{"id":50666,"date":"2022-06-13T15:19:49","date_gmt":"2022-06-13T12:19:49","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=50666"},"modified":"2025-09-29T14:02:39","modified_gmt":"2025-09-29T11:02:39","slug":"amazonin-sademetsan-8-kaunista-elainta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/amazonin-sademetsan-8-kaunista-elainta\/","title":{"rendered":"Amazonin sademets\u00e4n 8 kaunista el\u00e4int\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Miss\u00e4\u00e4n muualla ei ole suurempaa lajien monimuotoisuutta kuin Amazonilla. Joka kymmenes maapallolta l\u00f6ydetty laji l\u00f6ytyy Amazonin sademetsist\u00e4, ja niiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen s\u00e4ilytt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin koskaan. Niin Etel\u00e4-Amerikan mantereella kuin muualla maailmassa ihmiset ovat riippuvaisia \u200b\u200bsademetsist\u00e4 ja niiden monimuotoisuudesta ravinnon, veden ja puhtaan ilmaston suhteen. Tutustu Amazonin uskomattomiin villiel\u00e4imiin: t\u00e4ss\u00e4 kahdeksan kiehtovaa el\u00e4int\u00e4, jotka el\u00e4v\u00e4t Amazonin sademets\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n

\"Kuva<\/figure>\n\n

1. Tukaani<\/strong><\/h2>\n\n

Amazonin sademets\u00e4ss\u00e4 asuu kymmeni\u00e4 tukaanilajeja, joista tocotukaani (Ramphastos toco<\/em>) on koko Amazonin ikonisimpia el\u00e4imi\u00e4. Tukaanit ovat tikkojen sukulaisia, ja tocotukaani on niist\u00e4 suurin: sen pituus voi olla jopa 55\u201365 senttimetri\u00e4 mitattuna nokasta h\u00e4nn\u00e4n k\u00e4rkeen. Upealla linnulla on my\u00f6s rungon kokoon suhteutettuna suurin nokka \u2013 sen voimakas ja v\u00e4rik\u00e4s nokka voi olla jopa 23 senttimetri\u00e4 pitk\u00e4! Vaikuttavan kokonsa lis\u00e4ksi nokka on my\u00f6s tehokas apuv\u00e4line, kun tukaani valitsee suosikkiruokansa, joka koostuu usein hedelmist\u00e4. Tukaani sy\u00f6 my\u00f6s siemeni\u00e4, hy\u00f6nteisi\u00e4, pieni\u00e4 matelijoita, munia ja muita vastakuoriutuneita lintuja. (L\u00e4hde)<\/a><\/p>\n\n

\"Kuva<\/figure>\n\n

2. J\u00e4ttil\u00e4issaukko<\/strong><\/h2>\n\n

J\u00e4ttil\u00e4issaukko (Pteronura brasiliensis<\/em>) el\u00e4\u00e4 Etel\u00e4-Amerikan suurten jokien varrella. Se on suurin kaikista saukkolajeista ja voi kasvaa jopa 180 senttimetri\u00e4 pitk\u00e4ksi. Voimakkaan h\u00e4nn\u00e4n, notkean rungon ja varpaiden v\u00e4lisen ihon ansiosta j\u00e4ttil\u00e4issaukko on erinomainen uimari sek\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4. Se saalistaa 2,5\u20134 kiloa kalaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. J\u00e4ttil\u00e4issaukon ruokavalioon kuuluvat kalojen lis\u00e4ksi my\u00f6s \u00e4yri\u00e4iset, k\u00e4\u00e4rmeet ja muut joissa el\u00e4v\u00e4t el\u00e4imet. J\u00e4ttil\u00e4issaukot el\u00e4v\u00e4t perheiss\u00e4, ja saukkoparit pysyv\u00e4t kumppaninsa kanssa koko el\u00e4m\u00e4n. Sen paksu vedenpit\u00e4v\u00e4 turkki on haluttu saalis, ja laji on nyky\u00e4\u00e4n mets\u00e4styksen vuoksi uhanalainen. (L\u00e4hde)<\/a><\/p>\n\n

Lue lis\u00e4\u00e4: <\/em>4 vinkki\u00e4, joilla suojelet Amazonia<\/em><\/a><\/p>\n\n

