{"id":50141,"date":"2022-02-28T15:04:18","date_gmt":"2022-02-28T12:04:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=50141"},"modified":"2023-04-28T12:05:43","modified_gmt":"2023-04-28T09:05:43","slug":"5-asiaa-jotka-sinun-taytyy-tietaa-uudesta-ilmastoraportista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/5-asiaa-jotka-sinun-taytyy-tietaa-uudesta-ilmastoraportista\/","title":{"rendered":"5 asiaa, jotka sinun t\u00e4ytyy tiet\u00e4\u00e4 uudesta ilmastoraportista"},"content":{"rendered":"\n

Maailman johtavat ilmastotieteilij\u00e4t julkaisivat juuri uuden, massiivisen arviointiraporttinsa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin niihin voidaan varautua.<\/em><\/p>\n\n

\"Greenpeacen
Greenpeacen aktivistit vaativat EU-johtajilta ilmastotekoja vuonna 2019. Kuva: Eric De Mildt \/ Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Onko kivaa luettavaa? No ei. <\/p>\n\n

Lue silti. T\u00e4m\u00e4 on se #DontLookUp-hetki, jossa tutkijat yritt\u00e4\u00e4 saada meid\u00e4n huomiomme.<\/p>\n\n

Poimimme t\u00e4h\u00e4n j\u00e4rk\u00e4lem\u00e4isest\u00e4 raportista viisi pointsia, joilla tied\u00e4t jo kaikkein olennaisimmat. <\/p>\n\n

1. Ilmastoriskit kasvavat suuremmiksi alemmilla l\u00e4mp\u00f6tiloilla.<\/strong><\/h2>\n\n

Ilmastonmuutos aiheuttaa valtavia menetyksi\u00e4 ja tuhoja luonnolle ja ihmisille jo nyt. Ihmishenki\u00e4, koteja, asuinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, elinkeinoja ja kulttuureja tuhoutuu. Ja lis\u00e4\u00e4 on luvassa. Tutkijat ovat p\u00e4ivitt\u00e4neet eri l\u00e4mpenemistasoihin liittyvi\u00e4 riskej\u00e4 kuvaavan Reasons for Concern<\/a> -mittarinsa ja toteavat, ett\u00e4 riskit kasvavat korkeille ja eritt\u00e4in korkeille tasoille aiempaa arvioitua matalilla l\u00e4mpenemistasoilla. Jo nyt ekosysteemeiss\u00e4 havaitut vaikutukset ovat ilmenneet ennakoitua aikaisemmin, laajemmin ja kauaskantoisemmin seurauksin.

Hupsista.<\/p>\n\n

2. Emme ole valmiita edes nykyisiin vaikutuksiin, ja se maksaa ihmishenki\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n

Vaikka ilmastouhkiin varaudutaan jo aiempaa tarmokkaammin ja suunnitelmia ja toimia tehd\u00e4\u00e4n, on niist\u00e4 suurin osa liian v\u00e4h\u00e4n liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Ennen kaikkea ongelmana on, ett\u00e4 toimet saavuttavat heikosti niit\u00e4, jotka niit\u00e4 kipeiten tarvitsisivat. Ilmastouhkille alttiina on nyt enemm\u00e4n ihmisi\u00e4 ja omaisuutta kuin edellisen arvion aikaan.<\/p>\n\n

Ihmishenki\u00e4 ja koteja on menetetty eri puolilla maailmaa, mutta eritt\u00e4in haavoittuvilla alueilla kuolleisuus tulvissa, kuivuudessa ja myrskyiss\u00e4 oli huimat 15 kertaa (!) korkeampi viime vuosikymmenell\u00e4 verrattuna Suomen kaltaisiin maihin, joissa haavoittuvuus on suhteellisen alhainen.<\/p>\n\n

N\u00e4in ei tarvitse olla. Osallistavat, oikeudenmukaiset ja riitt\u00e4v\u00e4t resurssit sek\u00e4 asianmukaisesti toteutetut sopeutumistoimet pelastaisivat ihmishenki\u00e4, koteja ja tulevaisuuksia.<\/p>\n\n

3. L\u00e4mpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen v\u00e4hent\u00e4isi oleellisesti ennakoituja menetyksi\u00e4 ja vahinkoja, mutta ei est\u00e4 niit\u00e4 kokonaan.<\/strong><\/h2>\n\n

Jokainen asteen kymmenys pahentaa tilannetta, ajaen yh\u00e4 useampia ihmisi\u00e4 ja lajeja \u00e4\u00e4rirajoille ja niiden yli. Lyhyen aikav\u00e4lin toimet, jotka rajoittavat l\u00e4mpenemisen l\u00e4helle 1,5 astetta (Pariisin ilmastosopimuksen l\u00e4mpenemisraja), v\u00e4hent\u00e4isiv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti ihmisille ja ekosysteemeille ennustettuja menetyksi\u00e4 ja vahinkoja, mutta eiv\u00e4t poistaisi niit\u00e4. Sopeutumista tarvitaan silti ja haittoja ja menetyksi\u00e4 tulee tapahtumaan silti, mutta ne jakautuvat ep\u00e4tasaisesti. Nykyiset rahoitus-, hallinto- ja institutionaalisiset j\u00e4rjestelyt eiv\u00e4t vastaa haavoittuvien kehitysmaiden akuuttiin, kasvavaan tarpeeseen.

