{"id":50358,"date":"2022-03-23T21:26:45","date_gmt":"2022-03-23T18:26:45","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=50358"},"modified":"2025-07-02T10:17:24","modified_gmt":"2025-07-02T07:17:24","slug":"5-syyta-sille-miksi-kansainvalista-mertensuojelusopimusta-tarvitaan-nyt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/meret\/5-syyta-sille-miksi-kansainvalista-mertensuojelusopimusta-tarvitaan-nyt\/","title":{"rendered":"5 syyt\u00e4 sille, miksi kansainv\u00e4list\u00e4 mertensuojelusopimusta tarvitaan NYT"},"content":{"rendered":"\n

YK:n kaksiviikkoiset neuvottelut kansainv\u00e4lisest\u00e4 mertensuojelusopimuksesta (Global Ocean Treaty) p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t 18.3. \u2013 sopimus j\u00e4i aivan kesken. Neuvotteluja on jatkettava pian ja ne on viet\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, sill\u00e4 hyvinvoivat meret ovat paitsi merieli\u00f6iden, my\u00f6s ihmisten elinehto.<\/em><\/p>\n\n

\"Kaksi
Greenpeacen tiimi Lounais-Atlantilla maaliskuussa 2022. Kuva: Esteban Medina San Martin \/ Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Maailman molemmilla navoilla vallitsee parhaillaan ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n korkeat l\u00e4mp\u00f6tilat<\/a>. Etel\u00e4isell\u00e4 j\u00e4\u00e4merell\u00e4 merij\u00e4\u00e4 suli pienemm\u00e4ksi kuin koskaan mittaushistorian aikana. Laiton, s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4t\u00f6n tai muuten kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n kalastus k\u00f6yhdytt\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4listen merialueiden el\u00e4m\u00e4\u00e4 huolestuttavaa tahtia.<\/p>\n\n

Samaan aikaan maailman hallitukset k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t mertensuojeluneuvotteluissaan kuin aikaa olisi loputtomasti, vaikka merten terveys heikkenee ja vaikka useimmat valtiot ovat sitoutuneet tehostamaan merten suojelua merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n

Neuvotteluja kansainv\u00e4lisest\u00e4 mertensuojelusopimuksesta, jonka avulla voidaan suojella 30 prosenttia maailman merist\u00e4, on jatkettava pian. T\u00e4ss\u00e4 5 syyt\u00e4 sille, miksi t\u00e4t\u00e4 sopimusta tarvitaan nyt kipe\u00e4sti.<\/p>\n\n

1. S\u00e4\u00e4ntelem\u00e4t\u00f6n kalastus uhkaa merten el\u00e4m\u00e4\u00e4 <\/h2>\n\n

Kun Greenpeacen Arctic Sunrise -alus oli palaamassa Antarktiksen-tutkimusmatkaltaan Lounais-Atlantilla, laivasta havaittiin satoja kalastusaluksia<\/a>. Ne seilasivat kansainv\u00e4lisill\u00e4 vesill\u00e4, joita ei ole voitu suojella yksitt\u00e4isten maiden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 eik\u00e4 toistaiseksi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisill\u00e4 suojelusopimuksilla.<\/p>\n\n

”T\u00e4m\u00e4 alue tunnetaan merten villin\u00e4 l\u00e4nnen\u00e4, ja syyst\u00e4: t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on laitonta ja verist\u00e4”, sanoo merikampanjan johtaja Luisina Vueso<\/strong> Greenpeace Andinosta. H\u00e4n oli mukana Antarktiksen-tutkimusmatkalla Greenpeacen Arctic Sunrise -aluksella.<\/p>\n\n

”Kannelta n\u00e4in lukemattomia teollisuuskalastusaluksia horisontissa. Laskimme 265 alusta 35 kilometrin s\u00e4teell\u00e4 meist\u00e4, ja laajemmalla Blue Hole -kalastusalueella niit\u00e4 n\u00e4kyi yli 400. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole pieni\u00e4 paatteja vaan valtavia teollisuusveneit\u00e4, jotka tuhoavat merten el\u00e4m\u00e4\u00e4 vailla mit\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4ntely\u00e4. Se on synkk\u00e4\u00e4, h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 toimintaa, joka tavoittelee voittoja ry\u00f6v\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 meri\u00e4, ajaa villiel\u00e4inpopulaatioita kohti romahdusta ja uhkaa maapallon suurimman ekosysteemin terveytt\u00e4. Se on kauhea n\u00e4ky\u201d, Vueso sanoo.<\/p>\n\n

