{"id":49041,"date":"2021-09-10T13:49:13","date_gmt":"2021-09-10T10:49:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=49041"},"modified":"2025-08-28T16:51:15","modified_gmt":"2025-08-28T13:51:15","slug":"50-vuotta-muutosta-voittoja-maailmalta-ja-suomesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/greenpeace\/50-vuotta-muutosta-voittoja-maailmalta-ja-suomesta\/","title":{"rendered":"50 vuotta muutosta: voittoja maailmalta ja Suomesta"},"content":{"rendered":"\n

Viisikymment\u00e4 vuotta sitten pieni joukko aktivisteja vastusti ydinkokeita ja tuli samalla luoneeksi Greenpeacen. T\u00e4ss\u00e4 blogissa nostamme esiin voittoja ja muita merkitt\u00e4vi\u00e4 hetki\u00e4 vuosien varrelta inspiraatioksi tuleviin kamppailuihin.<\/em><\/p>\n\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna, tarkkaan ottaen 15. p\u00e4iv\u00e4 syyskuuta, Greenpeacen ensiaskelista tulee kuluneeksi 50 vuotta. Kampanjoiden kohteet ovat vaihtuneet vuosien saatossa. Toisaalta monet kampanjat ovat yh\u00e4 ajankohtaisia: laajoja ja globaaleja toimia tarvitaan juuri nyt enemm\u00e4n kuin koskaan.<\/p>\n\n

Katsotaan kuitenkin hetki jo saavutettuja voittoja ja muita merkitt\u00e4vi\u00e4 hetki\u00e4:<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

1971: Matka el\u00e4m\u00e4n ja rauhan puolesta<\/strong><\/h3>\n\n

Ensimm\u00e4inen Greenpeacen matka tehtiin 15. syyskuuta 1971, kun 12 ihmist\u00e4 l\u00e4hti pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ydinkokeita Amchitkan saarella. Kukaan ei tiennyt, ett\u00e4 heid\u00e4n matkansa loisi maailmanlaajuisen j\u00e4rjest\u00f6n ja muuttaisi maailmaa.<\/p>\n\n

Vaikka rannikkovartiosto pys\u00e4ytti aluksen ja ydinr\u00e4j\u00e4ytys toteutettiin, aktivistien teko sai aikaan kansanliikkeen ydinkokeita vastaan. Laajan painostuksen seurauksena ydinkokeet p\u00e4\u00e4tettiin lopettaa Amchitkalla, ja saari on luonnonsuojelualue viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

1974: Ranska lopettaa ydinkokeet<\/strong><\/h3>\n\n

Vuonna 1974 Ranska ilmoitti lopettavansa ilmakeh\u00e4ss\u00e4 toteutettavat ydinkokeensa \u2013 p\u00e4\u00e4t\u00f6s, joka tehokkaasti lopetti kyseisen tyyppiset ydinkokeet koko Tyynen valtameren alueella.<\/p>\n\n

Kokeet olivat alkaneet 1960-luvulla, jolloin niiden vaikutukset ihmisiin sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n oli sivuutettu t\u00e4ysin. Elokuussa 1973 Greenpeacen alus l\u00e4hti pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ydinkokeet Mururoan atollille yhdess\u00e4 useiden muiden alusten kanssa. <\/p>\n\n

Kuvassa n\u00e4kyy, kuinka Ranskan laivaston iskujoukot nousevat aluksellemme. Aktivistit David<\/strong> McTaggart<\/strong> ja Neil Ingram<\/strong> pahoinpideltiin, mutta aktivisti Ann-Maria Horne<\/strong> onnistui salakuljettamaan hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 taltioidun materiaalin pois laivasta. Tapaus her\u00e4tti maailmanlaajuisen raivon, ja 1974 Ranska ilmoitti lopettavansa ilmakeh\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t ydinkokeensa.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

1982: Valaanpyyntikielto 10 vuoden kampanjoinnin tuloksena<\/strong><\/h3>\n\n

Valaanpyynnin vastainen kampanja alkoi jo 1970-luvulla. Kuvat Greenpeacen aktivisteista, jotka kohtasivat valaanpyyntilaivastoja aavalla merell\u00e4 ja asettuvat harppuunoiden tielle, toivat asian suuren yleis\u00f6n tietoisuuteen. Valokuvat kuolleista valaista kiersiv\u00e4t maailmaa, ja mielipiteet alkoivat k\u00e4\u00e4nty\u00e4 valaanpyynti\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n