Siin\u00e4p\u00e4 kotiteht\u00e4v\u00e4 meille rikkaille maille, joiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t tuhoja eniten aiheuttavat: you broke it, now fix it!<\/p>\n\n

4. Meid\u00e4n on ennallistettava luontoa ja suojeltava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 prosenttia maapallosta, jotta se suojelisi meit\u00e4.<\/strong><\/h2>\n\n

Planeetan terveyden turvaaminen on olennaista ihmisten ja yhteiskunnan terveydelle. Se on edellytys ilmastokest\u00e4v\u00e4lle kehitykselle. Monimuotoiset, itse\u00e4\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t ekosysteemit tarjoavat useita olennaisia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen.<\/p>\n\n

Siksi IPCC korostaa voimakkaasti ekosysteemipohjaisen sopeutumisen mahdollisuuksia sek\u00e4 tarpeita. Ekosysteemien kest\u00e4vyyden s\u00e4ilytt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 noin 30\u201350 prosenttia maapallon maa-alasta (metsist\u00e4), makean veden alueista ja valtamerien alueista saadaan suojelun piiriin.<\/p>\n\n

5. K\u00e4sill\u00e4 on kriittinen vuosikymmen el\u00e4miskelpoisen, oikeudenmukaisen ja kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden turvaamiseksi. On siirrytt\u00e4v\u00e4 pienten askelten kipittelyst\u00e4 transformatiiviseen, osallistavaan muutokseen.<\/strong><\/h2>\n\n

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja riskit ovat yh\u00e4 monimutkaisempia ja vaikeammin hallittavissa, kun eri vaaratekij\u00f6it\u00e4 esiintyy samanaikaisesti vuorovaikutuksessa useiden kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien kehitysmallien sek\u00e4 sosiaalisen ep\u00e4oikeudenmukaisuuden aiheuttamien riskien kanssa. Siksi tarvitaan pienten erillisten viilausten sijaan systeemimuutosten hallintaa. Tarvitaan kattavia ja osallistavia siirtymi\u00e4 energia-, elintarvike-, teollisuus-, kaupunki- ja yhteiskuntaj\u00e4rjestelmiss\u00e4, mahdollistamaan ilmastonkest\u00e4v\u00e4\u00e4, oikeudenmukaista kehityst\u00e4.<\/p>\n\n

Kuten IPCC itse loppukaneettinsa muotoile:

\u201cThe cumulative scientific evidence is unequivocal: Climate change is a threat<\/em> <\/em><\/strong>to human well-being and planetary health. <\/em>Any further delay <\/em><\/strong>in concerted anticipatory global action on adaptation and mitigation <\/em>will miss a brief and rapidly closing window of opportunity<\/em><\/strong> to secure a liveable and sustainable future for all. (very high confidence)\u201d<\/em><\/p>\n\n

\"Mielenosoittajia
Mielenosoittajat vaativat pikaisia toimia ilmastokriisin hillitsemiseksi Mexico Cityss\u00e4 vuonna 2019. Kuva: V\u00edctor Ceballos \/ Greenpeace<\/figcaption><\/figure>\n\n

Joko menn\u00e4\u00e4n? T\u00e4ss\u00e4p\u00e4 luettelo asioista, jotka voit tehd\u00e4 heti muutamalla klikkauksella.<\/p>\n\n

1. Irtaudutaan fossiilisista polttoaineista. Nyt.<\/strong><\/h2>\n\n

T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4. Kun olet kuopassa, lopeta kaivaminen. Jokainen hiilitonni, jonka p\u00e4\u00e4st\u00e4mme ilmakeh\u00e4\u00e4n polttamalla fossiilisia polttoaineita, pahentaa tilannetta. Jopa konservatiivisista ennusteistaan aiemmin tunnettu kansainv\u00e4linen energiaj\u00e4rjest\u00f6 IEA sanoo nyt, ett\u00e4 on mahdollista siirty\u00e4 fossiilisista polttoaineista uusiutuvan energian hallitsemaan energiaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n tarvittavassa aikaikkunassa. Eli maaliin vaan!<\/p>\n\n

