{"id":49680,"date":"2021-12-27T06:00:00","date_gmt":"2021-12-27T03:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=49680"},"modified":"2025-07-02T10:17:29","modified_gmt":"2025-07-02T07:17:29","slug":"tyo-ilmaston-ja-ympariston-hyvaksi-kannatti-tanakin-vuonna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/greenpeace\/tyo-ilmaston-ja-ympariston-hyvaksi-kannatti-tanakin-vuonna\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6 ilmaston ja ymp\u00e4rist\u00f6n hyv\u00e4ksi kannatti t\u00e4n\u00e4kin vuonna"},"content":{"rendered":"\n

My\u00f6s t\u00e4n\u00e4 vuonna saavutimme useita voittoja kamppailussa ilmaston ja ymp\u00e4rist\u00f6n puolesta. Suuri kiitos t\u00e4st\u00e4 kuuluu tukijoillemme ja liittolaisillemme. <\/em>T\u00e4ss\u00e4 muutama vuoden 2021 kohokohta Suomessa ja muualla maailmassa.<\/em><\/p>\n\n

Luonnonmetsien hakkuut seis<\/strong><\/h2>\n\n

T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 kahdessa luonnonmetsiss\u00e4 hakkuut ovat pys\u00e4htyneet mielenosoituksiin. Suomussalmen Karttimonjoen<\/a> mets\u00e4t ovat vanhoja, luonnontilaisen kaltaisia metsi\u00e4, joissa on runsaasti lahopuuta ja uhanalaisten lajien esiintymi\u00e4. Parkanon H\u00e4\u00e4detkeidas<\/a> puolestaan on luonnontilaisen soiden ja vanhojen metsien kokonaisuus. Kumpaakin aluetta on esitetty suojeltavaksi.<\/p>\n\n

\"Aktivisteja
Aktivisteja Parkanon H\u00e4\u00e4detkeitaalla marraskuussa 2021.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Tuhansia hehtaareja luonnonmets\u00e4\u00e4 kartoitettu<\/strong><\/h2>\n\n

T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 Greenpeacen vapaaehtoiset kartoittivat l\u00e4hes 20 000 hehtaaria potentiaalista luonnonmets\u00e4\u00e4 saamelaisalueella, erityisesti Inarissa. Kartoituksella tuettiin Luonnonmets\u00e4-ty\u00f6ryhm\u00e4n<\/a> tekem\u00e4\u00e4 koko Suomen kattavaa luonnonmetsien kartoitusty\u00f6t\u00e4. Ty\u00f6n tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Suomen viimeiset luonnonmets\u00e4t valtion mailla ja saada mets\u00e4t suojeluun.<\/p>\n\n

Ty\u00f6 valmistuu ensi vuonna, jolloin tiedot viimeisist\u00e4 luonnonmetsist\u00e4 luovutetaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille. Saamelaisalueella tehty kartoitus on my\u00f6s yksi keskeinen perusta saamelaispaliskuntien neuvotteluissa laidunmetsist\u00e4.<\/p>\n\n

Neuvottelut Saamenmaan metsist\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuulessa<\/strong><\/h2>\n\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna sovintoneuvottelut Mets\u00e4hallituksen ja saamelaisten v\u00e4lill\u00e4 eteniv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti. Olemme tukeneet neuvotteluprosessia. Tarkoituksena on luoda metsien k\u00e4yt\u00f6lle sellaiset suuntaviivat, jotka mahdollistavat laidunmetsien toipumisen mets\u00e4talouden aiheuttamista mittavista tuhoista.<\/p>\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sek\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 olevien vanhojen luonnonmetsien suojelemista ett\u00e4 jo hakattujen metsien hoitamista uudella tavalla. Paliskunnat yritt\u00e4v\u00e4t neuvotteluissa saada Mets\u00e4hallituksen kunnioittamaan ja toteuttamaan n\u00e4it\u00e4 suunnitelmia. Loppuvuodesta Mets\u00e4hallitus kertoi uuden luonnonvarasuunnitelmansa linjaavan, ett\u00e4 saamelaisalueella ei jatkossa hakata metsi\u00e4 paliskuntien tahdon vastaisesti.<\/p>\n\n

T\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 suuren osan j\u00e4ljell\u00e4 olevista vanhoista metsist\u00e4.<\/p>\n\n