\"Laiskiainen\"<\/figure>\n\n

3. Laiskiainen<\/strong><\/h2>\n\n

Laiskiainen on muurahaiskarhun kaukainen sukulainen. Laiskiaisia \u200b\u200bon useita tyyppej\u00e4, jotka luokitellaan sen mukaan, kuinka monta varvasta niill\u00e4 on. Amazonista l\u00f6ytyy kolmivarpainen laiskiainen (Bradypus variegatus<\/em>). Huhut laiskiaisten laiskuudesta ovat yleens\u00e4 liioiteltuja, sill\u00e4 villit laiskiaiset nukkuvat vain hieman yli yhdeks\u00e4n tuntia vuorokaudessa. Vankeudessa sen sijaan unitunteja on 15\u201320. Laiskiainen on eritt\u00e4in hidas el\u00e4in, joka liikkuu keskim\u00e4\u00e4rin 37,5 metri\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Hitaus tekee laiskiaisista haavoittuvaisia petoel\u00e4imille kun ne liikkuvat alas maahan. Hitaus vaikeuttaa my\u00f6s niiden pakenemismahdollisuuksia mets\u00e4palojen ja mets\u00e4kadon uhatessa. Laiskiaiset sy\u00f6v\u00e4t vain lehti\u00e4, oksia ja versoja, ja n\u00e4iden herkkujen sulattamiseksi niill\u00e4 on nelj\u00e4 vatsaa, aivan kuten m\u00e4rehtij\u00f6ill\u00e4. Se, mik\u00e4 saattaa tuntua laiskalta el\u00e4m\u00e4ntyylilt\u00e4, \u200b\u200bon itse asiassa merkki siit\u00e4, kuinka hyvin sopeutuneita laiskiaiset \u200b\u200bovat: el\u00e4in on kehittynyt el\u00e4m\u00e4\u00e4n rauhassa ja hiljaisuudessa korkealla puiden latvojen keskell\u00e4, miss\u00e4 se voi sy\u00f6d\u00e4 ravinnek\u00f6yhi\u00e4 lehti\u00e4, joita mik\u00e4\u00e4n muu el\u00e4in ei halua. Aika k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4! (L\u00e4hde)<\/a><\/p>\n\n

\"Nokikaimaani<\/figure>\n\n

4. Nokikaimaani<\/strong><\/h2>\n\n

Nokikaimaani (Melanosuchus niger<\/em>) on suurin kaikista kuudesta Keski- ja Etel\u00e4-Amerikassa el\u00e4v\u00e4st\u00e4 alligaattoriperheeseen kuuluvasta kaimaanilajista. Uros voi kasvaa jopa nelj\u00e4 metri\u00e4 pitk\u00e4ksi. Nokikaimaanit viihtyv\u00e4t useissa eri elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 Amazon-joella ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 j\u00e4rviss\u00e4 ja tulvivilla kosteikoilla ett\u00e4 savanneilla. Musta kaimaani sy\u00f6 kalaa, matelijoita (mukaan lukien muita kaimaaneja) sek\u00e4 suurempia nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4, kuten virtahepoja ja karjaa. Nuoret nokikaimaanit sy\u00f6v\u00e4t enimm\u00e4kseen \u00e4yri\u00e4isi\u00e4. Kuivana aikana nokikaimaani rakentaa suuria, halkaisijaltaan 1,5 metrin kumpuja, joihin se munii. Nokikaimaaninaaras voi munia jopa 50\u201360 munaa ja pysyy aina l\u00e4hell\u00e4 pes\u00e4\u00e4. Naaras auttaa avaamaan munat, kun ne kuoriutuvat 45\u201360 p\u00e4iv\u00e4n kuluttua, sadekauden alkaessa. Laitoin mets\u00e4stys ja kilpailu muiden kaimaanilajien kanssa asettavat lajin uhanalaiseksi. (L\u00e4hde)<\/a><\/p>\n\n

