{"id":49371,"date":"2021-10-22T15:16:39","date_gmt":"2021-10-22T12:16:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=49371"},"modified":"2023-04-28T12:46:37","modified_gmt":"2023-04-28T09:46:37","slug":"kartoitus-etenee-saamenmaalla-neuvottelut-jatkuvat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/kartoitus-etenee-saamenmaalla-neuvottelut-jatkuvat\/","title":{"rendered":"Kartoitus etenee Saamenmaalla – neuvottelut jatkuvat"},"content":{"rendered":"\n

Luonnon monimuotoisuuden ja hiilivaraston s\u00e4ilytt\u00e4minen sek\u00e4 hiilinielujen kasvattaminen ovat polttavimmat syyt luonnonmetsien suojelulle. Pohjoisimmassa Suomessa kaikki n\u00e4m\u00e4 syyt korostuvat mets\u00e4n hitaan kasvun takia. Saamelaisalueella kuvaan tulevat mukaan my\u00f6s edellytykset perinteisen elinkeinon, poronhoidon harjoittamiseen.<\/p>\n\n

\"Kartoittajia
Kartoittajat matkalla kohteeseen Inarissa.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Porot ovat talvisin riippuvaisia j\u00e4k\u00e4l\u00e4st\u00e4, jota ne saavat kaivamalla hangen l\u00e4pi maanpinnalta sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vanhoista puista lumen ja tuulen mukana tippunutta j\u00e4k\u00e4l\u00e4\u00e4. Kaikkein eniten j\u00e4k\u00e4l\u00e4\u00e4 on vanhoissa luonnonmetsiss\u00e4. Kaikkein v\u00e4hiten sit\u00e4 on hakkuilla ja taimikoissa. Jos j\u00e4k\u00e4l\u00e4\u00e4 ei ole, poroja on ruokittava talvisin rehulla, mik\u00e4 ei ole luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n kannalta hyv\u00e4 eik\u00e4 taloudellisesti kannattavaa.<\/p>\n\n

Saamelaisalueen metsist\u00e4 suurin osa on valtionmetsi\u00e4, joiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vastaa Mets\u00e4hallitus. Mets\u00e4hallituksella on monia tavoitteita, joista yksi on puun tuottaminen mets\u00e4teollisuuden raaka-aineeksi. On helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 selluyhti\u00f6iden intressit ja saamelaisten poronhoidon tarpeet ovat j\u00e4k\u00e4l\u00e4metsiss\u00e4 t\u00f6rm\u00e4yskurssilla.<\/p>\n\n

Kiistoista neuvotteluihin<\/strong><\/p>\n\n

T\u00f6rm\u00e4yksi\u00e4 on ollutkin, mutta vuosien varrella on otettu askelia parempaan suuntaan. Pitk\u00e4n kampanjoinnin tuloksena, jota my\u00f6s Greenpeace tuki, Mets\u00e4hallitus solmi vuosina 2009 ja 2010 sopimukset Ivalon paliskunnan Nellimin tokkakunnan, Muotkatunturin paliskunnan, Hammastunturin paliskunnan, Muddusj\u00e4rven paliskunnan ja Paatsjoen paliskunnan kanssa t\u00e4rkeimpien laidunalueiden rauhoittamisesta 20 vuodeksi. Mets\u00e4hallituksen rikottua sopimusta hakkaamalla aroilla j\u00e4k\u00e4l\u00e4mailla my\u00f6s kes\u00e4aikaan konflikti k\u00e4rjistyi uudestaan vuosina 2015-2016. Saamelaispaliskuntien esitt\u00e4m\u00e4n voimakkaan kritiikin takia  Mets\u00e4hallitus joutui lupaamaan, ettei se hakkaa metsi\u00e4 ilman paliskuntien suostumusta. Tilanne hyytyi useiksi vuosiksi j\u00e4\u00e4tyneeksi konfliktiksi.<\/p>\n\n