Evon kansallispuistohanke eteni<\/strong><\/h2>\n\n

Juuri julkaistun kyselyn<\/a> mukaan eduskuntaryhmien enemmist\u00f6 kannattaa Evon kansallispuiston perustamista. Tiedekansallispuistohanke eteni t\u00e4n\u00e4 vuonna, kun ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n nimitt\u00e4m\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4 valmisteli hanketta koko kev\u00e4\u00e4n, k\u00e4vi aktiivista keskustelua paikallisten tahojen kanssa ja julkaisi tulokset kes\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 edusti ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 Greenpeacen vapaaehtoinen Hanna Rosti, joka oli mukana laittamassa koko kansallispuistohanketta alulle. Alkukev\u00e4\u00e4st\u00e4 Mets\u00e4hallitus pyrki hakkaamaan tulevan kansallispuiston alueella, mutta hakkuut keskeytettiin mielenilmaukseemme<\/a>.<\/p>\n\n

Jatketaan ty\u00f6t\u00e4 sen puolesta, ett\u00e4 kansallispuistohanke saadaan ensi vuonna valmiiksi!<\/p>\n\n

\"Avohakkuu
Avohakkuu Evon Kulonpalolla. Kuva on kev\u00e4\u00e4lt\u00e4 2020.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Historiallisia voittoja ilmasto-oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n

Ilmasto-oikeudenk\u00e4ynnit ovat tuplaantuneet maailmalla viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuluneen vuoden kenties merkitt\u00e4vimm\u00e4t oikeusvoitot n\u00e4htiin toukokuussa.<\/p>\n\n

Toukokuun lopulla hollantilainen tuomioistuin linjasi, ett\u00e4 Shell on vastuussa ilmastokriisin kiihdytt\u00e4misest\u00e4<\/a>. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa monikansallinen yhti\u00f6 asetettiin vastuuseen ymp\u00e4rist\u00f6rikoksistaan ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n \u2013 45 prosenttia vuoteen 2030 menness\u00e4!<\/p>\n\n

T\u00e4m\u00e4 oli historiallinen voitto ymp\u00e4rist\u00f6liikkeelle ja kaikille niille, jotka joutuvat kohtaamaan ilmastokriisin seuraukset. Oikeusjutun k\u00e4ynnisti Milieudefensie eli Alankomaiden Maan yst\u00e4v\u00e4t yhdess\u00e4 yli 17 000 kansalaisen sek\u00e4 liittouman, johon kuuluu my\u00f6s Greenpeace.<\/p>\n\n

\"\"
Greenpeacen aktivistit osoittivat mielt\u00e4\u00e4n Shelli\u00e4 vastaan Hollannin Rotterdamissa lokakuussa 2021.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Samoihin aikoihin Saksan perustuslakituomioistuin m\u00e4\u00e4r\u00e4si Saksan tiukentamaan ilmastolakiaan<\/a>. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen taustalla oli yksityishenkil\u00f6iden, Greenpeacen sek\u00e4 Fridays for Future -liikkeen tukema oikeuskanne. Oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan Saksan ilmastolaki oli l\u00f6ys\u00e4 ja j\u00e4tti kohtuuttoman taakan nuorille sukupolville.<\/p>\n\n

Saksan hallitus reagoi oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen nopeasti ja ilmoitti kirist\u00e4v\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteitaan. Tavoitteena on nyt v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 65 prosenttia vuoteen 2030 menness\u00e4. Lis\u00e4ksi hiilineutraaliustavoitteeksi asetettiin vuosi 2045 vuoden 2050 sijaan.<\/p>\n\n

Vaikka uusikaan tavoite ei ole viel\u00e4 linjassa 1,5 asteen kanssa, se merkitsee silti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 hiilenpoltto loppuu Saksassa ja Datteln 4 -voimalassa vuoteen 2030 menness\u00e4 \u2013 halusi Fortum tai ei.<\/p>\n\n

Kansalaisaloite fossiilimainonnan kielt\u00e4miseksi <\/strong><\/h2>\n\n

Greenpeace yhdess\u00e4 yli 20 muun j\u00e4rjest\u00f6n kanssa k\u00e4ynnisti lokakuussa Euroopan laajuisen kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on kielt\u00e4\u00e4 fossiiliyhti\u00f6iden mainonta ja sponsorointisopimukset EU-maissa. Jos aloite saa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n miljoona allekirjoitusta lokakuuhun 2022 menness\u00e4, Euroopan komission on otettava aloite k\u00e4sittelyyn.<\/p>\n\n

Jos et ole allekirjoittanut aloitetta, voit allekirjoittaa sen verkkosivuillamme<\/a>!<\/p>\n\n

\"Greenpeacen
Greenpeacen aktivistit vastustivat Fortumin viherpesua ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n fossiilimainontaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla marraskuussa 2021. Mielenosoituksella haluttiin my\u00f6s huomiota fossiilimainonnan kielt\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4lle kansalaisaloitteelle. Kuva: Matti Matikainen \/ Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Mineraaleja arvokkaampi el\u00e4m\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n

