{"id":52685,"date":"2022-12-05T21:13:24","date_gmt":"2022-12-05T18:13:24","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=52685"},"modified":"2025-07-02T10:17:12","modified_gmt":"2025-07-02T07:17:12","slug":"3-vaatimustamme-ykn-luontokokoukselle-cbd-cop15","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/3-vaatimustamme-ykn-luontokokoukselle-cbd-cop15\/","title":{"rendered":"3 vaatimustamme YK:n luontokokoukselle (CBD COP15)"},"content":{"rendered":"\n

El\u00e4mme erityisi\u00e4 vuosia maapallon el\u00e4m\u00e4n kannalta. Vuosikymmeni\u00e4 jatkunut metsien h\u00e4vitys, liikakalastus, tehomaatalous ja kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6 h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4t lajeja nyt tahdilla, jota ei ihmiskunnan historian aikana ole koettu. Yli miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto ilmastonmuutoksen ja luontokadon my\u00f6t\u00e4.

Teht\u00e4v\u00e4 Kanadassa 7.12. k\u00e4ynnistyv\u00e4lle YK:n luontokokoukselle onkin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4: luontokato on pys\u00e4ytett\u00e4v\u00e4. Hallitusten, eli biodiversiteettisopimuksen (CBD) osapuolten, on sovittava p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 vuodelle 2050 ja erityisesti uusista, globaaleista tavoitteista ja niiden seurannasta t\u00e4lle kriittiselle vuosikymmenelle, ulottuen vuoteen 2030<\/em><\/strong>. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 neuvottelujen kohteena on yhteisten tavoitteiden ja toimien kehys, eli post-2020 Global Biodiversity Framework, GBF.<\/p>\n\n

Panokset ovat valtavat. Luonnon monimuotoisuuden suojelu on keskeist\u00e4 elinkeinoillemme, terveydellemme ja hyvinvoinnillemme. Elinvoimaista luontoa tarvitaan my\u00f6s, jotta pystymme sopeutumaan siihen ilmaston kuumenemiseen, jota ei voida en\u00e4\u00e4 est\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n

\"Kuvassa
Nuoria orankeja Nyaru Menteng Orangutan reintroduction projektissa, Palangka Rayan l\u00e4hell\u00e4 Keski-Kalimantanilla (Borneo). <\/figcaption><\/figure>\n\n

Greenpeacella on COP15-kokoukselle kolme kriittist\u00e4 vaatimusta:<\/p>\n\n

1. Tavoitteiden ja toimien on turvattava alkuper\u00e4iskansojen oikeudet ja tuettava paikallisyhteis\u00f6j\u00e4<\/h2>\n\n


Per\u00e4ti 80% maailman j\u00e4ljell\u00e4 olevasta biodiversiteetist\u00e4 sijaitsee alkuper\u00e4iskansojen mailla<\/a>, jotka kattavat viidenneksen maailman maa-alueista ja merten rannikkoalueista.

Onkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 alkuper\u00e4iskansoilla on oltava johtava rooli luonnonsuojelussa ja kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4. Esimerkit eri puolilta maailmaa my\u00f6s johdonmukaisesti todistavat<\/a>, ett\u00e4 alkuper\u00e4iskansoilta l\u00f6ytyy erityist\u00e4 kyky\u00e4 ja vastuullisuutta luonnon monimuotoisuuden suojelussa.

Monesti kolonialististisia piirteit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t luonnonsuojelun mallit kuitenkin ajavat alkuper\u00e4iskansoja ahtaalle<\/a>: yhteis\u00f6j\u00e4 h\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n mailtaan tai kiellet\u00e4\u00e4n toteuttamasta perinteist\u00e4 pyynti\u00e4 tai keruuta. N\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hestymistavoista on lopulta rajallinen hy\u00f6ty ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulle ja suoraa harmia ihmisille.

