{"id":4240,"date":"2020-05-05T16:08:00","date_gmt":"2020-05-05T13:08:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=4240"},"modified":"2024-09-02T12:54:34","modified_gmt":"2024-09-02T09:54:34","slug":"koronakriisista-uuteen-nousuun-haitallisten-tukien-tilalle-parempaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/koronakriisista-uuteen-nousuun-haitallisten-tukien-tilalle-parempaa\/","title":{"rendered":"Koronakriisist\u00e4 uuteen nousuun \u2013 haitallisten tukien tilalle parempaa"},"content":{"rendered":"\n

Koronakriisin vuoksi moni ala on kohdannut ennen\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 vaikeuksia ja taloutta pyrit\u00e4\u00e4n nyt elvytt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisin tukitoimin. Hallitus on jo onneksi linjannut, ett\u00e4 koronakriisin j\u00e4lkeinen talouselvytys tehd\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 samalla ratkaistaan ilmastokriisi\u00e4<\/a>. Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin se, ett\u00e4 pohdimme, mit\u00e4 aloja ja miten paljon tuemme, on tehd\u00e4 valintoja siit\u00e4, mit\u00e4 emme en\u00e4\u00e4 tue.<\/p>\n\n

Valtiovarainministeri\u00f6 arvioi<\/a>, ett\u00e4 meill\u00e4 syydet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 vuositasolla per\u00e4ti 3,6 miljardia euroa ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisiin tukiin, joten t\u00e4ss\u00e4 on hyv\u00e4 lista, mist\u00e4 aloittaa. Listasimmekin t\u00e4h\u00e4n esimerkiksi kolme ymp\u00e4rist\u00f6lle ja ilmastolle haitallista rahareik\u00e4\u00e4, jotka tukkimalla voimme sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita, ett\u00e4 vahvistaa hyvinvointivaltiota.<\/p>\n\n

1) Turpeen alennettu verokanta (196 miljoonaa euroa) <\/strong><\/h2>\n\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna turpeen polttamista tuetaan arviolta 196 miljoonan euron edest\u00e4<\/strong>. Turpeesta ei makseta lainkaan hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin perustuvaa veroa kuten fossiilisista polttoaineista, vaikka ilmastovaikutuksiltaan turpeen polttaminen on jopa kivihiilt\u00e4 pahempi vaihtoehto. Samalla turvetuotanto heikent\u00e4\u00e4 suoluonnon tilaa \u2013 suoluontotyypeist\u00e4 yli 70% on uhanalaisia tai silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n

Suomen energiantarpeesta turvetta polttamalla tyydytet\u00e4\u00e4n vain pieni osa. P\u00e4\u00e4st\u00f6iss\u00e4 turpeenpoltto sen sijaan on iso tekij\u00e4.  Esimerkiksi viime vuonna kaukol\u00e4mm\u00f6st\u00e4 14% <\/a> ja s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 vain 3% tuotettiin turpeella. Samaan aikaan kaikista Suomen <\/strong>ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 turpeenpolton ja turvetuotantoalojen osuus on kuitenkin per\u00e4ti 15%<\/strong><\/a>. 

L\u00e4hes kahdensadan miljoonan verotuki energiamuodolle, joka vastaa p\u00e4\u00e4st\u00f6ilt\u00e4\u00e4n koko Suomen ajoneuvo- ja rekkaliikennett\u00e4, ja tuhoaa suomalaista luontoa.<\/strong> Ei jatkoon. Turpeen verotuesta luopumalla vauhditetaan muutosta kohti kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 l\u00e4mm\u00f6n tuotantotapoja ja leikataan iso siivu Suomen ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n

\"\"
Turpeen polttamista tuetaan l\u00e4hes 200 miljoonalla eurolla vuodessa.<\/figcaption><\/figure>\n\n

2) P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppakompensaatio (75 miljoonaa euroa) <\/strong><\/h2>\n\n

Saastuttaja maksaa on hyv\u00e4 periaate, joka my\u00f6s teollisuuden puolella usein ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n. Valitettavasti samaan aikaan teollisuudelle maksetaan t\u00e4m\u00e4n periaatteen vastaisia tukia. N\u00e4ist\u00e4 yksi esimerkki on niin sanottu p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppakompensaatio (p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan ep\u00e4suorien kustannusten kompensaatioj\u00e4rjestelm\u00e4), joka on synnyst\u00e4\u00e4n asti ollut \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiistanalainen tuki. <\/p>\n\n

 Tuen tarkoituksena on korvata teollisuudelle p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksien hinnan kasvun my\u00f6t\u00e4 tapahtuva s\u00e4hk\u00f6n hinnan kasvu. Tukea on kuitenkin alusta asti kritisoitu siit\u00e4, ett\u00e4 se toimii vastoin saastuttaja maksaa -periaatetta ja edist\u00e4\u00e4 energian tuhlaamista. Niin Sitran<\/a> kuin VATT<\/a>:n mukaan se v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 kilpailua. VATT:n Marita Laukkasen mukaan p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppakompensaatio on vain tulonsiirto \u201cveronmaksajilta teollisuuden omistajille\u201d<\/a>. <\/p>\n\n

