{"id":51192,"date":"2022-10-25T17:41:04","date_gmt":"2022-10-25T14:41:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=51192"},"modified":"2023-04-25T12:58:49","modified_gmt":"2023-04-25T09:58:49","slug":"varovaiset-hakkuut-saimaan-rantojen-ja-saarien-suojelualueilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/varovaiset-hakkuut-saimaan-rantojen-ja-saarien-suojelualueilla\/","title":{"rendered":"”Varovaiset hakkuut” Saimaan rantojen ja saarien suojelualueilla"},"content":{"rendered":"\n
\"Iso<\/figure>\n\n

Kun meill\u00e4 nyt kiivaasti keskustellaan luontokadon torjunnasta, viimeksi liittyen EU:n ennallistamishankkeisiin, on hyv\u00e4 muistuttaa, mink\u00e4laisia metsi\u00e4 meill\u00e4 suojeltuihin alueisiin tilastoidaan ja mit\u00e4 niiss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Yksi laaja tilastoluokka Suomessa on 1B, lakis\u00e4\u00e4teisesti suojellut mets\u00e4t, joissa varovaiset hakkuut ovat mahdollisia. N\u00e4it\u00e4 on tilastoissa kaikkiaan 136 000 mets\u00e4maan hehtaaria.

T\u00e4ss\u00e4 esimerkki sellaisista: vuosina 2021-2022 tehtyj\u00e4 hakkuita Puumalassa Katossel\u00e4n-Tolvansel\u00e4n Natura-alueen saarissa ja rannoilla. Kaikki kuvat ovat kohteilta, jotka tilastoidaan em. suojeltuihin metsiin. Maat kuuluvat Tornator Oyj:lle, joka on valtion j\u00e4lkeen Suomen suurin mets\u00e4nomistaja. Tornatorin suurin omistaja on Stora Enso Oyj.<\/p>\n\n

Varovaisia hakkuita?<\/strong><\/h2>\n\n

Etel\u00e4-Suomen yksityismaiden avohakkuiden keskikoon v\u00e4itet\u00e4\u00e4n olevan 1,4 ha, valtionmaiden 2 ha ja keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen yleiskoon 1,75 ha. Katossel\u00e4n rantojen ja saarien hakkuualat ovat nyt olleet l\u00e4hes poikkeuksetta monta kertaa n\u00e4it\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 avohakkuuta suurempia: Oravasaari<\/a> 5,43 ha ja 1,87 ha, Hiusniemi<\/a> 5,81 ha, Huosiussaari<\/a> 4,86 ha, Toratinsaari<\/a> 1,35 ha ja 4,41 ha ja Haisiinkangas<\/a> 2,12 ha.<\/p>\n\n

Hakkuut tehd\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti rantaan asti, oltiin sitten niemess\u00e4, saaressa tai pitemm\u00e4ll\u00e4 mantereen p\u00e4tk\u00e4ll\u00e4. Hakkaamatta j\u00e4\u00e4 kallioisimpia kohtia ja yhden – kahden puun rivi rantaan. Oravasaaren avohakkuut ovat viel\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n

\"Kaksi
Toratinsaaren luonnonsuojelualueen etel\u00e4k\u00e4rki ja vastarannan Haisiinkangas avohakattuna. Kuva: Karri Tahvanainen.<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"Avohakkuu
Hiusniemi, avohakkuun rantakulissia eli ”luonnonhoitoa”. Kuva: Karri Tahvanainen.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Hakkuut eiv\u00e4t siis kokonsa puolesta ole varovaisia n\u00e4hneetk\u00e4\u00e4n. Ent\u00e4s muu toteutus? 

Yhdell\u00e4 maastossa tarkastetulla kohteella havaittiin, ett\u00e4 Tornator oli avohakannut yhti\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n FSC-sertifikaatin suojeleman korven (joka my\u00f6s on uhanalainen luontotyyppi kuten kaikki korvet Etel\u00e4-Suomessa \u2013 ja kyll\u00e4, ennallistamisen tarve olisi kova) sek\u00e4 muita sertifioinnin s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ksi vaatimia kosteita, kasvillisuudeltaan ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 alueista selke\u00e4sti erottuvia painanteita.<\/p>\n\n

