{"id":53176,"date":"2023-02-06T12:45:13","date_gmt":"2023-02-06T09:45:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=53176"},"modified":"2023-04-24T12:07:04","modified_gmt":"2023-04-24T09:07:04","slug":"kolme-keinoa-tukea-saamenmaan-metsien-suojelua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/kolme-keinoa-tukea-saamenmaan-metsien-suojelua\/","title":{"rendered":"Kolme keinoa tukea Saamenmaan metsien suojelua"},"content":{"rendered":"\n
\"Kuvassa
\u201cMeid\u00e4n maa, meid\u00e4n tulevaisuus\u201d, lukee inarinsaameksi bannerissa, jota pitelee Jussa Seuruj\u00e4rvi, saamelainen poronkasvattaja Muddusj\u00e4rvelt\u00e4. Kuva: Jani Sipil\u00e4 \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Saamenmaan metsien suojelu hakkuilta on keskeinen osa saamelaisten oikeuksien turvaamista. Jan Saijets kertoo, miten saamelaiset haluavat metsi\u00e4 suojeltavan, miksi Saamenmaan metsi\u00e4 pit\u00e4\u00e4 suojella lis\u00e4\u00e4, ja mit\u00e4 jokainen voi tehd\u00e4 suojelun edist\u00e4miseksi.<\/em><\/p>\n\n

Metsien suojelutilanne Saamenmaalla<\/strong><\/h2>\n\n

Saamenmaan metsien suojelutilanne on paljon parempi kuin Suomessa keskim\u00e4\u00e4rin. Silti yhten\u00e4iset rauhalliset mets\u00e4alueet ovat k\u00e4yneet v\u00e4hiin ja ne v\u00e4h\u00e4iset mets\u00e4alueet sijaitsevat muutamalla luonnonsuojelualueella. Poronhoidon kannalta suojelumets\u00e4t sijaitsevat varsin korkeilla alueilla ja talvilaidunten kannalta parhaimmat alavat ja hyvin kasvavat mets\u00e4t ovat vailla suojaa. Alavilla mets\u00e4alueilla on talvella paremmat lumiolosuhteet ja porojen on helpompi kaivaa ravintoa kuin korkeamman alueen metsiss\u00e4. Suojelu jakautuu my\u00f6s hyvin ep\u00e4tasaisesti paliskuntien, eli poronhoitoyksik\u00f6iden, kesken, ja tietyiss\u00e4 paliskunnissa suojeltuja kasvullisia metsi\u00e4 saattaa olla vain 7\u201310 %.<\/p>\n\n

1990- ja 2000-luvuilla k\u00e4ytyjen Mets\u00e4hallituksen ja mets\u00e4paliskuntien v\u00e4listen mets\u00e4kiistojen seurauksena hakkuum\u00e4\u00e4ri\u00e4 on v\u00e4hennetty merkitt\u00e4v\u00e4sti ja osa t\u00e4rkeist\u00e4 laidunmetsist\u00e4 siirrettiin vuosina 2009 ja 2010 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisesti talousk\u00e4yt\u00f6n ulkopuolelle. Sopimukset raukeavat vuonna 2030. Mets\u00e4hallitus hyv\u00e4ksyi \u201csopimusalueiksi\u201d vain luonnontilaisia metsi\u00e4. Vuonna 2017 Mets\u00e4hallitus lupasi julkisesti, ettei se tee hakkuita paliskunnan vastustaessa.<\/p>\n\n

Ns. tiukan suojelun ulkopuolella on viel\u00e4 runsaasti luonnonmetsi\u00e4, jotka ovat joko t\u00e4ysin koskemattomia tai luonnontilaisen kaltaisia vanhoja metsi\u00e4.<\/p>\n\n

Metsien merkitys saamelaisten perinteisille elinkeinoille<\/strong><\/h2>\n\n

Perinteiset elinkeinot ovat saamelaisen kulttuurin el\u00e4v\u00e4\u00e4 ydint\u00e4, jonka varassa saamelaisten kieli ja kulttuuri s\u00e4ilyv\u00e4t ja kehittyv\u00e4t. Ilman niiden tuomaa ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4 vahvaa suhdetta maahan ja vesiin saamelaiset olisivat pelkk\u00e4 kieliv\u00e4hemmist\u00f6 ja vaarassa assimiloitua v\u00e4hitellen valtakulttuuriin.<\/p>\n\n

