{"id":51275,"date":"2022-11-08T16:38:18","date_gmt":"2022-11-08T13:38:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=51275"},"modified":"2023-04-28T11:39:35","modified_gmt":"2023-04-28T08:39:35","slug":"eun-ennallistamisasetus-on-suomen-luonnon-ja-suomalaisten-etu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/eun-ennallistamisasetus-on-suomen-luonnon-ja-suomalaisten-etu\/","title":{"rendered":"EU:n ennallistamisasetus on Suomen luonnon \u2013 ja suomalaisten etu"},"content":{"rendered":"\n

Hallitus vastaa huomenna 9. marraskuuta opposition v\u00e4likysymykseen mets\u00e4politiikasta, eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siit\u00e4, miten Suomi suhtautuu EU:n ennallistamisasetukseen. Asiasta on syntynyt kova poliittinen v\u00e4\u00e4nt\u00f6 \u2013 my\u00f6s hallituksen sis\u00e4ll\u00e4 \u2013 osittain siksi, ett\u00e4 ennallistamisasetuksesta levitet\u00e4\u00e4n k\u00e4rkevi\u00e4, l\u00e4hinn\u00e4 mets\u00e4teollisuuden etuja ajavia n\u00e4kemyksi\u00e4.<\/em><\/p>\n\n

\"Laaja
Suomessa riitt\u00e4\u00e4 ennallistettavaa. Kuva Puumalasta.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Koska keskustelu k\u00e4y kuumana, meinaavat ennallistamisasetuksen vaikutukset ja tarkoitus j\u00e4\u00e4d\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 liioiteltujen uhkakuvien jalkoihin. Luontokadon ja lajien uhanalaistumiskierteen katkaiseminen on kuitenkin niin perustavanlaatuinen kysymys, ett\u00e4 sen est\u00e4misen pit\u00e4isi olla my\u00f6s kaikkien eduskuntapuolueiden agendalla, joten kerrataan viel\u00e4 pari tosiasiaa ennallistamisasetuksesta:

Suomi on kansainv\u00e4lisesti sitoutunut luontokadon torjuntaan<\/strong>
<\/strong>
Ennallistamisasetuksessa on pohjimmiltaan kysymys siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen, Euroopan ja koko maailman yh\u00e4 pahenevaan luontokatoon ja lajien uhanalaistumiskierteeseen halutaan vastata ennallistamalla eri ekosysteemej\u00e4 ja luontotyyppej\u00e4. EU-komission esitys on, ett\u00e4 jokaisen maan tulisi ennallistaa 20% pinta-alastaan mailla ja vesill\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4, mik\u00e4 on linjassa my\u00f6s YK:n joulukuussa pidett\u00e4v\u00e4n luontokokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6sluonnoksen kanssa.

Suomi on sitoutunut YK:n kansainv\u00e4liseen monimuotoisuussopimukseen, jota my\u00f6s EU pyrkii toteuttamaan. Sen luonto- ja lintudirektiiveill\u00e4 ei kuitenkaan ole kyetty pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luontokatoa.

EU:n tavoitteiden mukaan luontokato piti ensin pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo 2010 ja sitten vuoteen 2020 menness\u00e4, n\u00e4in ei ole tapahtunut. Nyt tavoite on asetettu vuoteen 2030, mutta aiempien kokemusten valossa on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nykyisten direktiivien avulla sit\u00e4 ei saavuteta. Ennallistamisasetuksen avulla tavoitetta pyrit\u00e4\u00e4n kirim\u00e4\u00e4n umpeen, ja sen vastustaminen mets\u00e4teollisuuden talousintressien nimiss\u00e4 on tolkuttoman lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 \u2013 etenkin kun Suomen uhanalaisista lajeista enemmist\u00f6 el\u00e4\u00e4 metsiss\u00e4 ja mets\u00e4elinymp\u00e4rist\u00f6jen muutokset ovat yleisin syy lajien uhanalaistumiseen<\/a>.

P\u00e4\u00e4t\u00f6svalta Suomen metsist\u00e4 kuuluu suomalaisille, ei mets\u00e4teollisuudelle<\/strong><\/p>\n\n

Ennallistamisasetuksesta puhuttaessa on lietsottu pelkoa, ett\u00e4 nyt iso paha EU tulee ja vie suomalaisilta p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan metsiimme. T\u00e4t\u00e4 argumenttia ovat eri sanoin toistelleet eduskunnassa etenkin hallituspuolue keskustan edustajat mutta my\u00f6s osa SDP:n edustajista, sek\u00e4 oppositiopuolueista kokoomus ja perussuomalaiset. V\u00e4itteen taustalla on huoli, ett\u00e4 ennallistamisasetus rapauttaisi mets\u00e4teollisuutemme toimintakyky\u00e4.

Mets\u00e4teollisuutemme tekee kuitenkin miljardiluokan voittoja vuosittain, eik\u00e4 osallistu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 luonnolle tuottamansa vahingon \u2013 eli mets\u00e4luonnon k\u00f6yhtymisen ja hiilinielujen hupenemisen \u2013 korjaamiseen lainkaan tarpeeksi. Jos suomalainen mets\u00e4talous on niin kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin mit\u00e4 teollisuus ja alan etuj\u00e4rjest\u00f6t jatkuvasti antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, EU:n asetukset ja strategia luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4miseksi eiv\u00e4t sen tai Suomen toimintaa haittaa.