Uuden-Seelannin korkein oikeus kielsi<\/a> Trans-Tasman Resources (TTR) kaivosyhti\u00f6t\u00e4 tuhoamasta etel\u00e4isen Taranakin lahden merenpohjaa etsim\u00e4ll\u00e4 sielt\u00e4 mineraaleja. Lahti on tunnettu muun muassa sinivalaistaan.<\/p>\n\n

TTR:n suunnitelmana oli louhia merenpohjasta 50 000 tonnia metallirikasta hiekkaa, mik\u00e4 olisi uhannut monia lajeja ja alueen monimuotoisuutta. Greenpeace Aotearoa yhdess\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen kanssa on taistellut syv\u00e4nmeren kaivostoimintaa vastaan jo yli vuosikymmenen ajan.<\/p>\n\n

PFAS-vapaita vaatteita<\/strong><\/h2>\n\n

Gore-Texin valmistaja ja s\u00e4\u00e4nkest\u00e4vien ulkoiluvaatteiden markkinajohtaja Gore-Fabrics on ilmoittanut, ett\u00e4 se aikoo ottaa ulkovaatteilleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uuden kalvon, jossa ei k\u00e4ytet\u00e4 lainkaan ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisia perfluorattuja alkSyyliyhdysteit\u00e4 (PFAS<\/a>).<\/p>\n\n

\"Greenpeacen
Greenpeacen kampanja Detox Outdoor on vuodesta 2015 asti vastustanut perfluorattuja alkyyliyhdysteit\u00e4 eli PFAS-yhdisteit\u00e4. Kuvassa j\u00e4rjest\u00f6 esittelee PFAS-raporttinsa tuloksia pressitilaisuudessa Saksassa 2016.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Sademets\u00e4n hakkuuluvat j\u00e4ihin Kongossa <\/strong><\/h2>\n\n

Greenpeace on johtanut tutkimuksia liittyen laittomiin, miljoonia hehtaareja koskeviin hakkuulupiin Kongon demokraattisessa tasavallassa. Hakkuuluvat oli my\u00f6nt\u00e4nyt entinen ymp\u00e4rist\u00f6ministeri. Tutkimusten tuloksena Kongon presidentti j\u00e4\u00e4dytti luvat<\/a> ja aikoo tarkistuttaa ne.<\/p>\n\n

\u00d6ljynetsinn\u00e4lle loppu Gr\u00f6nlannissakin<\/strong><\/h2>\n\n

Hein\u00e4kuussa Gr\u00f6nlanti ilmoitti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4\u00e4n lopettaa kaikkien uusien \u00f6ljyn- ja kaasunetsint\u00e4lupien my\u00f6nt\u00e4misen<\/a> niin maalla kuin merell\u00e4kin. Gr\u00f6nlanti liittyy n\u00e4in Belizen, Ranskan, Tanskan, Uuden-Seelannin kanssa maihin, jotka ovat luopumassa \u00f6ljynporauksesta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Gr\u00f6nlannissa on j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 aktiivista lupaa, ja ne kaikki vanhenevat ennen vuotta 2030.<\/p>\n\n

T\u00e4m\u00e4 voitto saatiin sen j\u00e4lkeen, kun Greenpeace oli kampanjoinut l\u00e4hes 10 vuotta \u00f6ljynporauksen lopettamisen puolesta Arktisella alueella. Greenpeace oli osoittanut mielt\u00e4 Cairn Energyn \u00f6ljynporausta vastaan Gr\u00f6nlannin vesill\u00e4 sek\u00e4 osallistui maan \u00f6ljyyn liittyviin keskusteluihin. Autoimme my\u00f6s nostaamaan Arktisen \u00f6ljykanteen korkeimpaan oikeuteen.<\/p>\n\n

\"J\u00e4\u00e4vuori
J\u00e4\u00e4vuori Gr\u00f6nlannissa (kuva vuodelta 2019).<\/figcaption><\/figure>\n\n

Ruotsalainen mets\u00e4yhti\u00f6 lopettaa viherpesukampanjansa<\/strong><\/h2>\n\n

Ruotsin valtion omistama mets\u00e4yhti\u00f6 Sveaskog on k\u00e4ytt\u00e4nyt yli 150 miljoonaa kruunua mainontaan ja PR-kampanjointiin vuodesta 2019 l\u00e4htien. Moni ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 on kritisoinut t\u00e4t\u00e4. Kritiikin my\u00f6t\u00e4 Sveaskog n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulleen j\u00e4rkiins\u00e4 ja aikoo lopettaa rahan pumppaamisen<\/a> mets\u00e4lobbaukseen.<\/p>\n\n

