{"id":52716,"date":"2022-12-08T13:50:22","date_gmt":"2022-12-08T10:50:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=52716"},"modified":"2023-04-24T14:38:27","modified_gmt":"2023-04-24T11:38:27","slug":"valhe-emavalhe-ja-suojelutilasto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/valhe-emavalhe-ja-suojelutilasto\/","title":{"rendered":"Valhe, em\u00e4valhe ja suojelutilasto"},"content":{"rendered":"\n
\"Kuvassa<\/figure>\n\n

Jatkamme suosittua blogisarjaamme suojelutilastoinnin ja hieman my\u00f6s ns. corporate responsibilityn ihmeellisest\u00e4 maailmasta. Suomessa tilastoidaan suojelluksi mets\u00e4\u00e4, joka ei ole suojeltu hakkuilta. Normaalisti hakattavia metsi\u00e4 l\u00f6ytyy paitsi \u201dvarovaiset hakkuut\u201d -sallittu luokasta, my\u00f6s jopa t\u00e4ysin suojeltujen metsien joukosta. Taustalla on tukkimiehenkirjanpidostaan ja sinnep\u00e4in-muistioistaan tuttu ideologinen keskusministeri\u00f6 MMM.<\/strong><\/p>\n\n

\"Kuvassa
N\u00e4rtelahti, Puumala. UPM:n hakkuita Saimaan suojelualueilla 2022. Osa n\u00e4ist\u00e4 avohakkuista (vasemmalla ja etualalla keskell\u00e4) tilastoidaan ”ei hakkuita”- suojelualueiksi, osa ”varovaiset hakkuut mahdollisia”- kategoriaan (oikealla ja keskell\u00e4 takana).<\/figcaption><\/figure>\n\n

T\u00e4m\u00e4n blogin kuvat ovat mets\u00e4j\u00e4tti UPM:n mailta Puumalasta, Saimaan rannoilta ja esitt\u00e4v\u00e4t vuonna 2022 tehtyj\u00e4 hakkuita suojelutilastoiduissa metsiss\u00e4. Kuvissa on sek\u00e4 suojelualueita, joilla tilastojen laatuselosteen mukaan vain \u201dvarovaiset hakkuut\u201d ovat mahdollisia, ett\u00e4 suojelualueita, joita ei muka hakata lainkaan.<\/p>\n\n

Ensimm\u00e4iset kuvat alla ovat Mutalahden<\/a> alueelta. Vertailun vuoksi yhteen niihin on saatu ilman suurempaa vaivaa mahtumaan kolmenlaisesti tilastoitavaa mets\u00e4\u00e4: kokonaan suojeltua, varovasti hakattavaa ja tavallisesti hakattavaa ei-suojeltua talousmets\u00e4\u00e4. Maastossa eroa ei huomaa, eik\u00e4 hakkuukartalla. Maastokartalla ja Natura-alueiden kartoilla \u201dsuojelu\u201drajat kyll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t. (jatkuu kuvien alla)<\/p>\n\n