Laaja kampanja valaanpyynnin lopettamiseksi kesti 10 vuotta. Kansainv\u00e4linen valaanpyyntikomissio p\u00e4\u00e4tti kaupallisen valaanpyynnin lopettamisesta vuonna 1982, ja kielto astui voimaan vuonna 1986.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

1985: Operaatio Exodus ja saarelaisten auttaminen turvaan<\/strong><\/h3>\n\n

Rongelap-saari Tyynell\u00e4 valtamerell\u00e4 k\u00e4rsi pahasti Yhdysvaltain vuonna 1954 tekemien ydinkokeiden laskeumasta. Bikinin ja Enewetakin saarten asukkaat evakuoitiin kodeistaan ennen ydinkokeita, mutta Rongelapin asukkaat 150 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 j\u00e4tettiin saarelle.<\/p>\n\n

Vuosien aikana saarelaisten terveys k\u00e4rsi ydinlaskeuman my\u00f6t\u00e4. Asukkaat pyysiv\u00e4t Greenpeacen aktivisteilta apua vuonna 1985, ja 17. toukokuuta Rainbow Warrior saapui alueelle. Seuraavien kymmenen p\u00e4iv\u00e4n aikana Greenpeacen tiimi evakuoi yli 300 saarelaista ja yli sata tonnia rakennusmateriaalia turvallisemmalle Mejaton saarelle 180 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n. <\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

1985: Kampanja ydinkokeita vastaan ja Rainbow Warriorin pommittaminen<\/strong><\/h3>\n\n

Hein\u00e4kuun 10. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1985 Rainbow Warrior -laiva oli Aucklandissa, Uudessa-Seelannissa valmiina vastustamaan ydinkokeita, kun Ranskan salaisen palvelun agentit asensivat kaksi pommia aluksen runkoon. R\u00e4j\u00e4hdys upotti aluksen ja tappoi 35-vuotiaan Greenpeace-valokuvaaja Fernando Pereiran<\/strong>.<\/p>\n\n

Ranskan hallitus kiisti aluksi kaiken tiedon operaatiosta, mutta lopulta p\u00e4\u00e4ministeri my\u00f6nsi vastuunsa. Maailma reagoi j\u00e4rkyttyneen\u00e4 ja vihaisena siihen, ett\u00e4 ulkomainen hallitus vastasi rauhanomaiseen protestiin tappavalla voimalla. Korvasimme alkuper\u00e4isen Rainbow Warriorin uudella laivalla, joka kampanjoi 22 vuoden ajan vihre\u00e4n ja rauhanomaisen tulevaisuuden puolesta. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 meri\u00e4 seilaa kolmas Rainbow Warrior.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

1988: Ensimm\u00e4inen mielenosoitus Suomessa: laittoman valaanlihakuljetuksen pys\u00e4ytt\u00e4minen<\/strong><\/h3>\n\n

Greenpeacen ensimm\u00e4inen teko Suomessa oli paljastaa ja pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 islantilaisen valaanlihan laiton kauttakuljetus Helsingiss\u00e4 vuoden 1988 kes\u00e4ll\u00e4. Aktivistit sitoivat itsens\u00e4 kiinni valaanlihaa sis\u00e4lt\u00e4viin kontteihin Helsingin L\u00e4nsisatamassa.<\/p>\n\n

Satamassa tungeksi kuljetuksen pys\u00e4ytt\u00e4misen j\u00e4lkeen tuhansia ihmisi\u00e4, ja valaanlihavetoomuksen allekirjoitti parissa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 16 000 suomalaista. Saimme Suomessa l\u00e4mpim\u00e4n vastaanoton, kirjoittaa Suomen Greenpeacen entinen puheenjohtaja Matti Wuori <\/strong>vuonna 1998 muistellessaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kampanjaa. \u201cT\u00e4m\u00e4 innostus oli Greenpeacen tosiasiallinen avaus ja alku Suomessa.\u201d<\/p>\n\n

Greenpeacen toimisto avattiin Suomeen virallisesti vuonna 1989.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

1991: Tukikohta Antarktiksella ja neuvottelut ymp\u00e4rist\u00f6n puolesta<\/strong><\/h3>\n\n