Korven yli oli avohakkuun lis\u00e4ksi kauttaaltaan ajettu mets\u00e4koneilla. Kaksi tervalepp\u00e4\u00e4 oli sent\u00e4\u00e4n maltettu j\u00e4tt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6puiksi. Kaadettu oli l\u00e4hes kaikki haavat, my\u00f6s yli 40 cm j\u00e4re\u00e4t, joiden s\u00e4\u00e4st\u00e4misen t\u00e4rkeydest\u00e4 mets\u00e4ala on itse\u00e4\u00e4n tsempannut jo kolmattakymmenett\u00e4 vuotta. Korven ja kosteikkojen hakkaaminen on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 \u2013 ne erottuvat maastokartastakin aivan selke\u00e4sti jo suunnitteluvaiheessa<\/a>. Mutta toisaalta \u2013 t\u00e4t\u00e4 kuuden hehtaarin niemenk\u00e4rke\u00e4 ei p\u00e4\u00e4ssyt kes\u00e4aikana hakkaamaan kuin suojellun korven kautta. Niinp\u00e4 se piti avohakata ja sen halki linjata ajourat toinen toisensa viereen \u2013 viimeist\u00e4\u00e4n korjuukone olisi uponnut auttamattomasti pehme\u00e4\u00e4n suopohjaan jos olisi kuljettu vain yht\u00e4 ajouraa pitkin. Sertifioinnin ehtoja rikotaan silloin kun se tekij\u00e4lle sopii, eik\u00e4 t\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4n tapauksesta seuraa kuin korkeintaan ns. liev\u00e4 huomautus.

Sertifiointia tai ei, on puustoisten soiden hakkuut on toki kielletty my\u00f6s Natura-alueilla. T\u00e4m\u00e4kin esimerkki osoittaa taas kerran, ettei niit\u00e4 ole kartoitettu, eik\u00e4 hakkuita valvota, ei viranomaisen eik\u00e4 hakkaajan toimesta tarpeeksi tehokkaasti.<\/p>\n\n

\"Ilmakuva
Hakattujen korpien ja painanteiden karkeat sijainnit Hiusniemess\u00e4. Kuva: Karri Tahvanainen.<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"Avohakkuun
Kaksi tervalepp\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4styi uhanalaisesta korvesta. Koko korpi olisi sertifioinnin ehtojen mukaan pit\u00e4nyt s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 kokonaan. Kuva: Matti Liimatainen.<\/figcaption><\/figure>\n\n

N\u00e4iss\u00e4 hakkuissa ei siis ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n varovaista. Alueiden kutsuminen suojelluiksi metsiksi on harhaanjohtavaa tilastointia. Perusteluna on joskus kuultu, ett\u00e4 muutkin maat Euroopassa tilastoivat suojelluiksi alueita, joilla hakkuut on sallittu, joten miksi ei Suomikin. Se ei selit\u00e4 sit\u00e4, miksi n\u00e4m\u00e4 rakentamiselta<\/em>, ei hakkuilta, suojellut kohteet piti tarkoituksella ottaa mukaan juuri metsiensuojelutilastoihin<\/em>, ja miksi virallinen Suomi haluaa totuudenvastaisesti v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 alueilla vain \u201dvarovaiset hakkuut\u201d<\/em> olisi sallittu. Jos muut tilastoivat h\u00f6lm\u00f6sti, miksi meid\u00e4n pit\u00e4isi? Ja ennenkaikkea, miksi meid\u00e4n t\u00e4ytyy tietoisesti johtaa harhaan siin\u00e4 miten alueita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mets\u00e4talouteen?<\/p>\n\n

Kerrataan mit\u00e4 suojelutilastojen laatuseloste<\/a> kertoo:<\/p>\n\n

1B) Muut lakis\u00e4\u00e4teiset suojelualueet<\/em>
<\/em>
Suojelualueiden tavoitteena on pysyv\u00e4 luontoarvojen suojelu. Alueiden rauhoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4ykset perustuvat s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiin ja maank\u00e4yt\u00f6n rajoitukset ELY-keskuksen tai Suomen mets\u00e4keskuksen tai maanomistajaorganisaation vastaavan johdon p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Luonnonhoidon lis\u00e4ksi voidaan joillakin suojelualuetyypeill\u00e4 sallia varovaisia hakkuita, jotka eiv\u00e4t vaaranna alueen metsien suojelutavoitetta.<\/em><\/p>\n\n

\u201dVoidaan sallia varovaisia hakkuita\u201d<\/em> on tyhj\u00e4 kirjaus, koska ehdottomalla valtaosalla n\u00e4it\u00e4 alueita sallitaan aivan tavalliset hakkuut ilman mit\u00e4\u00e4n kokorajaa ja ilman yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n muutakaan rajoitetta. Vain alueilla erikseen tiedossa olevat erityisesti suojellut luontotyypit j\u00e4tet\u00e4\u00e4n hakkuiden ulkopuolelle. Kaikkien sijaintia tosin ei edes tiedet\u00e4, koska kaikkia kohteita ei ole kunnolla kartoitettu. Mutta alueet kokonaisuudessaan kirjataan suojelluiksi.<\/p>\n\n