\"Kuvassa
Etsi kuvasta talousmets\u00e4n, varovaiset hakkuut mahdollisia -suojelualueen ja ei hakkuita -suojelualueen rajat. Vinkki: kaikki samaa aukkoa.<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"UMP:n
Varovaiset hakkuut mahdollisia -tilastoitua suojelualuetta. Mutalahti, Puumala 2022, omistaja ja hakkaaja UPM.<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"Avohakkuu,
Mutalahti, Puumala. Etualalla ”ei hakkuita” -tilastoitu suojelualue (sek\u00e4 harvennus- ett\u00e4 avohakkuu), keskell\u00e4 ”varovaiset hakkuut sallittu”, taustalla tavallinen talousmets\u00e4. Kaikki hakattu vuonna 2022.<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"Iso
Mutalahti, Puumala. UPM:n avohakkuu, kuvassa tavallinen talousmets\u00e4, Natura-alue ja yksityinen suojelualue. Sama avohakkuu, kaksi eri suojelutilastoa. Vertaa alla olevaan karttakuvaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"Kuvassa
Kartta: avohakkuut keltaisella, Natura eli ”varovaiset hakkuut mahdollisia” vaaleanvihre\u00e4ll\u00e4 ja ”lakis\u00e4\u00e4teiset suojelualuuet, ei hakkuita” Ls-alue -merkinn\u00e4ll\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Katossel\u00e4n Natura-alueella suojellaan l\u00e4hinn\u00e4 norppaa. Mets\u00e4\u00e4 sill\u00e4 ei suojella kuin noin 70 ha:n alueella (eik\u00e4 siell\u00e4k\u00e4\u00e4n hakkuilta), mutta suojelualueen kaikki yli 2000 mets\u00e4hehtaaria merkit\u00e4\u00e4n silti kartalle suojeltuina ja tilastoidaan luokkaan \u201dvarovaiset hakkuut mahdollisia\u201d. N\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, vaikka hakkuille ei ole mit\u00e4\u00e4n koko- ja m\u00e4\u00e4r\u00e4rajoituksia, eik\u00e4 niiss\u00e4 esimerkiksi kokonsa puolesta yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n varovaista muutenkaan ole.<\/p>\n\n

Kuvaan mahtuu my\u00f6s UPM:n omistamaa, erillisen\u00e4 yksityisen\u00e4 suojelualueena (YSA) tilastoitavaa rantarakentamiselta, vaan ei hakkuilta suojeltua mets\u00e4\u00e4, joka nyt kuitenkin tilastoidaan t\u00e4ysin hakkuilta suojeltuna mets\u00e4n\u00e4. Miksi n\u00e4in on, voidaan vain arvailla. Joku voisi ajatella, ett\u00e4 MMM ja LUKE haluavat kaunistella suojelutilastoja. N\u00e4in voisi arvella esimerkiksi siksi, ett\u00e4 suojelutilastointi on p\u00e4\u00e4tetty erillisess\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4, joka vuonna 2015 YSA- ja Natura-alueet aivan tarkoituksellisesti ja pohdinnan tuloksena p\u00e4\u00e4tti t\u00e4llaisiin totuudenvastaisiin suojelukategorioihin sijoittaa (ty\u00f6ryhm\u00e4n mietint\u00f6 t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4)<\/a>. Vaikka t\u00e4st\u00e4 \u00e4lyllisest\u00e4 ep\u00e4rehellisyydest\u00e4 silloin huomautettiin esim. ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen lausunnoissa.<\/p>\n\n

Mutta koska t\u00e4llaisen spekulointi saattaa taas olla sit\u00e4 kuuluisaa k\u00e4rjist\u00e4mist\u00e4 ja vastakkainasettelua miss\u00e4 ylikansallinen p\u00f6rssiyhti\u00f6 ei saa is\u00e4nmaallista, ylisukupolvista ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4, muovia ja fossiilisia pehmopaperilla korvaavaa avohakkuuta tehd\u00e4 edes rannoilla ja suojelualueella, totean vain, ett\u00e4 lukija saa nyt mietti\u00e4 itse. Onhan Suomi maailman parhaan mets\u00e4talouden ja suurimman ja rehellisimm\u00e4n suojelun maa. (jatkuu kuvien alla)<\/p>\n\n

