{"id":50655,"date":"2022-06-08T08:00:00","date_gmt":"2022-06-08T05:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=50655"},"modified":"2023-04-25T14:04:27","modified_gmt":"2023-04-25T11:04:27","slug":"maailman-merien-paivassa-on-kyse-myos-ihmisista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/meret\/maailman-merien-paivassa-on-kyse-myos-ihmisista\/","title":{"rendered":"Maailman merien p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 on kyse my\u00f6s ihmisist\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Mit\u00e4 mieleesi tulee, kun kuulet sanaparin ”valtamerten suojelu”? Sinivalas? S\u00f6p\u00f6j\u00e4 pingviinej\u00e4 viimeiselt\u00e4 Antarktiksen-matkaltamme<\/a>? Kenties v\u00e4rikk\u00e4\u00e4ss\u00e4 koralliriutassa uivia kaloja?<\/em><\/p>\n\n

\"Greenpeacen
Kuva: Martin Katz \/ Greenpeace<\/figcaption><\/figure>\n\n

El\u00e4imet kuten valaat, hait ja kilpikonnat, ovat olleet valtamerten suojelun ikoneja vuosikymmeni\u00e4. El\u00e4v\u00e4th\u00e4n ne meriss\u00e4, joita yrit\u00e4mme suojella, ja niihin kohdistuu vakavia uhkia. Lis\u00e4ksi ne ovat tosi s\u00f6p\u00f6j\u00e4! Niit\u00e4 kelpaa ihailla maailman merien p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/a> 8. kes\u00e4kuuta.<\/p>\n\n

On kuitenkin olemassa er\u00e4s laji, jonka tulevaisuus riippuu terveist\u00e4 merist\u00e4 mutta joka j\u00e4\u00e4 usein mainitsematta merten suojelua koskevassa keskustelussa.<\/p>\n\n

T\u00e4m\u00e4 laji on ihminen.<\/p>\n\n

Miksi ihmiset ovat riippuvaisia merist\u00e4?<\/strong><\/h2>\n\n

Yli kolmen miljardin ihmisen toimeentulo on riippuvainen merist\u00e4. Meri tarjoaa rannikkoyhteis\u00f6ille ty\u00f6paikkoja sukupolvelta toiselle siirtyneelle pienkalastukselle sek\u00e4 uudemmille aloille, kuten matkailulle.<\/p>\n\n

Meret tarjoavat meille my\u00f6s ruokaa. Merten antimet ovat keskeinen osa miljardien ihmisten ruokavaliota.<\/p>\n\n

Eri alueiden yhteis\u00f6ill\u00e4 on syv\u00e4t kulttuuriset ja henkiset yhteydet mereen. Meri on ollut varsinkin monien alkuper\u00e4iskansojen el\u00e4m\u00e4n keski\u00f6ss\u00e4 vuosisatojen ajan.<\/p>\n\n

\"Ryhm\u00e4<\/figure>\n\n

N\u00e4in ihmiset vaikuttavat valtameriin<\/strong><\/h2>\n\n

Vaikka monet ihmiset tekev\u00e4t lujasti t\u00f6it\u00e4 suojellakseen meri\u00e4mme, heid\u00e4n monet lajitoverinsa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t meri\u00e4mme hyv\u00e4kseen voittoja tavoitellessaan, mik\u00e4 uhkaa muiden toimeentuloa ja selviytymist\u00e4.<\/p>\n\n

Teollisen kalastuksen kaltaiset teollisuudenalat tuhoavat merten el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kansainv\u00e4lisill\u00e4 merialueilla liikakalastus on toistaiseksi mahdollista, koska lait eiv\u00e4t sit\u00e4 est\u00e4.<\/p>\n\n

Kansanv\u00e4listen vesien ry\u00f6st\u00f6kalastuksella on tuhoisa vaikutus rannikkoyhteis\u00f6ihin. YK arvioi, ett\u00e4 kalastus ja kalanviljely ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 noin 60 miljoonaa ihmist\u00e4. Suurin osa heist\u00e4 on pienituloisia kehittyvien maiden asukkaita.<\/p>\n\n

Puhuimme esimerkiksi nigerialaisen kalastajan Oken kanssa, joka sanoi: \u201dLapsemme eiv\u00e4t voi en\u00e4\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti koulussa. Se on vaikuttanut puolisoidemme kykyyn tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, ja elinkustannukset ovat nousseet pilviin.”<\/p>\n\n

Katso t\u00e4m\u00e4 video, jossa Oke ja muut rannikkoyhteis\u00f6jen j\u00e4senet kertovat el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n:<\/p>\n\n

\n