Greenpeacen aktivistit yll\u00e4pitiv\u00e4t tukikohtaa yhdell\u00e4 maailman eristyneimmist\u00e4 alueista, eli Antarktiksen Cape Evansilla, vuosina 1987\u20131991. Tukikohta luotiin, jotta p\u00e4\u00e4simme mukaan neuvotteluihin, joissa sovittiin Etel\u00e4mantereen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 yhdess\u00e4 Antarktiksen sopimukseen sitoutuneiden valtioiden kanssa.<\/p>\n\n

Aktivistit seurasivat muiden tukikohtien aiheuttamaa ymp\u00e4rist\u00f6tuhoa, ja vaativat muita maita vastuuseen teoistaan. Kuvassa tutkija Sabine Schmidt<\/strong> tarkastelee kemikaalir\u00e4j\u00e4ytyksest\u00e4 aiheutunutta kraateria.<\/p>\n\n

Tukikohta suljettiin vuonna 1991, kun Antarktiksen sopimuksen j\u00e4senet hyv\u00e4ksyiv\u00e4t uuden ymp\u00e4rist\u00f6protokollan, joka sis\u00e4lsi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 50 vuoden kiellon kaikille mineraalinetsinn\u00f6ille.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

1992: Kloorivalkaisun ongelmat esiin<\/strong><\/h3>\n\n

Vuonna 1992 Greenpeacen aktivistit sulkivat Kuusankosken klooria valmistavalle kemikaalitehtaalle kulkevat tiet. T\u00e4m\u00e4 oli alkua kampanjalle, jolla toimme ymp\u00e4rist\u00f6lle vaarallisen kloorivalkaisun ongelmat sellu- ja paperiteollisuudessa esille julkiseen keskusteluun. Mielenosoitukset toivat asian tietoon suurelle yleis\u00f6lle, ja samaan aikaan k\u00e4vimme keskusteluja ja tarjosimme aiheesta tietoa selluteollisuudelle.<\/p>\n\n

Vaatimuksemme ja tiedon tarjoaminen toivat tulosta: vuonna 1996 Mets\u00e4-Rauma ilmoitti t\u00e4ysin kloorittomasta tekniikasta, ja kloorivalkaisun suosio hiipui my\u00f6s yleisesti.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

1995: Vanhan \u00f6ljylautan upottamisen est\u00e4minen<\/strong><\/h3>\n\n

Yksi Greenpeacen tunnetuimmista toimista, Brent Spar -\u00f6ljynporauslautan valtaaminen, tapahtui Pohjanmerell\u00e4 kes\u00e4kuussa 1995.<\/p>\n\n

Aktivistit miehittiv\u00e4t \u00f6ljynporauslautan yli kolmeksi viikoksi osana maailmanlaajuista kampanjaa, joka vastusti Shellin aikomusta h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 11 tonnia \u00f6ljy\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n \u00f6ljynporauss\u00e4ili\u00f6n mereen. Kampanja onnistui lopulta, ja Shell luopui suunnitelmistaan.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

1996: Mets\u00e4kampanja: hakkuita estet\u00e4\u00e4n ja myyttej\u00e4 aletaan purkaa<\/strong><\/h3>\n\n

Aloitimme kampanjan pohjoisten metsien monimuotoisuuden suojelemiseksi 1990-luvun alkupuolella. Vanhojen metsien suojelun lis\u00e4\u00e4misen lis\u00e4ksi kampanjan tavoitteena oli aloittaa mets\u00e4talouden myyttien purkaminen.<\/p>\n\n

Avohakkuiden kritisoiminen oli 1990-luvulla viel\u00e4 radikaalia ja sai mets\u00e4teollisuuden p\u00f6yristym\u00e4\u00e4n. Mets\u00e4sektori ei Suomessa ollut tottunut siihen, ett\u00e4 alan toimintatapoja kyseenalaistetaan. Kun ulkomaisissa medioissa n\u00e4kyi kriittisi\u00e4 puheenvuoroja Suomen mets\u00e4taloudesta, Greenpeace ja mets\u00e4kampanjoitsijat saivat osakseen valtavasti kritiikki\u00e4 \u2013 niin mets\u00e4teollisuuden kuin suomalaisen median taholta. Keskustelua oli vaikeaa pit\u00e4\u00e4 asiassa, eli mets\u00e4luonnon k\u00f6yhtymisess\u00e4.<\/p>\n\n