COP15-kokouksen p\u00e4\u00e4telmien onkin tunnistettava alkuper\u00e4iskansojen oikeudet ja roolit. Luonnon monimuotoisuuden tehokas suojelu onnistuu vain, jos alkuper\u00e4iskansojen oikeudet, mukaan lukien maaoikeudet, taataan ja heid\u00e4n roolinsa luonnonsuojelussa tunnistetaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, hallinnossa ja rahoitusta jaettaessa.<\/p>\n\n

\"\"
Adrienne J\u00e9r\u00f4me, Lac Simon Anishnabe -yhteis\u00f6n j\u00e4sen Val-d\u2019Orissa, pohjoisessa Quebecissa.
\u00a9 R\u00e9my Huberdeau \/ Greenpeace<\/figcaption><\/figure>\n\n

2. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 % maa- ja merialueista saatava suojeluun vuoteen 2030 menness\u00e4<\/h2>\n\n

Jotta luonnon k\u00f6yhtyminen voidaan pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4, tarvitaan luonnolle globaali turvaverkko. Yli 100 maata on jo sitoutunut<\/a> 30\u00d730 -tavoitteeseen, eli siihen, ett\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30% maailman maa- ja merialueista saataisiin suojelu piiriin vuoteen 2030 menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on minimitavoite, ottaen huomioon YK:n ilmastopaneeli IPCC:n arvion siit\u00e4, ett\u00e4 maailman maa-alueista, merist\u00e4 ja makean veden alueista 30-50 % tulisi suojella ja ennallistaa.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

3. Riitt\u00e4v\u00e4 resursointi ja rahoitus toimeenpanon varmistamiseksi<\/h2>\n\n

YK:n monimuotoisuussopimuksen osapuolet ovat olleet hyvi\u00e4 asettamaan tavoitteita mutta huonoja toteuttamaan niit\u00e4. Siksi nyt tarvitaan selke\u00e4 seuranta- ja toimintamekanismi varmistamaan tavoitteiden tehokasta ja nopeaa toimeenpanoa.<\/p>\n\n

Kaikkien COP15-osapuolten, ja erityisesti niiden rikkaiden maiden, jotka ovat hy\u00f6tyneet eniten luonnon valjastamisesta kaupalliseen tuotantoon, on turvattava luonnonsuojelulle rahoitusta. Rahoitusmekanismin tulisi taata, ett\u00e4 etel\u00e4n maita tuetaan sellaisten ekosysteemien suojelussa ja ennallistamisessa, joita uhkaa harvojen hy\u00f6dyksi koituva kaupallinen riisto. <\/p>\n\n

Hallitusten on my\u00f6s puututtava niihin rahavirtoihin, jotka luontoa parhaillaan k\u00f6yhdytt\u00e4v\u00e4t. Maailma k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n rahaa luonnon tuhoamiseen kuin sen suojeluun. Tutkijat arvioivat, ett\u00e4 monimuotoisuuden turvaamisen rahoitusvaje on noin 700 miljardia US dollaria vuodessa, eli alle prosentti maailman BKT:sta. Iso osa ratkaisusta l\u00f6ytyisi jo siit\u00e4, ett\u00e4 luonnolle haitalliset julkiset tuet purettaisiin ja ohjattaisiin ongelmien sijaan ratkaisuihin.<\/p>\n\n

\"\"
Ryh\u00e4valaat nauttimassa Tyynen valtameren vesist\u00e4 Tongalla. \u00a9 Paul Hilton \/ Greenpeace<\/figcaption><\/figure>\n\n

N\u00e4yt\u00e4 tukesi vahvoille luontotoimille<\/strong><\/h2>\n\n

Pidet\u00e4\u00e4n huoli, ett\u00e4 hallitukset tuntevat painetta toimia: Liity kansainv\u00e4liseen #NewDeal4Nature <\/a>some-myrskyilyyn 6. ja 7. joulukuuta twiittaamalla oman luonnonsuojeluviestisi tuolla tunnisteella tai klikkamalla valmiiksi generoidun twiittin matkaan t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.

Greenpeace osallistuu kokoukseen kansainv\u00e4lisen delegaation voimin. Lis\u00e4\u00e4 taustoja ja uutisia l\u00f6yd\u00e4t COP15-sivustoltamme<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

El\u00e4mme erityisi\u00e4 vuosia maapallon el\u00e4m\u00e4n kannalta. Vuosikymmeni\u00e4 jatkunut metsien tuho, liikakalastus, tehomaatalous ja kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6 h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4t lajeja nyt tahdilla, jota ei ihmiskunnan historian aikana ole koettu. Yli miljoonaa lajia…<\/p>\n","protected":false},"author":40,"featured_media":52270,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[72,70,23,25,71],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-52685","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-alkuperaiskansojenoikeudet","tag-luontokato","tag-sademetsat","tag-suojellaanmeret","tag-suojellaanmetsat","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/52685","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/40"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=52685"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/52685\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":60139,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/52685\/revisions\/60139"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/52270"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=52685"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=52685"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=52685"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=52685"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}