Perinteisiss\u00e4 elinkeinoissa saamen kieli ja kulttuuri ovat arkip\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Jopa niill\u00e4 alueilla, joissa saamelaiset ovat v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4, perinteiset elinkeinot luovat ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa kieli ja kulttuuri s\u00e4ilyv\u00e4t el\u00e4vin\u00e4.<\/p>\n\n

Poronhoito tarvitsee toimivan luonnonkierron ja monenlaisia laitumia ollakseen turvattu. Mets\u00e4t ovat keskeisi\u00e4 talvilaitumia, joissa porot laiduntavat noin puolen vuoden ajan ja sy\u00f6v\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa erilaisia maaj\u00e4k\u00e4li\u00e4. Erityisesti vanhat mets\u00e4t ovat parhaimpia talvilaitumia. Porot suosivat talvella vanhoja yhten\u00e4isi\u00e4 metsi\u00e4, joissa j\u00e4k\u00e4l\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja -tuotto ovat suurimmillaan ja joissa porot n\u00e4kev\u00e4t pedot kaukaa. Porot v\u00e4lttelev\u00e4tkin luontaisesti tiheit\u00e4 nuoria metsi\u00e4.<\/p>\n\n

Lopputalvesta porot hakeutuvat ruokailemaan luppometsiin, jotka ovat l\u00e4hes poikkeuksetta vanhoja m\u00e4nty- tai kuusimetsi\u00e4. Luppoa porot sy\u00f6v\u00e4t puiden oksilta ja rungoilta sek\u00e4 tuulen pudottamana lumen p\u00e4\u00e4lt\u00e4. Hankalina talvina, jolloin maaj\u00e4k\u00e4lien kaivaminen ei paksun lumi- tai j\u00e4\u00e4kerrosten takia onnistu, luppomets\u00e4t ovat ainoa luonnonvarainen vaihtoehto. T\u00e4ll\u00f6in sanotaan, ett\u00e4 \u201dtokka on hangen p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d. T\u00e4ll\u00f6in ne paliskunnat ja tokkakunnat, joissa on vanhoja luppometsi\u00e4 selvi\u00e4v\u00e4t luonnonlaitumilla, kun taas toiset joutuvat ruokkimaan porot kalliilla lis\u00e4rehulla. Lis\u00e4ruokinta on niin kallista, ett\u00e4 se tekee poronhoidosta kannattamatonta.<\/p>\n\n

Metsien s\u00e4ilytt\u00e4minen on siten keskeist\u00e4 saamelaisten oikeuksien turvaamisessa.<\/p>\n\n

Paliskuntien tavoitteet metsien k\u00e4yt\u00f6lle<\/strong><\/h2>\n\n

Paliskuntien tavoitteet metsien suhteen vaihtelevat paliskunnittain, ja saamelaisten oikeuksien kannalta oleellista on sopia alueen paliskunnan kanssa tavoitteista ja maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin arvioida, ett\u00e4 valtaosa paliskunnista on todennut, ett\u00e4 heid\u00e4n poronhoitonsa kannalta tavoitteiden tulisi olla seuraavat:<\/p>\n\n