Viisitoista miljardia pois fossiilisista<\/strong><\/h2>\n\n

Euroopan suurimmalla el\u00e4kerahastolla ABP:ll\u00e4 on 15 miljardin euron sijoitukset fossiilisissa polttoaineissa. Nyt, Greenpeacen ja muiden l\u00e4hes 10 vuotta kest\u00e4neen kampanjoinnin j\u00e4lkeen, ABP on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt luopua fossiilisijoituksistaan<\/a>. Pid\u00e4mme huolen, ett\u00e4 ABP pit\u00e4\u00e4 lupauksensa!<\/p>\n\n

Ilmastolukupiirit yhdistiv\u00e4t<\/strong><\/h2>\n\n

Greenpeacen ja kirjastojen yhdess\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t ilmastolukupiirit<\/a> ylittiv\u00e4t kaikki odotukset: lukupiirej\u00e4 muodostettiin eri puolilla Suomea l\u00e4hes sata, mik\u00e4 tekee Ilmastolukupiirist\u00e4 tiett\u00e4v\u00e4sti Suomen suurimman lukupiiritapahtuman. Ilmastolukupiirit tarjosivat v\u00e4elle paikan oppia kest\u00e4vyyskriiseist\u00e4 ja niihin liittyvist\u00e4 tunteista.<\/p>\n\n

\"\"
Greenpeace j\u00e4rjesti kirjastojen ja muiden yhteisty\u00f6kumppaneittensa kanssa ilmastolukupiireihin liittyv\u00e4n Ilmastolukutaitoa!-tapahtuman marraskuussa 2021. Yll\u00e4 tapahtuman markkinointikuva sosiaalista mediaa varten.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Kiitos kuuluu sinulle!<\/strong><\/h2>\n\n

Mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 saavutuksista ei olisi tapahtunut ilman yksityisi\u00e4 lahjoittajiamme, tukijoitamme ja vetoomustemme allekirjoittajia. Kiitos siis kaikille teille, jotka olette mahdollistaneet ty\u00f6mme!<\/p>\n\n

Luomme muutosta my\u00f6s vuonna 2022<\/strong><\/h2>\n\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna tuli kuluneeksi 50 vuotta siit\u00e4, kun Greenpeace aloitti matkans<\/a>a. Tavoitteemme on edelleen turvata maapallo, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 sen kaikessa moninaisuudessaan. Ty\u00f6t\u00e4 on viel\u00e4 edess\u00e4 ja meit\u00e4 tarvitaan enemm\u00e4n kuin koskaan.<\/p>\n\n

Vuonna 2022 matkaamme Antarktikselle tutkimaan arvokkaita, suojelunarvoisia alueita ja vaarantuneita lajeja. T\u00e4t\u00e4 tarvitaan, jotta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 prosenttia maailman merist\u00e4 saataisiin suojelun piiriin.<\/p>\n\n

Haastamme fossiiliyhti\u00f6t luopumaan viherpesusta ja lopettamaan vastuunsa v\u00e4lttelyn. My\u00f6s viimeisten luonnonmetsiemme pelastaminen on keskeinen kampanjamme 2022.<\/p>\n\n

Haluatko olla mukana matkassa ja osa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 muutosta? Lue t\u00e4\u00e4lt\u00e4, mit\u00e4 voit tehd\u00e4 kanssamme!<\/a><\/p>\n\n

\"Kiitosviesti
Greenpeacen markkinointiasiantuntija Juliana Costa kiitt\u00e4\u00e4 Greenpeacen tukijoita avusta merten suojelussa. Kuva on otettu Intian valtamerell\u00e4 maaliskuussa 2021.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

My\u00f6s t\u00e4n\u00e4 vuonna saavutimme useita voittoja kamppailussa ilmaston ja ymp\u00e4rist\u00f6n puolesta. Suuri kiitos t\u00e4st\u00e4 kuuluu tukijoillemme ja liittolaisillemme. T\u00e4ss\u00e4 muutama vuoden 2021 kohokohta Suomessa ja muualla maailmassa.<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":7173,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[31],"tags":[6,13,23,25,60,72,61,77,82],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-49680","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-greenpeace","tag-luonnonmetsa","tag-tietoameista","tag-sademetsat","tag-suojellaanmeret","tag-ilmastopolitiikka","tag-alkuperaiskansojenoikeudet","tag-fossiiliset","tag-viherpesu","tag-voitto","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49680","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=49680"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49680\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":60146,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49680\/revisions\/60146"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7173"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=49680"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=49680"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=49680"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=49680"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}