\"Kuvassa
N\u00e4rteniemi, Puumala, ”maisemansuojelualue” ja ”lakis\u00e4\u00e4teinen suojelualue, ei hakkuita” -alueelta avohakattu 119-vuotias mets\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"Kuvassa
N\u00e4rteniemi, Puumala, kuvan aukon toinen puoli on ”ei hakkuita” ja ”maisemansuojelualue”. Aukon toinen puoli ”varovaiset hakkuut mahdollisia” -suojelualue.<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"Kuvassa
N\u00e4rteniemi, Puumala, ”maisemansuojelualue” ja ”lakis\u00e4\u00e4teinen suojelualue, ei hakkuita” -alueelta avohakattu 119-vuotias mets\u00e4. UPM:n omissa julkisissa FSC-kartoissa ”t\u00e4ydellinen toimenpidekielto”.<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"Kuvassa
N\u00e4rtelahti, Kiviniemi, Puumala, rannoilta hakattua Natura-suojelualuetta, jossa ”varovaiset hakkuut mahdollisia”.<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"Karttakuva
Viljakan YSA eli yksityinen suojelualue, ote suojelualuetietokannasta. Avohakkuut keltaisella. Kaikki YSA:t luokitellaan Suomen suojelutilastoissa LUKE:n ja MMM:n halusta luokkaan 1A, ei hakkuita, vaikka hakkuut olisi sallittu.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Yll\u00e4olevat kuvat ovat siis samoin suojelualueelta, t\u00e4ss\u00e4 kohtaa edellisist\u00e4 hieman it\u00e4\u00e4n, N\u00e4rtelahden – N\u00e4rteniemen ja Kiviniemen alueelta. T\u00e4m\u00e4kin suojelualue tilastoidaan osin kansainv\u00e4lisen IUCN-luokituksen mukaan luokkaan \u201dmaisemansuojelualue\u201d ja j\u00e4lleen jostain syyst\u00e4 kategoriaan jossa kaikki hakkuu mukamas on kielletty.<\/p>\n\n

Maisemansuojelua UPM on sitten toteuttanut  voimakkaiden harvennushakkuiden lis\u00e4ksi avohakkaamalla N\u00e4rtelahden rannasta pois kaksi vanhaa (119 ja 91- v.) metsikk\u00f6\u00e4. Toisen avohakkuun halki kulkee viivasuora maisemasuojelualueen raja, eli osa avohakkuusta tilastoidaan sent\u00e4\u00e4n \u201dvarovaiset hakkuut mahdollisia\u201d luokkaan ja toinen puoli \u201dei hakkuita\u201d -luokkaan.

Todettakoon ett\u00e4 UPM:n hakkuu t\u00e4ss\u00e4 on suojelualueiden rauhoituss\u00e4\u00e4d\u00f6sten mukainen. Eih\u00e4n UPM ole suojelualueluokitusta keksinyt, vaikka sitten toki harhaanjohtavan suuria suojeluprosentteja viestinn\u00e4ss\u00e4\u00e4n mielell\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin.

Hieman ep\u00e4selv\u00e4ksi tosin taas j\u00e4\u00e4 miksi yhti\u00f6n omissa julkisissa FSC-kartoissa on kuitenkin merkint\u00e4 ”t\u00e4ydellinen toimenpidekielto”. Ja toki voidaan sit\u00e4kin kysy\u00e4 miksi miljardivoittoja takovan yhti\u00f6n nyt piti menn\u00e4 hakemaan juuri suojelualueen rannoilta ne v\u00e4h\u00e4tkin vanhemmat metsik\u00f6t, mutta yhti\u00f6h\u00e4n on luvannut toimintansa olevan biodiversiteetille nettopositiivista. Eli ehk\u00e4p\u00e4 t\u00e4m\u00e4 maisemalle, ilmastolle ja luonnolle negatiivinen hakkuu sitten kompensoidaan jossain muualla yhti\u00f6n metsiss\u00e4 jollain toisella monimuotoisuutta aivan huikeasti lis\u00e4\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n

Teksti ja kuvat 
Matti Liimatainen<\/em>
Mets\u00e4vastaava, Greenpeace<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkamme suosittua blogisarjaamme suojelutilastoinnin ja hieman my\u00f6s ns. corporate responsibilityn ihmeellisest\u00e4 maailmasta. Suomessa tilastoidaan suojelluksi mets\u00e4\u00e4, joka ei ole suojeltu hakkuilta.<\/p>\n","protected":false},"author":36,"featured_media":52715,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[6,68,75,71],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-52716","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-luonnonmetsa","tag-metsakato","tag-metsateollisuus","tag-suojellaanmetsat","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/52716","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/36"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=52716"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/52716\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":53971,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/52716\/revisions\/53971"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/52715"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=52716"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=52716"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=52716"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=52716"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}