{"id":49988,"date":"2022-02-20T07:00:00","date_gmt":"2022-02-20T04:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=49988"},"modified":"2023-04-28T12:15:23","modified_gmt":"2023-04-28T09:15:23","slug":"kuinka-paljon-tiedat-valaista-kuusi-yllattavaa-faktaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/meret\/kuinka-paljon-tiedat-valaista-kuusi-yllattavaa-faktaa\/","title":{"rendered":"Kuinka paljon tied\u00e4t valaista? Kuusi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n vietet\u00e4\u00e4n maailman valaiden p\u00e4iv\u00e4\u00e4! Sen kunniaksi, t\u00e4ss\u00e4 kuusi faktaa valaista:<\/p>\n\n

1. Ryh\u00e4valaan pyrst\u00f6 on yht\u00e4 ainutlaatuinen kuin ihmisen sormenj\u00e4ljet<\/h2>\n\n

Tutkijat pystyv\u00e4t tunnistamaan ryh\u00e4valasyksil\u00f6n sen pyrst\u00f6n sis\u00e4syrj\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyvien kuvioiden perusteella. Ihmisen sormenj\u00e4lkien tapaan jokaisella ryh\u00e4valaalla on oma yksil\u00f6llinen kuvionsa.<\/p>\n\n

\"Ryhavalaan
Ryh\u00e4valas yksil\u00f6llisine pyrst\u00f6ineen Antarktiksella. Kuva: Abbie Trayler-Smith \/ Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

2. Suurin koskaan el\u00e4nyt el\u00e4in on sinivalasnaaras<\/h2>\n\n

Sinivalas on nis\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 suurikokoisin. Pisin l\u00f6ydetty sinivalas mitattiin vuonna 1909 Etel\u00e4-Georgian valastuasemalla etel\u00e4isell\u00e4 Atlantilla. Naaraspuolisen valaan pituus oli hurjat 33,58 metri\u00e4. Vuonna 1947 Antarktiksella puolestaan pyydystettiin valas, joka painoi 190 tonnia \u2013 toisin sanoen 30 elefantin tai 2500 ihmisen painon verran.<\/p>\n\n

\"Sinivalas
Sinivalas uiskentelemassa Mosambikin vesill\u00e4. Kuva: Paul Hilton \/ Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

3. Kaskelotit nukkuvat pystyasennossa<\/h2>\n\n

Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 kaskelotit nukkuvat pystyasennossa, pyrst\u00f6 kohti merenpohjaa? T\u00e4m\u00e4 asento auttaa valasta hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n helpommin hengitysaukkonsa kautta. Valaat ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 nukkuvat toinen aivopuolisko kerrallaan, pysytellen osittain hereill\u00e4 kaiken aikaa.<\/p>\n\n

\"Parvi
N\u00e4m\u00e4 parveilevat kaskelotit eiv\u00e4t ole viel\u00e4 k\u00e4yneet nukkumaan. Kuva: Mikhail Korostelev. <\/figcaption><\/figure>\n\n

4. Ryh\u00e4valaat luovat musiikkitrendej\u00e4<\/h2>\n\n

Ryh\u00e4valaat rakastavat laulamista. Mutta nekin kyll\u00e4styv\u00e4t laulamaan samoja lauluja. Ajan saatossa ryh\u00e4valaiden laulut vaihtuvat ja muuttuvat. Jos ne tyk\u00e4styv\u00e4t toisen valaan lauluesitykseen, ne ottavat sen laulun omaan repertuaariinsa. Siin\u00e4 miss\u00e4 ryh\u00e4valaat suosivat korvamatoja ja hittis\u00e4vellyksi\u00e4, sinivalaan \u00e4\u00e4niesteettinen filosofia kumpuaa ajatuksesta \u201cmaksimaalinen \u00e4\u00e4nenvoimakkuus = maksimaalinen lopputulos\u201d; sen 188 desibelin voimalla tuottama \u00e4\u00e4ni on nimitt\u00e4in suihkumoottoriakin voimakkaampi ja voi kantautua satojen kilometrien p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n