Alku oli vaikea, mutta tarpeellinen. My\u00f6s voittoja saavutettiin. Hakkuita pys\u00e4ytettiin pariin otteeseen: kuvassa n\u00e4kyy Enson hakkuiden pys\u00e4ytt\u00e4minen Vuokkiniemen aarniometsiss\u00e4 vuonna 1996. Lopulta Enso ilmoitti lopettavansa hakkuut Karjalan aarniometsiss\u00e4. Hakuumoratorioon liittyi my\u00f6hemmin my\u00f6s muita puun ostajia. Voitto oli mets\u00e4kampanjalle merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

1997: Ensimm\u00e4inen mielenosoitus hiilivoimaa vastaan Helsingiss\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n

Vuonna 1997 kiipesimme Hanasaaren hiilikasalle ja vaadimme hiilivoimalan sulkemista. Kuumassa kes\u00e4s\u00e4\u00e4ss\u00e4 mielenosoittaminen hiilikasalla oli hikist\u00e4 ja likaista puuhaa. Voimalan ty\u00f6ntekij\u00e4t j\u00e4rjestiv\u00e4t oman vastamielenosoituksensa. Vaatimusta hiilivoimasta luopumisesta pidettiin mahdottomana.<\/p>\n\n

Hiilikasalla olleista aktivisteista moni on edelleen mukana. Nyt he voivat todeta, ett\u00e4 mahdottomasta tuli mahdollista. Hiilikieltolaki sulkee kaikki Suomen hiilivoimalat vuoteen 2029 menness\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6s Hanasaaren voimalan sulkemisesta tehtiin vuoden 2015 joulukuussa. Voitto saatiin pitk\u00e4n kampanjoinnin j\u00e4lkeen, johon osallistui satoja vapaaehtoisia sek\u00e4 muita j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoden kes\u00e4kuussa kuulimme lis\u00e4\u00e4 ilouutisia: Hanasaaren voimalan sulkemista aikaistettiin: se suljetaan jo vuoden 2023 huhtikuussa.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

1997: Greenfreeze: otsonikerroksen ja ilmaston hyv\u00e4ksi<\/strong><\/h3>\n\n

Greenpeace mullisti j\u00e4\u00e4kaappimarkkinat luomalla \u201dGreenfreeze\u201d-j\u00e4\u00e4kaapin, joka ei sis\u00e4ll\u00e4 otsonikerrosta heikent\u00e4vi\u00e4 tai ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 aiheuttavia kemikaaleja. Saimme YK:n ymp\u00e4rist\u00f6ohjelman (UNEP) otsonipalkinnon Greenfreezen kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n

Greenfreeze-j\u00e4rjestelm\u00e4 annettiin vapaasti kaupallistettavaksi, ja noin vuoden sis\u00e4ll\u00e4 melkein kaikki eurooppalaiset yritykset ottivat Greenfreeze-teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Arvioiden mukaan<\/a> jopa 80 prosentissa j\u00e4\u00e4kaapeista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4mme teknologiaa. T\u00e4ll\u00e4 tavoin Greenpeace on edist\u00e4nyt merkitt\u00e4v\u00e4sti ja konkreettisesti otsonikerroksen suojelua.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

2001: EU lopettaa ajoverkkokalastuksen<\/strong><\/h3>\n\n

Greenpeacen vuosien kampanjoinnin tuloksena EU p\u00e4\u00e4tti lopettaa haitallisen ajoverkkokalastuksen aluksillaan niin EU:n sis\u00e4isill\u00e4 kuin kansainv\u00e4lisill\u00e4 vesill\u00e4. Lopulta EU p\u00e4\u00e4tti kielt\u00e4\u00e4 ajoverkkokalastuksen kokonaan It\u00e4merell\u00e4 vuoteen 2008 menness\u00e4. Kuvassa aktivistimme osoittavat mielt\u00e4 ajoverkkokalastusta vastaan Italian vesill\u00e4 vuonna 1996. Meress\u00e4 kelluu kuollut delfiini: juuri delfiinit ovat valitettavan usein ajoverkkokalastuksen uhreja.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

2005: Kampanja Inarin metsien puolesta<\/strong><\/h3>\n\n

\u201cRiitt\u00e4\u00e4!\u201d vaaditaan Inarin Juutuanjoen j\u00e4\u00e4lle piirretyss\u00e4 teoksessa. Kymmenen saamelaisaktivistia sek\u00e4 kymmenen Greenpeacen aktivistia Suomesta, Alankomaista ja Saksasta piirsiv\u00e4t j\u00e4rven pintaan valtavan poron ja tekstin, jossa vaaditaan Mets\u00e4hallitusta luopumaan hakkuista Inarin vanhoissa metsiss\u00e4.<\/p>\n\n