\"Hyasinttiara<\/figure>\n\n

5. Hyasinttiara<\/strong><\/h2>\n\n

Pitk\u00e4\u00e4n vakavasti uhattuna olon j\u00e4lkeen hyasinttiara (Anodorhynchus hyacinthus<\/em>) on nyt ”vain” vaarantunut. Kaunis, indigonsininen papukaija on eritt\u00e4in kysytty lemmikkin\u00e4, ja sit\u00e4 uhkaavat sek\u00e4 mets\u00e4stys ett\u00e4 jatkuvasti kasvava maatalous, joka on h\u00e4vitt\u00e4nyt suuren osan sademetsist\u00e4. Hyasinttiara on noin metrin mittainen h\u00e4nn\u00e4st\u00e4 nokkaan ja siten pisin lent\u00e4vist\u00e4 papukaijoista. Se pesii ontoissa puiden rungoissa ja el\u00e4\u00e4 enimm\u00e4kseen palmujen p\u00e4hkin\u00f6ill\u00e4 ja siemenill\u00e4, jotka se hajottaa voimakkaalla mustalla nokallaan. Ne onnistuvat jopa  avaamaan pieni\u00e4 kookosp\u00e4hkin\u00f6it\u00e4, joten kyse on todellisesta puruvoimasta! (L\u00e4hde)<\/a><\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

6. Jaguaari<\/strong><\/h2>\n\n

Jaguaari (Panthera onca<\/em>) on Amerikan suurin kissael\u00e4in. Kuvassa sen voi sekoittaa Afrikassa ja Aasiassa el\u00e4v\u00e4\u00e4n leopardiin, mutta sill\u00e4 on suuremmat t\u00e4pl\u00e4t kuin leopardilla. Jaguaarilla on kaikista kissoista voimakkain purenta, ja se voi purra sek\u00e4 alligaattorin ihon ett\u00e4 kilpikonnan kuoren l\u00e4pi. Jaguaari asuu mieluiten tiheiss\u00e4 metsiss\u00e4, joissa sen on helppo pysy\u00e4 piilossa. Se siirtyy avoimempiin maisemiin, kun on aika mets\u00e4st\u00e4\u00e4. Jaguaari sy\u00f6 kaikenlaisia el\u00e4imi\u00e4: kaloja, lintuja, matelijoita ja muita nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4. N\u00e4m\u00e4 upeat kissael\u00e4imet el\u00e4v\u00e4t yksin ja ovat aktiivisia y\u00f6ll\u00e4. Puolet jaguaarin alkuper\u00e4isist\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 on tuhoutunut ja ne on h\u00e4vitetty kokonaan Yhdysvalloissa, Uruguayssa ja El Salvadorissa. Suurin jaguaarikanta l\u00f6ytyy nyt Amazon-joen valuma-alueelta. Kun ihmiset rakentavat entist\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s jaguaarien alueita, jaguaarien ja ihmisten v\u00e4lille syntyy yh\u00e4 enemm\u00e4n konflikteja. Salamets\u00e4stys on my\u00f6s uhka. Jaguaari t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 l\u00e4hes uhanalaisen lajin kriteerit. (L\u00e4hde)<\/a><\/p>\n\n

Kuka on Amazonin hirvi\u00f6? Sen kertoo Oscar-palkitun Cartoon Saloon -studion lyhytanimaatio \u2013 katso video t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a><\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

7. Kapybara<\/strong><\/h2>\n\n

Kapybara eli vesisika on maailman suurin jyrsij\u00e4. Se asuu aina l\u00e4hell\u00e4 vett\u00e4 \u2013 niin jokia, j\u00e4rvi\u00e4 ett\u00e4 soita. Vesisika (Hydrochoerus hydrochaeris<\/em>) el\u00e4\u00e4 usein jopa 20 el\u00e4imen laumoissa. Ne voivat kasvaa jopa 134 senttimetri\u00e4 pitkiksi ja painaa 35\u201365 kiloa. Vesisika muistuttaa suurta marsua, ja sit\u00e4 tavataan suuressa osassa Etel\u00e4-Amerikkaa. Vesisialla on varpaiden v\u00e4liss\u00e4 ihoa ja sen silm\u00e4t ja sieraimet sijaitsevat korkealla p\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 helpottaa uimista ja sukeltamista. Jos vesisika haluaa sukeltaessaan tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 pinnan yl\u00e4puolella tapahtuu, sen tarvitsee vain ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 silm\u00e4ns\u00e4 ja korvansa veden yli. Vesisian ravinto koostuu l\u00e4hinn\u00e4 vesikasveista, mutta my\u00f6s ruohosta. (L\u00e4hde)<\/a><\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