Suurin osa suomalaisista haluaa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 metsiemme lajien kirjon ja j\u00e4ljell\u00e4 olevat arvokkaat luonnonmets\u00e4t tuleville sukupolville<\/a>. He kohtelisivat metsi\u00e4mme varsin eri tavalla kuin niit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4t\u00f6svalta metsist\u00e4 kuuluu meille suomalaisille, ei ainoastaan mets\u00e4teollisuudelle. T\u00e4m\u00e4 on linjassa my\u00f6s tieteen kanssa. Esimerkiksi Luontopaneelin, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja Ilmastopaneelin tutkijoiden sanoma on selv\u00e4: luontokato Suomessa jatkuu ja metsien hiilinielu kutistuu.<\/p>\n\n

Vanhan maailman mets\u00e4teollisuuden on muututtava: metsien liikahakkuut t\u00e4ytyy lopettaa, avohakkuita t\u00e4ytyy v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ja hakattu puu on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 viisaammin. T\u00e4m\u00e4 on meid\u00e4n kaikkien etu.

Ennallistamisen hinta on pienempi kuin ennallistamisen laiminly\u00f6nnin<\/strong>

Ehdotetun ennallistamisasetuksen toteuttaminen maksaisi komission arvion mukaan Suomelle vuosittain yli 900 miljoonaa euroa. Toisaalta komissio arvioi ennallistamisen tuovan Suomelle 9,7 miljardin euron vuosittaiset hy\u00f6dyt.

Poliitikkojen puheissa kustannuksia on kauhisteltu ja vedottu muun muassa siihen kuluneeseen v\u00e4itteeseen, ett\u00e4 Suomi on moneen muuhun maahan verrattuna hoitanut metsi\u00e4\u00e4n hyvin. T\u00e4m\u00e4 on erikoista, kun tiet\u00e4\u00e4 ett\u00e4 Suomen mets\u00e4lajien uhanalaiskehityst\u00e4 ei ole saatu hidastumaan, monimuotoisuutta turvaavan lahopuun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei ole saatu riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n nousuun, eik\u00e4 Suomen viimeisi\u00e4 luonnonmetsi\u00e4 suojeltua. Onko poliitikkojen ajatuksena siis, ett\u00e4 metsiemme luontoa ei tarvitse suojella, koska jossain muualla kehitys on ollut viel\u00e4 kehnompaa? Suomen luontoa voi suojella vain Suomessa.

Kustannuspuheessa unohtuu my\u00f6s se, ett\u00e4 eiv\u00e4t ennallistamiseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t rahat mene mihink\u00e4\u00e4n suonsilm\u00e4\u00e4n, vaan iso osa siit\u00e4 p\u00e4\u00e4tyisi ennallistamista tekevien mets\u00e4- ja vesist\u00f6alan ammattilaisten ty\u00f6n rahoittamiseen, eli kotimaiseen kansantalouteen. Samalla rahoitettaisiin osaamista, jolle on luontokriisin yltyess\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s kansainv\u00e4list\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4.

Luontokato vaikuttaa my\u00f6s pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 suoraan kykyymme tuottaa ruokaa, l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ja uutta tieteellist\u00e4 tutkimusta. Sen torjunta ehk\u00e4isee tulevia kriisej\u00e4 ja luo omavaraisuutta \u2013 se on siis suorastaan eksistentialistinen kysymys, jota ei ole varaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4 poliitikkojen tai mets\u00e4teollisuuden lyhytn\u00e4k\u00f6isyyden takia.

YK:n, EU:n ja ainakin paperilla Suomen hallituksen tavoitteet ovat samat: luontokatoa halutaan torjua ja monimuotoisuutta edist\u00e4\u00e4. Nyt hallituspuolueiden tulisikin seist\u00e4 selk\u00e4 suorana ennallistamisen, suomalaisten enemmist\u00f6n ja suomalaisen luonnon puolella, eik\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 mukaan l\u00e4hinn\u00e4 mets\u00e4teollisuuden intressej\u00e4 palvelevaan EU-peikolla pelotteluun.<\/p>\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hallitus vastaa huomenna 9. marraskuuta opposition v\u00e4likysymykseen mets\u00e4politiikasta, eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siit\u00e4, miten Suomi suhtautuu EU:n ennallistamisasetukseen. Asiasta on syntynyt kova poliittinen v\u00e4\u00e4nt\u00f6 \u2013 my\u00f6s hallituksen sis\u00e4ll\u00e4 \u2013 osittain siksi, ett\u00e4 ennallistamisasetuksesta levitet\u00e4\u00e4n k\u00e4rkevi\u00e4, l\u00e4hinn\u00e4 mets\u00e4teollisuuden etuja ajavia v\u00e4itteit\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":25,"featured_media":51200,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[60,75],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-51275","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-ilmastopolitiikka","tag-metsateollisuus","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51275","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/25"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=51275"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51275\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":54126,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51275\/revisions\/54126"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/51200"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=51275"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=51275"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=51275"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=51275"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}