Vuoden 2005 maaliskuussa perustimme yhteisty\u00f6ss\u00e4 saamelaisten poronhoitajien kanssa Inariin mets\u00e4leirin, jossa osoitimme mielt\u00e4 Mets\u00e4hallituksen hakkuita vastaan. Lopulta vuosina 2009\u20132010 saimme suojeltua yli 50 000 hehtaaria metsi\u00e4.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

2009: Pohjatroolaus pys\u00e4ytet\u00e4\u00e4n suojelualueella Ruotsissa<\/strong><\/h3>\n\n

Nostimme useaan otteeseen esiin pohjatroolauksen haitallisuuden Ruotsin herkille merisuojelualueille, mutta toimet j\u00e4iv\u00e4t puuttumaan. Tartuimme siis itse toimeen: pudotimme 200 kivenlohkaretta merenpohjaan kahden suojelualueen ymp\u00e4rille. Lohkareet pys\u00e4yttiv\u00e4t pohjatroolauksen Fladenin ja Lilla Middelgrundin alueilla Ruotsin l\u00e4nsirannikolla. Oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan toimintamme oli laillinen suojelutoimenpide.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

2010: Greenpeace painostaa Nestl\u00e9n lopettamaan sademetsien tuhoamisen<\/strong><\/h3>\n\n

Monikansallinen elintarvike- ja juomateollisuuden monialayritys Nestl\u00e9 suostui ensimm\u00e4isen\u00e4 lopettamaan palmu\u00f6ljyn ostamisen l\u00e4hteist\u00e4, jotka tuhoavat Indonesian sademetsi\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 edelsi kahdeksan viikkoa jatkunut massiivinen kampanjointi. Kuluttajat olivat painostaneet yhti\u00f6t\u00e4 sosiaalisessa mediassa ja Greenpeacen aktivistit kampanjoineet tuttuun tyyliins\u00e4, v\u00e4kivallattomalla suoralla toiminnalla.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

2013: Kampanja arktista \u00f6ljynporausta vastaan<\/strong><\/h3>\n\n

Arktisesta \u00f6ljynporauksesta tuli maailmanlaajuisesti kiistelty aihe, kun aktivistimme pid\u00e4tettiin rauhanomaisen mielenilmauksen aikana. Kuvassa aktivisti Sini Saarela<\/strong> l\u00e4hett\u00e4\u00e4 terveisens\u00e4 tukijoille Murmanskista Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. <\/p>\n\n

Ven\u00e4j\u00e4 valtasi Greenpeacen laivan Arctic Sunrisen ja vangitsi koko miehist\u00f6n arktista \u00f6ljynporausta vastustaneen mielenosoituksen yhteydess\u00e4 vuonna 2013. Aktivistit osoittivat mielt\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 GazpromNEFT-yhti\u00f6t\u00e4 vastaan, joka suunnitteli aloittavansa \u00f6ljynporauksen Arktisella vesialueella. <\/p>\n\n

Valtaus ja aktivisteille seuranneet syytteet merirosvouksesta ja huliganismista nostattivat kansainv\u00e4lisen vastalauseiden myrskyn, ja aktivistit vapautettiin joulukuussa 2013.  My\u00f6hemmin kansainv\u00e4linen v\u00e4litystuomioistuin totesi Ven\u00e4j\u00e4n viranomaisten rikkoneen useita kansainv\u00e4lisen merioikeuden s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, ja Ven\u00e4j\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin maksamaan korvausta Alankomaiden valtiolle, jonne Arctic Sunrise on rekister\u00f6ity.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

2015: Yli 30 vuoden laiton kalastaminen paljastuu L\u00e4nsi-Afrikassa<\/strong><\/h3>\n\n

Toukokuussa 2015 julkaisimme raportin, joka paljasti yli 30 vuotta jatkuneen laittoman kalastamisen, jota kiinalaiset yhti\u00f6t olivat harjoittaneet L\u00e4nsi-Afrikassa.<\/p>\n\n

