{"id":50129,"date":"2022-02-28T14:40:20","date_gmt":"2022-02-28T11:40:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=50129"},"modified":"2024-09-02T15:41:17","modified_gmt":"2024-09-02T12:41:17","slug":"emme-ole-varautuneet-tulevaan-toteaa-uusi-ipcc-raportti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/tiedotteet\/ilmastonmuutos\/emme-ole-varautuneet-tulevaan-toteaa-uusi-ipcc-raportti\/","title":{"rendered":"Emme ole varautuneet tulevaan, toteaa uusi IPCC-raportti"},"content":{"rendered":"\n

Kansainv\u00e4linen ilmastopaneeli IPCC julkaisi t\u00e4n\u00e4\u00e4n laajan arvion ilmastonmuutoksen vaikutuksista.<\/em><\/p>\n\n

\"Mets\u00e4palo
Mets\u00e4palot raivosivat Krasnoyarskin alueella Siperiassa kes\u00e4ll\u00e4 2020. Kuva: Julia Petrenko \/ Greenpeace<\/figcaption><\/figure>\n\n

Ilmastokriisin vaikutuksiin, sopeutumiseen ja haavoituvuuteen keskittyv\u00e4 raportti pohjustaa pelottavan yksityiskohtaisesti, kuinka vakavia ilmastokriisin vaikutukset ovat jo nyt, aiheuttaen haittoja ja menetyksi\u00e4 ihmisille ja ekosysteemeille kaikkialla maailmassa. Jokaisen asteen kymmenyksen my\u00f6t\u00e4 seuraukset pahenevat entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n

Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntijan Kaisa Kososen<\/strong> mukaan raportti on kivuliasta luettavaa.<\/p>\n\n

\u201cOnhan t\u00e4m\u00e4 melkoinen tuomiop\u00e4iv\u00e4n katalogi. Mutta ei auta kuin kohdata totuus pystyp\u00e4in ja mahdollisimman rehellisesti. Meid\u00e4n on pakko alkaa puhua my\u00f6s siit\u00e4 kaikesta, mik\u00e4 muuttuu ja mit\u00e4 menetet\u00e4\u00e4n, vaikka teht\u00e4isiin mit\u00e4. Vain my\u00f6nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tilanteen todellinen vakavuus, voidaan siihen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n vahvat l\u00e4\u00e4kkeet\u201d, toteaa Kosonen.<\/p>\n\n

IPCC:n edelliseen laajaan arviointiraporttiin verrattuna riskien n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nyt kasvavan isommaksi alhaisemmilla l\u00e4mp\u00f6tiloilla. L\u00e4mpeneminen sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja tuhovoimaltaan pahenevat \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t eiv\u00e4t kohtele ihmisi\u00e4 tasapuolisesti. Viime vuosikymmenen aikana tulvat, kuivuus ja myrskyt olivat 15 kertaa tappavampia korkean haavoittuvuuden alueilla kuin ne olivat Pohjoismaiden kaltaisilla, v\u00e4h\u00e4isen haavoittuvuuden alueilla. Silti kasvavia uhkia ja menetyksi\u00e4 on luvassa my\u00f6s meille, esimerkiksi lumen v\u00e4henemisen ja punkkien levitt\u00e4mien tautien lis\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n

Raportti my\u00f6s vahvistaa, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on suojella ja ennallistaa meri\u00e4, sis\u00e4vesi\u00e4, kosteikkoja ja metsi\u00e4, sill\u00e4 elinvoimainen luonto siet\u00e4\u00e4 l\u00e4mpenemist\u00e4 paremmin ja pystyy t\u00e4t\u00e4 my\u00f6t\u00e4 paremmin yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisille elint\u00e4rkeit\u00e4 ekosysteemipalveluja.<\/p>\n\n

El\u00e4m\u00e4n ja kuoleman kysymys<\/strong><\/h2>\n\n

Greenpeace African ilmasto- ja energia-asiantuntija Thandile Chinyavanhu<\/strong> huomauttaa, ett\u00e4 monille ilmastoh\u00e4t\u00e4tila on jo el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman kysymys.<\/p>\n\n

\u201cEtel\u00e4-Afrikan Mdantsanen yhteis\u00f6iss\u00e4 monet ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isten s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden takia menett\u00e4neet l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n ja omaisuuttaan. Heill\u00e4 ole mahdollisuutta koulutukseen eik\u00e4 elint\u00e4rkeisiin terveyspalveluihin. Mutta me taistelemme yhdess\u00e4. Menemme kaduille ja oikeussaleihin vaatien vastuuseen niit\u00e4, jotka ovat vaurioittaneet planeettaamme mittaamattomasti. He saavat nyt korjata sen, mink\u00e4 rikkoivat\u201d, Chinyavandu toteaa.<\/p>\n\n

\"Tulvan
Tulvat tekiv\u00e4t tuhojaan Brasilian Acren osavaltiossa 2021. Kuva: Greenpeace<\/figcaption><\/figure>\n\n