8. Partasaki<\/strong><\/h2>\n\n

Kriittisesti uhanalainen partasaki, joka my\u00f6s tunnetaan nimell\u00e4 pirunapina (Chiropotes satanas<\/em>), on sakien sukuun kuuluva k\u00e4dellinen. Se asuu yksinomaan Amazonin sademets\u00e4n it\u00e4osassa. T\u00e4m\u00e4n hauskan k\u00e4dellisen tunnistaa paksusta, mustasta turkista, eritt\u00e4in erikoisesta parrasta sek\u00e4 pitk\u00e4st\u00e4, tuuheasta h\u00e4nn\u00e4st\u00e4. Kuten useimmat apinat, sakitkin ovat sosiaalisia el\u00e4imi\u00e4. Ne el\u00e4v\u00e4t usein noin 30 yksil\u00f6n ryhmiss\u00e4 ja viett\u00e4v\u00e4t paljon aikaa nyppien toistensa turkkia tai jopa leikkien muiden el\u00e4inlajien kanssa. N\u00e4m\u00e4 mustapartaiset apinat juovat vett\u00e4 muotoilemalla k\u00e4tens\u00e4 pieneksi kupiksi ja kaatamalla vett\u00e4 suuhunsa. Ne luultavasti tekev\u00e4t n\u00e4in pit\u00e4\u00e4kseen partansa kuivana ja siistin\u00e4. Partasakia uhkaa sen elinymp\u00e4rist\u00f6jen h\u00e4vi\u00e4minen. Teiden rakentaminen, maatalouden laajeneminen ja muut luontoa h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4t toimet ovat ajaneet partasakin sukupuuttoon useilla alueilla, joilla se on aiemmin asunut. My\u00f6s ihmiset uhkaavat partasakia mets\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 sy\u00f6d\u00e4kseen sen lihaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen sen tuuheaa h\u00e4nt\u00e4\u00e4 p\u00f6lyhuiskina. (L\u00e4hde)<\/a><\/p>\n\n

Tule mukaan suojelemaan Amazonin sademetsi\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n

Vuoden 2022 ensimm\u00e4isen nelj\u00e4nneksen aikana Amazonissa tuhoutui yli 940 neli\u00f6kilometri\u00e4 mets\u00e4\u00e4. Se on surullinen enn\u00e4tys: jopa 64 prosenttia enemm\u00e4n kuin viime vuonna. Tuho vastaa aluetta, joka on yli nelj\u00e4 kertaa suurempi kuin koko Helsingin pinta-ala. Samaan aikaan Brasilian hallitus jatkaa maan ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ja haavoittuvaisten sademetsien hy\u00f6dynt\u00e4misen laajentamista.<\/p>\n\n

K\u00e4yt\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4si ja pys\u00e4yt\u00e4 Amazonin sademets\u00e4n riisto:<\/em><\/p>\n\t\t\t\n\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\n \t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\tEl\u00e4k\u00f6\u00f6n Amazon.\n\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Maailman rikkainta sademets\u00e4\u00e4 tuhotaan pala palalta. Vaadi kanssamme: el\u00e4k\u00f6\u00f6n Amazon.<\/p>\n\t\t\t\t \n Tule mukaan\n <\/a>\n \t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/section>\n\t\n

Greenpeace on tehnyt tutkimusty\u00f6t\u00e4 ja raportoinut ja tarkkaillut Amazonin sademetsi\u00e4 yli kahden vuosikymmenen ajan. Meill\u00e4 on ainutlaatuinen asema luoda kansainv\u00e4list\u00e4 tietoisuutta siit\u00e4 mit\u00e4 Amazonin selviytymisen varmistamiseksi on teht\u00e4v\u00e4. Emme ota vastaan tukea valtioilta ja yrityksilt\u00e4. Jotta voimme jatkaa t\u00e4t\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 olemme riippuvaisia tavallisten ihmisten tuesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miss\u00e4\u00e4n muualla ei ole suurempaa lajien monimuotoisuutta kuin Amazonilla. Joka kymmenes maapallolta l\u00f6ydetty laji l\u00f6ytyy Amazonin sademetsist\u00e4, ja niiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen s\u00e4ilytt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin koskaan.<\/p>\n","protected":false},"author":43,"featured_media":50674,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[52,23],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-50666","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-amazon","tag-sademetsat","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50666","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=50666"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50666\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":60746,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50666\/revisions\/60746"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/50674"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=50666"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=50666"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=50666"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=50666"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}