Greenpeace haastoi Kiinan viranomaiset ja raportti sai laajaa kansainv\u00e4list\u00e4 huomiota. Kes\u00e4kuussa kampanjoitsijamme kutsuttiin maatalousministeri\u00f6\u00f6n keskustelemaan asiasta. Hein\u00e4kuussa kansallinen kalastuksenvalvontatoimisto julkaisi uudet rajoitukset, jotka vaativat uusilta kalastusaluksilta todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 ne noudattavat kansainv\u00e4lisi\u00e4 standardeja.<\/p>\n\n

\"\"
\u00a9 Jonne Sippola<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

2018: Kaikkien aikojen suurin ilmastomarssi Suomessa<\/strong><\/h3>\n\n

L\u00e4hes 10 000 ihmist\u00e4 vaati p\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4 ilmastotekoja Helsingiss\u00e4 lokakuussa vuonna 2018. Marssi oli kaikkien aikojen suurin ilmastomielenilmaus Suomessa \u2013 tuohon menness\u00e4. Muutamaa kuukautta aiemmin koululakon aloittanut Greta Thunberg<\/strong> puhui marssilla, ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa n\u00e4in suurelle yleis\u00f6lle. Marssin p\u00e4\u00e4tti kutsua koolle Greenpeace, muut ymp\u00e4rist\u00f6-ja kehitysj\u00e4rjest\u00f6t sek\u00e4 Suoma Sami Nuorat (Suomen Saamelaisnuoret).<\/p>\n\n

Reilu puoli vuotta ja yhdet vaalit my\u00f6hemmin, Suomen hiilineutraaliustavoitetta oli aikaistettu per\u00e4ti vuosikymmenell\u00e4, yhdeksi maailman vahvimmista. Hiilineutraaliutta tavoitellaan nyt vuoteen 2035 menness\u00e4, kuten Suomen ilmastopaneeli hallitukselle suositti. <\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

2019: Saamelaisyhteis\u00f6n tukeminen metsien suojelussa<\/strong><\/h3>\n\n

\u201cMeid\u00e4n maa, meid\u00e4n tulevaisuus\u201d, lukee poronhoitaja Jussa Seuruj\u00e4rven pitelem\u00e4ss\u00e4 kyltiss\u00e4 saameksi. Saamelaiset ovat kamppailleet vuosien ajan Saamenmaan hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vastaan. Olemme aktiivisesti tukeneet heid\u00e4n kampanjointiaan teollista maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vastaan, joka uhkaa pohjoisia metsi\u00e4 ja luontoa sek\u00e4 saamelaista kulttuuria.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

2019: Suuret saastuttajat todetaan vastuullisiksi ihmisoikeusloukkauksiin<\/strong><\/h3>\n\n

Joulukuussa 2019 Filippiinien ihmisoikeuskomissio teki historiallisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja totesi, ett\u00e4 maailman suurimpia hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen tuottajia, kuten kaasu-, \u00f6ljy- ja hiiliteollisuuden j\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4, voidaan pit\u00e4\u00e4 vastuussa maan ihmisoikeuksien loukkaamisesta.<\/p>\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s oli ensimm\u00e4inen kansallinen ihmisoikeustutkinta liittyen suuriin saastuttajiin, ja siten t\u00e4rke\u00e4 ennakkotapaus. Greenpeacen Kaakkois-Aasian toimisto laittoi p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen johtaneen tutkinnan alulle yhdess\u00e4 14 organisaation ja 20 yksitt\u00e4isen ihmisen kanssa vuonna 2015. Vetoomuksen allekirjoitti yli 100 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

2020: Evoa esitet\u00e4\u00e4n tiedekansallispuistoksi<\/strong><\/h3>\n\n

Vuosien ty\u00f6 H\u00e4meenlinnan Lammilla sijaitsevan Evon vanhojen metsien eteen palkittiin, kun ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 kertoi Evon retkeilyalueelle ehdotetun kansallispuiston etenev\u00e4n jatkoon.<\/p>\n\n

Greenpeacen Lahden vapaaehtoiset ovat est\u00e4neet alueella hakkuita jo vuosien ajan, ja vuonna 2019 aloitettiin Evon kansallispuistohanke yhdess\u00e4 muiden luontoj\u00e4rjest\u00f6jen, Helsingin yliopiston ja paikallisten toimijoiden kanssa. Tiedekansallispuistohanke on ainutlaatuinen yhdistelm\u00e4 tutkimusta, luonnonsuojelua ja er\u00e4matkailua. Kansallispuistoa ajavan vetoomuksemme allekirjoitti yli 18 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