Syylliset vastuuseen eli oikeudessa tavataan<\/strong><\/h2>\n\n

Greenpeacen ilmasto-oikeuteen ja -vastuuseen erikoistunut lakimies Louise Fournier<\/strong> sanoo, ettei uusi IPCC-raportti anna hallituksille ja yhti\u00f6ille muuta vaihtoehtoa kuin huomioida tiede p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n

\u201cJos he eiv\u00e4t sit\u00e4 tee, oikeudessa tavataan. Ilmastonmuutosten haavoittamat yhteis\u00f6t vaativat oikeuksiaan ja haluavat syylliset vastuuseen. Viimeisen vuoden aikana ilmasto-oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 onkin saatu useita l\u00e4pimurtoja, joilla on kauaskantoisia seurauksia. Kuten ilmastonmuutoksen vaikutukset, my\u00f6s ilmasto-oikeusjutut kytkeytyv\u00e4t toisiinsa ja vahvistavat sit\u00e4 maailmanlaajuista normia, ett\u00e4 ilmaston suojelu on ihmisoikeus\u201d, Fournier sanoo.<\/p>\n\n

Mertensuojelu on ihmistenkin suojelua<\/strong><\/p>\n\n

Antarktiksen-tutkimusmatkalla parhaillaan oleva Greenpeacen meriasiantuntija Laura Meller<\/strong> puolestaan toteaa, ett\u00e4 yksi ratkaisu on aivan edess\u00e4mme: <\/p>\n\n

\u201cTerveet meret ovat avainasemassa ilmastokriisin vaikutuksen hillitsemisess\u00e4. Emme halua en\u00e4\u00e4 sanoja, haluamme toimintaa. Viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 YK:ssa alkavassa kokouksessaan hallitusten on p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 vahvasta mertensuojelusopimuksesta, joka mahdollista mertensuojelualueiden perustamisen ja sen, ett\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 prosenttia maailman merist\u00e4 suojellaan. Suojelemalla meri\u00e4 suojelemme itse\u00e4mme\u201d, Meller sanoo.<\/p>\n\n

Maailmanpolitiikan asiantuntija Li Shuo muistuttaa, ett\u00e4 my\u00f6s maa-alueiden monimuotoisuus kaipaa kipe\u00e4sti suojelutoimia. <\/p>\n\n

\u201cYK:n t\u00e4m\u00e4nvuotisessa biodiversiteettikokouksessa on asetettava tavoitteet suojella v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 prosenttia sek\u00e4 merist\u00e4 ett\u00e4 maista vuoteen 2030 menness\u00e4.\u201d<\/p>\n\n

\"Rankkasateista
Muun muassa taloja ja katuja tuhoutui rankkasateiden aiheuttamissa tulvissa Saksan Swisstalissa kes\u00e4ll\u00e4 2021. Kuva: Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Suurten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten aika<\/strong><\/h2>\n\n

IPCC:n raportti m\u00e4\u00e4rittelee, millaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 hallituksilta seuraavaksi tarvitaan. Viimesyksyisess\u00e4 Glasgown ilmastokokouksessa hallitukset my\u00f6nsiv\u00e4t, etteiv\u00e4t tee l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n tarpeeksi Pariisin sopimuksen mukaisen 1,5 asteen tavoitteen eteen, ja sopivat p\u00e4ivitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kansallisia tavoitteitaan vuoden 2022 loppuun menness\u00e4.<\/p>\n\n

Tulevassa YK:n ilmastokokouksessa Egyptiss\u00e4 (COP27), valtioiden on tilkitt\u00e4v\u00e4 reiki\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 ilmastorahoituksessa, sek\u00e4 haittojen ja menetysten hallinnassa.<\/p>\n\n

Seuraavassa, huhtikuussa ilmestyv\u00e4ss\u00e4 IPCC-arviointiraportin osassa arvioidaan tapoja hillit\u00e4 ilmastonmuutosta. Kuudennen arviointiraportin kaikkien osien viestit tuodaan yhteen lokakuussa julkaistavassa synteesiraportissa.<\/p>\n\n

Lue Greenpeacen yhteenveto IPCC:n 2. ty\u00f6ryhm\u00e4n raportista t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.
<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kansainv\u00e4lisen ilmastopaneeli IPCC:n arvioraportti pohjustaa pelottavan yksityiskohtaisesti, kuinka vakavia ilmastokriisin vaikutukset ovat jo nyt.<\/p>\n","protected":false},"author":70,"featured_media":50031,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[59,60,63],"p4-page-type":[14],"class_list":["post-50129","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastokriisinvaikutukset","tag-ilmastopolitiikka","tag-uusiutuvat","p4-page-type-tiedotteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50129","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/70"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=50129"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50129\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":54152,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50129\/revisions\/54152"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/50031"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=50129"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=50129"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=50129"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=50129"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}