:28","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=3812"},"modified":"2022-11-24T16:37:12","modified_gmt":"2022-11-24T13:37:12","slug":"kilpikonnat-tarvitsevat-suojelua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/meret\/kilpikonnat-tarvitsevat-suojelua\/","title":{"rendered":"Kilpikonnat tarvitsevat suojelua"},"content":{"rendered":"\n

Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 merikilpikonnat ovat uineet valtameriss\u00e4 yli 100 miljoonan vuoden ajan, aina dinosaurusten ajasta l\u00e4htien? Tuntuu uskomattomalta, ett\u00e4 merikilpikonnien aika voisi olla ohi. Ne ovat selvinneet katastrofista, joka tuhosi dinosaurukset. Mutta nyt ihminen on ajanut merikilpikonnat sukupuuton partaalle: kuusi seitsem\u00e4st\u00e4 merikilpikonnalajista on uhanalaisia<\/a>. 
<\/p>\n\n

Tutustu nelj\u00e4\u00e4n merten hauskimpaan kilpikonnaan ja auta suojelemaan niit\u00e4. Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 merikilpikonnat juttelevat kesken\u00e4\u00e4n jo ennen munasta kuoriutumistaan? Kilpikonnien matka aikuisuuteen alkaa yhdess\u00e4 jo silloin, kun niiden r\u00e4pyl\u00e4t eiv\u00e4t viel\u00e4 edes kosketa maata.
<\/p>\n\n

Merinahkakilpikonna on ahkera uimari<\/strong><\/h2>\n\n

Merinahkakilpikonnat tunnetaan ahkerina uimareina, jotka kulkevat pitki\u00e4kin matkoja ruoan ja kumppanin per\u00e4ss\u00e4. Kes\u00e4n 2019 tutkimusmatkalla Pohjoisnavalta Etel\u00e4navalle tutkijat kartoittivat merinahkakilpikonnien lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja vaellusreittej\u00e4 GPS-l\u00e4hettimien avulla. Seuratuista kilpikonnista yhdeks\u00e4n ui Ranskan Guayanasta tuhansia kilometrej\u00e4 Atlantille, jopa Kanadaan asti. Kaikki eiv\u00e4t kuitenkaan selvinneet. \u2639\ufe0f<\/p>\n\n

\"\"
Ranskan tieteellisen keskuksen (CNRS) tutkijat tutkivat merinahkakilpikonnia Greenpeacen tutkimusmatkalla. T\u00e4m\u00e4 kaveri on saanut kilpeens\u00e4 l\u00e4hettimen.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Karettikilpikonna on erikoistunut sy\u00f6m\u00e4\u00e4n merisieni\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n

Karettikilpikonnalla on kapea ja ter\u00e4v\u00e4 nokka. Se on erikoistunut sy\u00f6m\u00e4\u00e4n merisieni\u00e4, suomeksi tuttavallisemmin luonnon pesusieni\u00e4, mik\u00e4 onkin karettikilpikonnan p\u00e4\u00e4asiallinen ruoka. Haukkamainen nokka on kuin suunniteltu merisienien sy\u00f6miseen, vaikka ruokavalioon mahtuu my\u00f6s merivuokot ja meduusat. Karettikilpikonnalla on my\u00f6s kauniisti kuvioitu kilpi, joka on helppo tunnistaa. <\/p>\n\n

\"\"
Eritt\u00e4in uhanalainen karettikilpikonna.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Valekarettikilpikonnanaaraat saattavat ryhty\u00e4 tappeluun<\/strong><\/h2>\n\n

Valekarettikilpikonnan kuori on eritt\u00e4in paksu ja sill\u00e4 on isot leve\u00e4t leuat, joilla on helppo murskata jopa simpukoita. Valekarettikilpikonna on toiseksi suurin merikilpikonna. Sen leve\u00e4 per\u00e4 suojaa kilpikonnaa haiden hy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4, koska siit\u00e4 haluaisi haukata palasen muun muassa miekkavalaat. Normaalisti kilpikonnat eiv\u00e4t ryhdy nujakoimaan. Mutta naispuoliset valekarettikilpparit ovat v\u00e4lill\u00e4 aggressiivisia toisiaan kohtaan, ja  saattavat siirty\u00e4 uhittelusta taisteluihin asti parhaiden ravintoapajien \u00e4\u00e4rell\u00e4. <\/p>\n\n

\"Valekarettikilpikonna\"
Nuori valekarettikilpikonna. Kilven reunat ovat rosoiset ja kilpi on paksu.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Liemikilpikonna on t\u00e4rke\u00e4 ekosysteemins\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n

Liemikilpikonnien nimi kertoo, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 uhanalaista lajia on joskus mets\u00e4stetty ihmisten k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin. Liemikilpikonnilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli omassa ekosysteemiss\u00e4\u00e4n. Meriheini\u00e4 trimmaamalla se auttaa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n merihein\u00e4t tervein\u00e4. Terveet merihein\u00e4t ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sill\u00e4 merihein\u00e4 varastoi tehokkaasti hiilidioksidia. Koralliriutoilla asuvilla liemikilpikonnilla on symbioosi riuttojen kalojen kanssa. Esimerkiksi keltav\u00e4lsk\u00e4ri ui kilpikonnan kanssa ruokaillen kilpikonnan kuoren ja r\u00e4pyl\u00f6iden lev\u00e4ll\u00e4 ja loiseli\u00f6ill\u00e4. <\/p>\n\n

\"Liemikilpikonna\"
Liemikilpikonna Bermudan vesill\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Miten sin\u00e4 voit auttaa kilpikonnia?<\/h2>\n\n

Merten el\u00e4m\u00e4 voi viel\u00e4 kukoistaa, ja kilpikonnat voidaan pelastaa. Mutta aika on k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 v\u00e4hiin. Sen vuoksi on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 nyt kaikki mahdollinen. K\u00e4sill\u00e4mme on ainutlaatuinen tilaisuus muuttaa suunta ja pelastaa merten el\u00e4m\u00e4. <\/p>\n\n

SIN\u00c4 voit auttaa pelastamaan kilpikonnat ja merten el\u00e4m\u00e4n allekirjoittamalla mertensuojeluvetoomuksen.<\/a><\/p>\n\n

SIN\u00c4 tuot mertensuojelualueet l\u00e4hemm\u00e4ksi todellisuutta mahdollistamalla poliittisen vaikuttamisty\u00f6mme ja kampanjoinnin YK:n mertensuojelukokouksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n

SIN\u00c4 voit auttaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietoisuutta maailmanlaajuisesti kilpikonnien h\u00e4d\u00e4st\u00e4 ja mertensuojelemisen tarpeesta jakamalla t\u00e4m\u00e4n artikkelin.<\/p>\n\n

SIN\u00c4 voit mahdollistaa merinahkakilpikonnien tutkimisen satelliittien avulla ja pesim\u00e4paikkojen seurannan lahjoittamalla.<\/a><\/p>\n\n

<\/p>\n\n

Allekirjoita vetoomus<\/a><\/div>\n\n

Tutustu my\u00f6s n\u00e4ihin merten veikeisiin el\u00e4imiin ja lajeihin:<\/p>\n\n