{"id":51160,"date":"2022-10-06T11:21:51","date_gmt":"2022-10-06T08:21:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=51160"},"modified":"2023-12-20T14:27:36","modified_gmt":"2023-12-20T11:27:36","slug":"luontokato-mita-se-on-ja-miksi-metsat-ovat-sen-torjunnan-ytimessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/luontokato-mita-se-on-ja-miksi-metsat-ovat-sen-torjunnan-ytimessa\/","title":{"rendered":"Luontokato \u2013 mit\u00e4 se on ja miksi mets\u00e4t ovat sen torjunnan ytimess\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n

Luontokatoa ja sen merkityst\u00e4 voi t\u00e4ysin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vasta kun tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 on luonnon monimuotoisuus.<\/p>\n\n

Kun esimerkiksi suomalaisessa mets\u00e4ss\u00e4 kuolee puu, ja se alkaa lahota, siihen syntyy v\u00e4hitellen oma pieni maailmansa, jossa el\u00e4\u00e4 sammalia, k\u00e4\u00e4pi\u00e4 ja sieni\u00e4. Lahopuu ja kasvusto houkuttelevat paikalle hy\u00f6nteisi\u00e4. Ja kun hy\u00f6nteiset tulevat, tulevat my\u00f6s tikat koputtelemaan puuta. V\u00e4hitellen tikkojen j\u00e4tt\u00e4miin koloihin pesiv\u00e4t muut linnut ja lepakot. Uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 syntyy, kiertokulku jatkuu. Paikallisella tasolla monimuotoisuus on t\u00e4t\u00e4: juuri n\u00e4ihin oloihin sopeutuneita, toisistaan riippuvaisia lajistoja ja elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n

\"Norjantorvij\u00e4k\u00e4l\u00e4\u00e4
Luontokato vanhoissa metsiss\u00e4 on ongelma my\u00f6s Suomessa. Vaarantunutta norjantorvij\u00e4k\u00e4l\u00e4\u00e4 Keuruun Karkeisen metsiss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Suuremmassa mittakaavassa se on elinymp\u00e4rist\u00f6jen ja lajien v\u00e4lisen vuorovaikutuksen verkosto, jossa miljoonia vuosia jatkunut luonnon muuntautuminen ja sopeutuminen jatkuu edelleen. Se on se valtava el\u00e4in-, kasvi- ja eli\u00f6lajien kirjo, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 planeetalla \u2013 ja sit\u00e4 luontokato uhkaa eri puolilla planeettaamme.<\/p>\n\n

Luontokato tuhoaa el\u00e4m\u00e4n edellytyksi\u00e4 \u2013 my\u00f6s Suomessa<\/h2>\n\n

Luontokato on seuraus kaikesta siit\u00e4 ihmisen toiminnasta, joka kaventaa ja k\u00f6yhdytt\u00e4\u00e4 monimuotoisuutta. Esimerkiksi teollisen mittakaavan maanviljely, kaivostoiminta, liian runsas kalastus, metsien kasvavat hakkuut ja ilmastonmuutos tuhoavat lajien elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Ihmisen toiminnan seuraukset \u2013 luontokato ja monimuotoisuuden edellytysten kapeneminen \u2013 n\u00e4kyv\u00e4t kaikkialla planeetallamme. Tutkijat ovat kertoneet, ett\u00e4 el\u00e4mme kuudennen massasukupuuton aikaa, ja osa geologeista on ehdottanut, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ajasta pit\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nimityst\u00e4 antroposeeni<\/a> \u2013 ihmisen luoman fysikaalisen, kemiallisen ja biologisen muutoksen aikakausi.\u00a0<\/p>\n\n

\"Iso
Mets\u00e4aktivisteja Luontokato-mielenosoituksessa hakkuualueella Pirkanmaalla. <\/figcaption><\/figure>\n\n

Luontokato pahenee my\u00f6s Suomessa. L\u00e4hes kolmannes kaikista Suomen lajeista<\/a> kuuluu ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen SYKEn julkaisemalle uhanalaisten ja silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4vien lajien Punaiselle listalle<\/a>. SYKE ja Luonnonvarakeskus LUKE ovat my\u00f6s todenneet, ettei Suomen luonnon monimuotoisuuden k\u00f6yhtymist\u00e4<\/a> ole saatu strategiapuheista, toimenpideohjelmista ja kansainv\u00e4lisist\u00e4 sopimuksista huolimatta pys\u00e4ytetty\u00e4.<\/p>\n\n

Maamme uhanalaisista lajeista l\u00e4hes kolmannes el\u00e4\u00e4 metsiss\u00e4. Runsaat avohakkuut ja niiden yhteydess\u00e4 tehty maanmuokkaus, sek\u00e4 lajistoltaan rikkaiden luonnonmetsien hakkuut kiihdytt\u00e4v\u00e4t metsiemme luontokatoa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi siin\u00e4, miten monet aikaisemmin tutut ja yleiset lintulajit, kuten h\u00f6m\u00f6tiainen<\/a> ja t\u00f6yht\u00f6tiainen ovat v\u00e4hentyneet nopeasti.<\/p>\n\n

Luontokato pys\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suojelua ja muuttamalla toimintatapoja<\/h2>\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja politiikan rattaissa luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4minen j\u00e4\u00e4 kuitenkin edelleen teollisuuden ja talouden jalkoihin. Suomeen suunnitellaan yh\u00e4 miljardien sellutehdashankkeita ja valtion omistamia vanhoja luonnonmetsi\u00e4 hakataan. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 esimerkiksi vapaaehtoisten luontokartoittajien tekemi\u00e4 lajihavaintoja ei oteta kunnolla huomioon Mets\u00e4hallituksen hakkuutoiminnassa. <\/p>\n\n

\"Sammaleista
Valtion omistamaa mets\u00e4\u00e4 Huminakankaalla Kinnulassa.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Luonnonmetsien suojeleminen hakkuilta olisi t\u00e4rkein yksitt\u00e4inen askel metsien luontokadon torjunnassa, jonka hallitus voisi ottaa. Lis\u00e4ksi pit\u00e4isi taata rahoitus vastaavien metsien vapaaehtoiseksi suojelemiseksi yksityismailla. <\/p>\n\n

Monimuotoisen luonnon selviytymisess\u00e4 on lopulta kyse perusasioista: ravinnosta, selviytymisest\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4n ainutlaatuisuudesta \u2013 my\u00f6s ihmiselle. Meid\u00e4n taloutemme, tieteemme ja terveytemme ovat riippuvaisia monimuotoisesta, el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4st\u00e4 luonnosta. Siksi luontokadon torjunta on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4minen onnistuu kuitenkin vain, jos lis\u00e4\u00e4mme suojelua, teemme pitk\u00e4kestoista luontopolitiikkaa, joka asettaa luonnon edun talouden etujen edelle ja saamme yritykset muuttamaan toimintatapojaan.<\/p>\n\n

Suomalaista luontoa voi suojella vain Suomessa. Toimitaan siis nyt.<\/p>\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ihmisen toiminnasta johtuva luontokato kiihtyy, eik\u00e4 sen torjumiseksi ole tehty likimainkaan tarpeeksi. Suomessa se n\u00e4kyy erityisesti metsien yksipuolistumisena ja mets\u00e4lajien uhanalaistumisena.<\/p>\n","protected":false},"author":30,"featured_media":49308,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[6,70,68],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-51160","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-luonnonmetsa","tag-luontokato","tag-metsakato","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51160","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/30"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=51160"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51160\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":55977,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51160\/revisions\/55977"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/49308"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=51160"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=51160"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=51160"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=51160"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}