2020: Ruotsin suurin saastuttaja pys\u00e4ytet\u00e4\u00e4n<\/strong><\/h3>\n\n

Onnistuimme est\u00e4m\u00e4\u00e4n miljoonan tonnin lis\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6t, kun Ruotsin suurin energiayhti\u00f6 Preem perui suunnitelman laajentaa Lysekilin \u00f6ljynjalostamoaan. Vastustimme laajennusta yhdess\u00e4 aktivistien ja tavallisten kansalaisten kanssa.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

2020:<\/strong> Tanska lopettaa uusien \u00f6ljyn- ja kaasunporauslupien my\u00f6nt\u00e4misen Pohjanmerell\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n

Olimme kampanjoineet pitk\u00e4\u00e4n \u00f6ljyn- ja kaasunporauslupien lopettamiseksi Pohjanmerell\u00e4. Vihdoin vuoden 2020 joulukuussa Tanskan parlamentti ilmoitti lopettavansa uusien porauslupien my\u00f6nt\u00e4misen hallinnoimillaan alueilla Pohjanmerell\u00e4. Tanska on EU:n suurimpia \u00f6ljyntuottajamaita, joten p\u00e4\u00e4t\u00f6s on merkitt\u00e4v\u00e4 askel kohti fossiilisten alasajoa ja hyv\u00e4 esimerkki muille valtioille.<\/p>\n\n

Lopulta vuoden 2021 kes\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s Gr\u00f6nlanti teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen \u00f6ljynetsinn\u00e4n lopettamiseksi.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

2021: Mullistava oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s Shellin ilmastojutussa<\/strong><\/h3>\n\n

Hollantilainen tuomioistuin p\u00e4\u00e4tti historiallisessa tuomiossaan, ett\u00e4 Shellin on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n nettom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti 45 % vuoteen 2030 menness\u00e4 verrattuna vuoden 2019 p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin. T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen kerta, kun suuri fossiilisia polttoaineita valmistava yritys asetettiin vastuuseen osuudestaan ilmastonmuutoksessa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 koko toimitusketjussaan.<\/p>\n\n

Tuomio toimii ennakkotapauksena, jonka pohjalta voi nostaa kanteita muita fossiiliyhti\u00f6it\u00e4 vastaan, jotta ne leikkaisivat toimintansa tai tuotteensa ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n

***<\/p>\n\n

Kiitos saavutuksista kuuluu aktivisteillemme ja asiantuntijoillemme, jotka t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin auttavat Amazonin ja Tyynenmeren suojelussa, taistelevat liekkej\u00e4 vastaan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja vaikuttavat poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon v\u00e4kivallattomasti. <\/p>\n\n

Kiitos my\u00f6s kaikille aktivisteille ja kasvavalle ilmastoliikkeelle, jotka pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 yrityksiin ja lains\u00e4\u00e4t\u00e4jiin kohdistuvaa painetta. Ja kiitos tutkijoille, jotka nostavat esiin niin fossiiliteollisuuden aiheuttamat tuhot kuin luonnon monimuotoisuuden t\u00e4rkeyden.<\/p>\n\n

Suuri kiitos kuuluu my\u00f6s tukijoillemme ja kaikille lahjoittajille, jotka haluavat antaa omastaan ymp\u00e4rist\u00f6n hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n

Kiitos sinulle, ett\u00e4 olet mukana!<\/strong><\/p>\n\n

.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viisikymment\u00e4 vuotta sitten pieni joukko aktivisteja vastusti ydinkokeita ja tuli samalla luoneeksi Greenpeacen. T\u00e4ss\u00e4 blogissa nostamme esiin voittoja ja muita merkitt\u00e4vi\u00e4 hetki\u00e4 vuosien varrelta inspiraatioksi tuleviin kamppailuihin.<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":49130,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[31],"tags":[6,23,25,29,38,61,72,82],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-49041","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-greenpeace","tag-luonnonmetsa","tag-sademetsat","tag-suojellaanmeret","tag-vapaaehtoiset","tag-kansalaistottelemattomuus","tag-fossiiliset","tag-alkuperaiskansojenoikeudet","tag-voitto","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49041","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=49041"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49041\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":56012,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49041\/revisions\/56012"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/49130"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=49041"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=49041"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=49041"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=49041"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}