Kuluneen vuoden aikana sovintoneuvottelut ovat taas p\u00e4\u00e4sseet k\u00e4yntiin, ja sopuun onkin p\u00e4\u00e4sty useista t\u00e4rkeiss\u00e4 periaatteellisissa kysymyksiss\u00e4, kuten ennen kaikkea  siit\u00e4, miten kansainv\u00e4lisesti vahvistettu alkuper\u00e4iskansojen oikeus vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen (Free, Prior and Informed Consent, eli FPIC) toteutuu. Nyt ollaan siin\u00e4 vaiheessa, ett\u00e4 saamelaispaliskunnat – Greenpeacen antaman  tuen mahdollistamana – rakentavat kukin omalle alueelleen metsien k\u00e4yt\u00f6lle omaa kokonaisvaltaista suunnitelmaa. Tarkoituksena on luoda metsien k\u00e4yt\u00f6lle sellaiset suuntaviivat, jotka mahdollistavat j\u00e4k\u00e4l\u00e4laidunten toipumisen mets\u00e4talouden aiheuttamista mittavista tuhoista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sek\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 olevien vanhojen luonnonmetsien suojelemista ett\u00e4 jo hakattujen metsien hoitamista uudella tavalla. Paliskunnat yritt\u00e4v\u00e4t neuvotteluissa saada Mets\u00e4hallituksen kunnioittamaan ja toteuttamaan n\u00e4it\u00e4 suunnitelmia.<\/p>\n\n

Osana mets\u00e4suunnitelmia tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s vaikutusten arviointi mets\u00e4talouden ja muiden kilpailevien maank\u00e4ytt\u00f6muotojen yhdess\u00e4 aiheuttamasta haitasta saamelaiselle poronhoidolle kussakin paliskunnassa.  Jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on k\u00e4ynyt selv\u00e4ksi, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mets\u00e4talouden voidaan katsoa aiheuttaneen kahdessa pisimm\u00e4lle tutkitussa paliskunnassa haittaa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 voidaan puhua saamelaisten kulttuuristen oikeuksien kielt\u00e4misest\u00e4. Mik\u00e4 puolestaan on kansainv\u00e4lisenen oikeuden mukaan kielletty\u00e4 aiheuttaa.<\/p>\n\n

Kartoitus pohjana suojelulle<\/strong><\/p>\n\n

Greenpeace on edellisen lis\u00e4ksi edist\u00e4nyt luonnonmetsien suojelua saamelaisalueella toisellakin tavalla. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 Greenpeacen vapaaehtoiset ovat avustaneet kaikkia valtion omistamia luonnonmetsi\u00e4 kartoittavan ns. Luonnonmets\u00e4-ty\u00f6ryhm\u00e4n kartoitusta saamelaisalueella, ennen kaikkea Inarissa. L\u00e4hes 20 000 hehtaaria potentiaalisia luonnonmetsi\u00e4 saatiin kartoitettua t\u00e4ll\u00e4 kaudella. N\u00e4it\u00e4 karttoja ei tarvita ainoastaan luonnonmetsien l\u00f6yt\u00e4miseen ja suojeluun. Ne ovat my\u00f6s yksi keskeinen perusta saamelaispaliskuntien neuvotteluissa laidunmetsist\u00e4.<\/p>\n\n

Ty\u00f6t\u00e4 on viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4. Kartoituksen pohjana ovat satelliitti- ja ilmakuvat, muut avoin kaukokartoitusaineisto sek\u00e4 paikallisten ihmisten, ennen kaikkea saamelaisten poromiesten antamat tiedot. Sen lis\u00e4ksi tarvitaan maastok\u00e4yntej\u00e4, joissa tarkennetaan ja vahvistetaan tiedot. Kartoitusta odottaa viel\u00e4 saamelaisalueella l\u00e4hes 100 000 hehtaaria.<\/p>\n\n

Mets\u00e4hallituksen ja saamelaispaliskuntien neuvotteluista odotetaan tuloksia vuoden 2022 aikana. Suomen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 EU:n edellytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 luonnonmetsien suojelusta voidaan joutua odottamaan ainakin vuoden 2023 puolelle. Onnistumisen edellytyksen\u00e4 joka tapauksessa kuitenkin on, ett\u00e4 oikea tieto j\u00e4ljell\u00e4 olevista luonnonmetsist\u00e4 saadaan valmiiksi mahdollisimman pian sek\u00e4 Saamenmaalla (S\u00e1pmi) ett\u00e4 muuallakin Suomessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luonnon monimuotoisuuden ja hiilivaraston s\u00e4ilytt\u00e4minen sek\u00e4 hiilinielujen kasvattaminen ovat polttavimmat syyt luonnonmetsien suojelulle. Pohjoisimmassa Suomessa kaikki n\u00e4m\u00e4 syyt korostuvat mets\u00e4n hitaan kasvun takia. Saamelaisalueella kuvaan tulevat mukaan my\u00f6s edellytykset perinteisen…<\/p>\n","protected":false},"author":25,"featured_media":49374,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[6,72,79,60],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-49371","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-luonnonmetsa","tag-alkuperaiskansojenoikeudet","tag-hiilinielu","tag-ilmastopolitiikka","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49371","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/25"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=49371"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49371\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":54187,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49371\/revisions\/54187"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/49374"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=49371"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=49371"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=49371"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=49371"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}