Miksi n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, kun Suomen metsien suojelunhan piti olla maailman huippua? Miksi emme p\u00e4rj\u00e4\u00e4 rehellisill\u00e4 tilastoilla?<\/strong><\/p>\n\n

Asiasta jo kysyttiin twitteriss\u00e4 ja joku arveli, ett\u00e4 tilastoinnissa olisi t\u00e4ss\u00e4 kohtaa kyse vaikkapa yksitt\u00e4isen virkamiehen ep\u00e4huomiossa tekem\u00e4st\u00e4 kirjauksesta. Ei ole, vaan asia nimenomaan p\u00e4\u00e4tettiin vuosina 2014\u20132015 kokonaisen ty\u00f6ryhm\u00e4n ty\u00f6n\u00e4.<\/a> N\u00e4it\u00e4 alueita ei aiemmin tilastoitu suojelluksi metsiksi, mutta Suomelle tuli jostain syyst\u00e4 tarve kaunistella tilastoja. Ty\u00f6n teki ty\u00f6ryhm\u00e4, johon kuului per\u00e4ti yksi edustaja Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6st\u00e4, loput olivat Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n, Mets\u00e4keskuksen, Mets\u00e4hallituksen ja Mets\u00e4ntutkimuslaitoksen edustajia. Ty\u00f6ryhm\u00e4 kuuli ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n asiantuntijoina ainoastaan Mets\u00e4ntutkimuslaitosta.<\/p>\n\n

Enemmist\u00f6 suomalaisista vastustaa avohakkuita. Suojelun lis\u00e4\u00e4miselle on laaja kannatus. Suojeltujen metsien m\u00e4\u00e4r\u00e4 arvioidaan usein suuremmaksi kuin se todellisuudessa on. Osansa siin\u00e4 lienee tilastoilla ja esimerkiksi maastokartoilla, joissa n\u00e4idenkin Saimaan alueiden kohdalla lukee vihre\u00e4ll\u00e4 luonnonsuojelualue ja ymp\u00e4rill\u00e4 kulkee paksu vihre\u00e4 rajalinja ik\u00e4\u00e4n kuin erottamassa ne viereisist\u00e4 talousmetsist\u00e4.<\/p>\n\n

\"Maastokarttakuva,<\/figure>\n\n

Mik\u00e4h\u00e4n poru siit\u00e4 syntyisi, jos n\u00e4m\u00e4 hakkuut olisivat yleisemmin tiedossa? Auttaisiko t\u00e4m\u00e4 mets\u00e4talouden ns. sosiaalista hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Rohkenen ep\u00e4ill\u00e4. Linkki\u00e4 t\u00e4h\u00e4n blogiin saa mielell\u00e4\u00e4n jakaa.<\/p>\n\n

Ps. Lis\u00e4t\u00e4\u00e4n loppuun ns. vastuuvapauslauseke, ettei kenellek\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4: hakkuut ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti l\u00e4hes t\u00e4ysin laillisia ja voimassa olevien mets\u00e4alan itselleen laatimien mets\u00e4nhoitosuositusten mukaisia (paitsi toki korven hakkuu Natura-alueella). Ne t\u00e4ytt\u00e4nev\u00e4t PEFC-sertifioinnin omavaatimukset, mik\u00e4 ei paljoa vaadikaan, ja kahta tahallista poikkeusta lukuun ottamatta todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s toisen sertifikaatin FSC:n ehdot.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun meill\u00e4 nyt kiivaasti keskustellaan luontokadon torjunnasta, viimeksi liittyen EU:n ennallistamishankkeisiin, on hyv\u00e4 muistuttaa, mink\u00e4laisia metsi\u00e4 meill\u00e4 suojeltuihin alueisiin tilastoidaan ja mit\u00e4 niiss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Yksi laaja tilastoluokka Suomessa on 1B,…<\/p>\n","protected":false},"author":43,"featured_media":51198,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[6,70,75],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-51192","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-luonnonmetsa","tag-luontokato","tag-metsateollisuus","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51192","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=51192"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51192\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":54017,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51192\/revisions\/54017"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/51198"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=51192"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=51192"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=51192"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=51192"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}