\"L\u00e4hikuva
Ryh\u00e4valaat pit\u00e4v\u00e4t hittis\u00e4vellyksist\u00e4. Kuva: Mikhail Korostelev.<\/figcaption><\/figure>\n\n

5. Kaskelotit taistelevat j\u00e4ttikalmareiden kanssa<\/h2>\n\n

Ihminen ei ole koskaan onnistunut n\u00e4kem\u00e4\u00e4n tilannetta, mutta kaskelottien tiedet\u00e4\u00e4n k\u00e4yv\u00e4n kuolettavia taisteluita j\u00e4ttikalmareiden kanssa merten syvyyksiss\u00e4. J\u00e4ttil\u00e4iskalmarit ovat kaskelottien herkkua, mutta kalmarit osaavat puolustautua viimeiseen hengenvetoon asti sy\u00f6ntiyrityksi\u00e4 vastaan. Useat kaskelotit kantavatkin mukanaan j\u00e4ttil\u00e4iskalmareiden pyyntilonkeroillaan repimi\u00e4 taisteluarpia.<\/p>\n\n

\"Useampi
N\u00e4m\u00e4 kaskelotit ovat ryhmittyneet puolustuslinjaan kaskelottivauvojen kimppuun hy\u00f6kk\u00e4\u00e4vi\u00e4 miekkavalaita vastaan. Kuva: Mikhail Korostelev.<\/figcaption><\/figure>\n\n

6. Valaat lannoittavat valtameri\u00e4<\/h2>\n\n

Valaiden edestakaisella liikkumisella syvyyksien ja pinnan v\u00e4lill\u00e4 on suurempi merkitys kuin nopeasti arvaisikaan. Valaan kakka on nimitt\u00e4in loistava merten lannoite, ja \u201cvalaspumpuksi\u201d kutsutun ilmi\u00f6n ansiosta valaat tuovat ravinteita takaisin pohjasta pintaan, mill\u00e4 on vaikutus merten ekosysteemien terveyteen ja hedelm\u00e4llisyyteen. Tutkijat uskovatkin, ett\u00e4 laajamittaisella valaiden pyynnill\u00e4 on ollut laajoja negatiivisia vaikutuksia muillekin merenel\u00e4ville.<\/p>\n\n

\"Kaskelotti
Kaskelotteja meren syvyyksien ja pinnan v\u00e4lill\u00e4. Kuva: Mikhail Korostelev.<\/figcaption><\/figure>\n\n

N\u00e4ist\u00e4 kiehtovista faktoista huolimatta on viel\u00e4 paljon, mit\u00e4 emme tied\u00e4 valaista. <\/p>\n\n

Valaanpyynnin j\u00e4ljilt\u00e4 j\u00e4\u00e4neit\u00e4 valaspopulaatioita uhkaavat ilmastonmuutos, ylikalastus sek\u00e4 saasteet muovin, kemikaalien ja merimetelin muodossa. <\/p>\n\n

Valaiden suojelemiseksi tarvitaan parempi mertensuojelusopimus. Muutaman viikon kuluttua valtioiden p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t kokoontuvatkin p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ovatko meret suojelun arvoisia. Jos neuvottelut menev\u00e4t maaliin ja vahva mertensuojelusopimus saadaan valmiiksi, se on historiallisen suuri suojelup\u00e4\u00e4t\u00f6s.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4\u00e4n vietet\u00e4\u00e4n maailman valaiden p\u00e4iv\u00e4\u00e4! Sen kunniaksi, t\u00e4ss\u00e4 kuusi faktaa valaista.<\/p>\n","protected":false},"author":43,"featured_media":50005,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[73],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-49988","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-meret","tag-maailmanmeret","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49988","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=49988"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49988\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":54159,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49988\/revisions\/54159"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/50005"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=49988"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=49988"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=49988"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=49988"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}