Vaarassa ovat etenkin mustekalat. Niiden pyynti\u00e4 ei s\u00e4\u00e4nnell\u00e4 lajikohtaisilla rajoituksilla, jollaisilla esimerkiksi tonnikalakantoja on pyritty suojelemaan. Greenpeacen tuoreen Squids in the Spotlight <\/a>-raportin mukaan mustekalojen pyyntim\u00e4\u00e4r\u00e4t kansainv\u00e4lisill\u00e4 vesill\u00e4 ovat noin kymmenkertaistuneet 1950-luvulta l\u00e4htien.<\/p>\n\n

T\u00e4m\u00e4 uhkaa my\u00f6s muita lajeja, sill\u00e4 mustekaloilla on t\u00e4rke\u00e4 osa hyvinvoivien merten ravintoverkoissa, ja sivusaaliiksi voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 my\u00f6s muita merenel\u00e4vi\u00e4. <\/p>\n\n

\u201dT\u00e4h\u00e4n on saatava muutos \u2013 eli sopimus, jolla n\u00e4iden suojellaan n\u00e4iden merialueiden eli\u00f6it\u00e4, ekosysteemeit\u00e4 sek\u00e4 kalastuksesta el\u00e4vien ihmisyhteis\u00f6iden el\u00e4m\u00e4\u00e4\u201d, sanoo Greenpeace Suomen meriasiantuntija Laura Meller<\/strong>, joka oli Arctic Sunrisen matkassa Antarktiksella helmi\u2013maaliskuussa.<\/p>\n\n

\"Greenpeacen
Lounais-Atlantilla havaittiin satoja kalastusaluksia. Kuva: Esteban Medina San Martin \/ Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

2. Terveet meret ovat el\u00e4m\u00e4mme edellytys<\/h2>\n\n

Merieli\u00f6t tuottavat merkitt\u00e4v\u00e4n osan hapesta, jota hengit\u00e4mme \u2013 mutta eiv\u00e4t kauan, jos sallimme merten el\u00e4m\u00e4n tuhoamisen. <\/p>\n\n

Merten el\u00e4m\u00e4 my\u00f6s sitoo hiilidioksidia ja eli\u00f6iden mukana hiilt\u00e4 kulkeutuu meren syvyyksiin. Syv\u00e4 meri on maailman suurin hiilen varasto. Kuten ilmastopaneeli IPCC on toistuvasti raporteissaan korostanut, meret ovat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisess\u00e4 ja siihen sopeutumisessa.<\/p>\n\n

Ilmastokriisi ei ole tulevaisuuden uhkakuva, vaan etenkin merten napa-alueilla se n\u00e4kyy jo h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n selv\u00e4sti.<\/p>\n\n

\u201dKuluvalla viikolla maailman molemmilla navoilla, Antarktiksella ja Arktiksella, on mitattu 30\u201340 astetta tavallista korkeampia l\u00e4mp\u00f6tiloja. Helmi\u2013maaliskuun tutkimusmatkallamme n\u00e4imme my\u00f6s, miten v\u00e4hiss\u00e4 merij\u00e4\u00e4 on Antarktiksella. Alueet, jotka min\u00e4 tahansa muuna vuonna olisivat t\u00e4h\u00e4n aikaan olleet j\u00e4\u00e4n peitossa, olivat nyt avointa, sulaa vett\u00e4. J\u00e4\u00e4t\u00e4 on nyt v\u00e4hemm\u00e4n kuin koskaan mittaushistorian aikana\u201d, Meller sanoo.<\/p>\n\n

3. Hallitukset ovat luvanneet suojella meri\u00e4mme<\/h2>\n\n

Yli sata maata on sitoutunut suojelemaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 prosenttia maailman merist\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vain kaksi prosenttia merist\u00e4 on tehokkaasti suojeltu.<\/p>\n\n

T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi 48 valtion joukko, johon my\u00f6s Suomi kuuluu, julisti YK:n neuvottelujen alla, ett\u00e4 sopimus on saatava aikaan t\u00e4n\u00e4 vuonna.  <\/p>\n\n