Laukkasen ja Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajana toimineen Mika Malirannan valtioneuvostolle tekem\u00e4n selvityksen<\/a> mukaan p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppakompensaatio ei edes toimi keinona siihen, mit\u00e4 varten se on luotu: \u201cp\u00e4\u00e4st\u00f6kauppakompensaatiolla ei ole vaikutusta yritysten lyhyen aikav\u00e4lin kustannuskilpailukykyyn eik\u00e4 tuotannon optimointiin eri maissa sijaitsevien olemassaolevien tuotantolaitosten v\u00e4lill\u00e4.\u201d (s. 87). 

75 miljoonaa euroa tukeen, joka kannustaa energian tuhlaamiseen, on suora tulonsiirto veronmaksajilta suurteollisuuden omistajille, ja jolla ei tutkimusn\u00e4yt\u00f6n perusteella ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4 teollisuudelle. <\/strong>J\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n\n

3) Kemera-tuki (50 miljoonaa euroa) <\/strong><\/h2>\n\n

Kemera on lyhenne kest\u00e4v\u00e4n mets\u00e4rahoituksen laista. Kest\u00e4vyyden kanssa t\u00e4ll\u00e4 tuella ei kuitenkaan ole juuri tekemist\u00e4.<\/strong> Tukea k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n puuntuotantoa. Se on suora tulonsiirto mets\u00e4nomistajille kannattavaan liiketoimintaan. Viime vuosikymmenen aikana tuki on ollut keskim\u00e4\u00e4rin 50 miljoonaa euroa vuodessa<\/strong> ja t\u00e4n\u00e4kin vuonna summa on samaa luokkaa.

Kemera-tuen avulla esimerkiksi avataan uudelleen suometsien ojia. T\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in haitallista, niin ilmastolle, vesist\u00f6ille kuin luonnon monimuotoisuudelle<\/a>. Silti t\u00e4t\u00e4 prosessia tuetaan edelleen vuosittain miljoonilla. Viimeisen vuosikymmenen aikana tulonsiirto yhteiskunnalta mets\u00e4nomistajille on mahdollistanut sen, ett\u00e4 vanhoja umpeutuneita ojia on avattu l\u00e4hes 80 000 kilometri\u00e4 ja t\u00e4n\u00e4 vuonna on tarkoitus avata viel\u00e4 reilut 5000 kilometri\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Kymmenill\u00e4 tukimiljoonilla on siis kaivettu ojia yli kaksi kertaa maapallon ymp\u00e4rysmitan verran ja samalla on entisest\u00e4\u00e4n pahennettu ilmastokriisi\u00e4, tuhottu suoluontoa ja pilattu j\u00e4rvi\u00e4.

<\/strong>Ojituksen lis\u00e4ksi Kemera-tukia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s mets\u00e4teiden rakentamiseen ja vanhojen teiden kunnostamiseen. Uusia mets\u00e4autoteit\u00e4 rakentamalla aiheutetaan mets\u00e4katoa ja vanhojenkin mets\u00e4autoteiden kunnostukseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t rahat voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4mminkin, esimerkiksi ohjaamalla ne suoraan luonnonsuojeluun tai ojitusten aiheuttamien vesist\u00f6haittojen korjaamiseen.<\/p>\n\n

Turhat ja haitalliset koronakriisin tuet – ei jatkoon!<\/h2>\n\n

N\u00e4m\u00e4 kolme turhaa ja haitallista tukea ovat vain pintaraapaisu kaikkiin niihin ilmastokriisi\u00e4 ja sukupuuttoaaltoa kiihdytt\u00e4viin toimiin, joita verovaroillamme yh\u00e4 tuetaan.<\/p>\n\n

Koronakriisist\u00e4 selvit\u00e4\u00e4n kyll\u00e4. Samalla meid\u00e4n on korjattava mekanismeja, jotka parhaillaan ajavat meit\u00e4 kohti uusia kriisej\u00e4. <\/strong>Vaaditaan kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja reilumpaa Suomea<\/a>, joka rakennetaan ihmisten ja ymp\u00e4rist\u00f6n hyvinvointi edell\u00e4.<\/p>\n\n

P.S. Mist\u00e4 rahat -kysymyksen kannalta olennaista on my\u00f6s vuotavan veropohjan paikkaaminen<\/a>!<\/p>\n\n

Olli Tiainen, ilmasto- ja energia-asiantuntija<\/p>\n\n

\n
Yli 30 j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 vaatii Suomen veroj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00a0korjaamista<\/a><\/blockquote>