    \n
  1. Maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tulee sopia paliskuntien kanssa neuvotellen.<\/li>\n\n\n\n
  2. Kaikki luonnonmets\u00e4t tai sen kaltaiset mets\u00e4t tulisi suojella mets\u00e4talousk\u00e4yt\u00f6lt\u00e4. Suojelun tulisi olla tiukka laintasoinen koska Mets\u00e4hallituksen omalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 tehty suojelu anna riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 turvaa.<\/li>\n\n\n\n
  3. Mets\u00e4alueet tulisi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 rauhallisina ja mahdollisimman yhten\u00e4isin\u00e4, koska hakkuut aiheuttavat koskemattomissa metsiss\u00e4kin pirstovaa vaikutusta.<\/li>\n\n\n\n
  4. Paliskuntien ja Mets\u00e4hallituksen v\u00e4liset v\u00e4liaikaiset rauhoitusmets\u00e4t, ns. sopimusalueet, tulisi suojella tiukasti ja pysyv\u00e4sti.<\/li>\n\n\n\n
  5. Luontaistalousalueiden ja retkeilyalueiden mets\u00e4t tulisi suojella selke\u00e4sti.<\/li>\n\n\n\n
  6. Yksityisten yhteismetsien (5 kpl) luonnontilaiset mets\u00e4t tulisi lunastaa suojeluun porolaitumiksi.<\/li>\n\n\n\n
  7. K\u00e4siteltyj\u00e4 metsi\u00e4 tulisi voida tapauskohtaisesti ennallistaa laidunk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ennen hakattuja taimikoita ja nuoria metsi\u00e4 on tihentynyt niin l\u00e4pip\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6miksi, etteiv\u00e4t porot niiss\u00e4 viihdy tai pysty kulkemaan.<\/li>\n\n\n\n
  8. Mets\u00e4autoteit\u00e4 tulisi olla mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n. Niist\u00e4 ei ole hy\u00f6ty\u00e4 poronhoidolle kuin poikkeustapauksissa.<\/li>\n<\/ol>\n\n

    N\u00e4m\u00e4 luetellut tavoitteet ovat siis tulkintoja monen paliskuntien yleisist\u00e4 n\u00e4kemyksist\u00e4 eik\u00e4 n\u00e4it\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6in\u00e4 yksitt\u00e4isten paliskuntien kohdalla. Maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tulee neuvotella ja sopia erikseen paliskuntien kanssa.<\/p>\n\n

    Kolme keinoa tukea Saamenmaan metsien suojelua<\/strong><\/h2>\n\n

    T\u00e4ss\u00e4 on muutama keino, jolla voi tukea Saamenmaan metsien suojelua:<\/p>\n\n

      \n
    1. Ota julkisesti kantaa Saamenmaan metsien suojelun puolesta lehtien yleis\u00f6nosastokirjoituksissa tai sosiaalisessa mediassa.<\/li>\n\n\n\n
    2. Ota yhteytt\u00e4 poliittisiin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin ja vetoa Saamenmaan metsien suojelun puolesta.<\/li>\n\n\n\n
    3. Lahjoita rahaa luonnonsuojeluun esim. Luonnonperint\u00f6s\u00e4\u00e4ti\u00f6\u00f6n tai osta yksityismets\u00e4\u00e4 ja perusta siit\u00e4 yksityinen suojelualue ilman m\u00f6kkej\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n\n

      Teksti on julkaistu my\u00f6s Mets\u00e4aktivistin oppaassa<\/a>. Lue oppaasta lis\u00e4\u00e4 vinkkej\u00e4 Suomen metsien suojelun edist\u00e4miseen:<\/em><\/p>\n\n

      \n
      Lue Mets\u00e4aktivistin opas<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n

      <\/p>\n\n

      \"\"
      Mielenosoitus maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 Saamenmaan luonnonmetsien hakkuita vastaan, joita Mets\u00e4hallitus suoritti vuonna 2005. Kuva: Patrik Rastenberger \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Saamenmaan metsien suojelu hakkuilta on keskeinen osa saamelaisten oikeuksien turvaamista. Jan Saijets kertoo, miten saamelaiset haluavat metsi\u00e4 suojeltavan, miksi Saamenmaan metsi\u00e4 pit\u00e4\u00e4 suojella lis\u00e4\u00e4, ja mit\u00e4 jokainen voi tehd\u00e4 suojelun edist\u00e4miseksi.<\/p>\n","protected":false},"author":43,"featured_media":53177,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[72,70,71],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-53176","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-alkuperaiskansojenoikeudet","tag-luontokato","tag-suojellaanmetsat","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53176","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53176"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53176\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":53938,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53176\/revisions\/53938"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/53177"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53176"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=53176"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=53176"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=53176"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}