Ja koska fossiiliyhti\u00f6iden mainokset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t fossiilisten polttoaineiden kulutusta, autathan meit\u00e4 kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne! Allekirjoita fossiilimainonnan vastainen kansalaisaloite.<\/a><\/p>\n\n

2. Suojellaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 prosenttia planeetasta vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/strong><\/h2>\n\n

Viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 hallitukset kokoontuvat YK:ssa neuvottelemaan maailmanlaajuisesta mertensuojelusopimuksesta, joka mahdollistaa suojelualueiden perustamisen kansainv\u00e4lisille vesille. My\u00f6hemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna hallitukset kokoontuvat YK:n biologista monimuotoisuutta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n COP15-huippukokoukseen, jossa niiden on sitouduttava suojelemaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 prosenttia maa- ja merialueista vuoteen 2030 menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tulee tehd\u00e4 kunnioittaen alkuper\u00e4iskansojen ja paikallisyhteis\u00f6iden oikeuksia.<\/p>\n\n

Allekirjoita vetoomus kansainv\u00e4lisen mertensuojelusopimuksen puolesta.<\/a><\/p>\n\n

3. Edistet\u00e4\u00e4n ilmasto-oikeudenmukaisuutta.<\/strong><\/h2>\n\n

Ihmisill\u00e4 on oikeuksia ja hallituksilla velvollisuuksia. Pannaan ne vastuuseen. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viimeisen vuoden aikana oikeussaleissa on tehty ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 keskeisi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia ilmasto-oikeudenmukaisuuteen. Ilmastokriisille alttiit yhteis\u00f6t jatkavat ihmisoikeuksiensa puolustamista.<\/p>\n\n

Aivan kuten ilmastonmuutoksen vaikutukset, ilmasto-oikeusjutut liittyv\u00e4t toisiinsa ja vahvistavat maailmanlaajuista normia, jonka mukaan ilmastonsuojelu on ihmisoikeus. Liity nopeasti kasvavaan globaaliin liikkeeseen ja korota \u00e4\u00e4nesi ihmisten sek\u00e4 planeetan puolesta!<\/p>\n\n

Anna \u00e4\u00e4nesi ihmisille ja planeetalle<\/a>. <\/p>\n\n

4. Taistellaan meille tulevaisuus, jonka ansaitsemme<\/strong><\/h2>\n\n

Nykyinen loputtomaan, planetaarisista rajoista piittaamattomaan kasvuun perustuva talousmalli on ep\u00e4oikeudenmukainen ja vanhentunut. Sen on aika v\u00e4isty\u00e4. Ansaitsemme tulevaisuuden, joka kunnioittaa ihmisi\u00e4 ja maapallon rajoja. Tulevaisuuden, jossa taloudellinen hy\u00f6ty ei mene el\u00e4m\u00e4n edelle. Tulevaisuuden, jossa meill\u00e4 on yhteys luontoon, ja jossa p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n osallistavasti ja tasa-arvo on turvattu.<\/p>\n\n

Vetoa Amazonin sademetsien pelastamiseksi ahneudelta<\/a>. <\/p>\n\n

5. Kohdataan todellisuus pystyss\u00e4p\u00e4in ja rehellisesti.<\/strong><\/h2>\n\n

Jotta l\u00f6yd\u00e4mme ongelmaan riitt\u00e4v\u00e4n j\u00e4rjet ty\u00f6kalut, on meid\u00e4n pystytt\u00e4v\u00e4 kohtaamaan ongelman mittakaavat mahdollisimman rehellisesti. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 emme valmistaudu siihen 1,5 astetta l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4n maailmaan, johon meid\u00e4n pit\u00e4isi Pariisin sopimuksen mukaan olla matkalla \u2013 puhumattakaan 2,7 \u00b0C:n maailmasta, johon olemme ajautumassa.<\/p>\n\n

Otetaan tulevaisuutemme haltuun ja pakotetaan hallitukset toimiin!<\/p>\n\n

Levit\u00e4 sanaa.<\/p>\n\n

N\u00e4yt\u00e4, ett\u00e4 tiede on tullut kuulluksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maailman johtavat ilmastotieteilij\u00e4t julkaisivat juuri uuden, massiivisen arviointiraporttinsa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin niihin voidaan varautua. T\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rk\u00e4lem\u00e4isest\u00e4 raportista viisi olennaista pointsia.<\/p>\n","protected":false},"author":70,"featured_media":7404,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58,59,25,71],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-50141","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastokriisinsyyt","tag-ilmastokriisinvaikutukset","tag-suojellaanmeret","tag-suojellaanmetsat","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50141","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/70"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=50141"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50141\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":54150,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50141\/revisions\/54150"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7404"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=50141"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=50141"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=50141"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=50141"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}