\u201dLupausten arvo mitataan l\u00e4hikuukausina. New Yorkissa n\u00e4htiin, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tahdilla ei tule valmista. Mutta mit\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t tekev\u00e4t asialle? Suojelutoimia on viivytelty samalla, kun merten kriisi etenee etenemist\u00e4\u00e4n. Nyt pit\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, miten varmistetaan, ett\u00e4 sopimus saadaan valmiiksi ja sen avulla meret suojeltua\u201d, Meller painottaa.<\/p>\n\n

\"Laura
Meriasiantuntija Laura Meller Arctic Sunrise -aluksen matkassa maaliskuussa 2022. Kuva: Marizilda Cruppe \/ Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

4. Suojelualueet toimivat<\/h2>\n\n

Tehokkain keino merten el\u00e4m\u00e4n turvaamiseksi on suurten suojelualueiden verkosto, joka on t\u00e4ysin rauhoitettu teolliselta toiminnalta.<\/p>\n\n

Suojelualueilla merenpohjan elinymp\u00e4rist\u00f6t, kuten komeat kelppimets\u00e4t tai hitaasti kasvavien korallien ja sieniel\u00e4inten kummalliset puutarhat, ovat lukuisten muiden lajien lis\u00e4\u00e4ntymis-, saalistus- ja piilopaikkoja. Esimerkiksi kalat kasvavat suuremmiksi ja saavat enemm\u00e4n poikasia. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 kun j\u00e4t\u00e4mme luonnon rauhaan, merten el\u00e4m\u00e4 voi jopa seitsenkertaistua<\/a>.<\/p>\n\n

Kaikki t\u00e4m\u00e4 auttaa luontoa sopeutumaan nopeisiin muutoksiin.<\/p>\n\n

5. Meret kuuluvat kaikille<\/h2>\n\n

Maailman meret eiv\u00e4t kuulu vain isoille valtioille ja j\u00e4ttiyrityksille. Ne kuuluvat kaikille \u2013 kuten miljoonille rannikoiden asukkaille, joiden ruokaturvaa ja elinkeinoja uhkaavat ilmastokriisi, teollinen liikakalastus ja saasteet.<\/p>\n\n

Tasa-arvo ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. On <\/strong>varmistettava, ett\u00e4 kaikki voivat tasapuolisesti hy\u00f6ty\u00e4 mertentarjoamasta ravinnosta, hapesta ja tieteellisist\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n

Kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6 tulevien sukupolvien puolesta voi my\u00f6s auttaa ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n konflikteja. Antarktiksen rauhoittaminen Etel\u00e4manner-sopimuksella kylm\u00e4n sodan aikaan on t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki.<\/p>\n\n

\u201dMertensuojelusopimuksessa oikeudenmukaisuus ja suojelu on laitettava merten hallinnan ytimeen\u201d, Laura Meller sanoo.<\/p>\n\n

\n<\/lite-youtube>\n<\/div>
Greenpeacen johtama tutkimusretkikunta tunnisti t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 joukon haavoittuvia meriekosysteemej\u00e4 Etel\u00e4mantereen Weddellinmerell\u00e4 ja dokumentoi organismeja, joista osa oli tieteelle aiemmin tuntemattomia. Tutkijoiden mukaan Weddellinmeren suojeleminen on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska t\u00e4m\u00e4 alue auttaa s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n maailmanlaajuisia valtameri\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n
\n\n

Auta Greenpeacea suojelemaan meri\u00e4! Liity kuukausilahjoittajaksemme<\/a> ja allekirjoita vetoomus<\/a> merten suojelemiseksi.<\/strong><\/p>\n\n

\u200b\u200b<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

YK:n neuvottelut kansainv\u00e4lisest\u00e4 mertensuojelusopimuksesta (Global Ocean Treaty) p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t perjantaina 18.3. Sopimus j\u00e4i aivan kesken. Neuvotteluja on jatkettava pian ja ne on viet\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, sill\u00e4 hyvinvoivat meret ovat paitsi merieli\u00f6iden, my\u00f6s ihmisten elinehto.<\/p>\n","protected":false},"author":70,"featured_media":50359,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[25,74],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-50358","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-meret","tag-suojellaanmeret","tag-teollinenkalastus","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50358","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/70"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=50358"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50358\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":60144,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50358\/revisions\/60144"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/50359"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=50358"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=50358"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=50358"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=50358"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}