{"id":53206,"date":"2023-02-13T11:53:59","date_gmt":"2023-02-13T08:53:59","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=53206"},"modified":"2023-12-20T12:54:26","modified_gmt":"2023-12-20T09:54:26","slug":"metsavoitto-nama-seitseman-upeaa-metsaa-on-nyt-suojeltu-pysyvasti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/metsavoitto-nama-seitseman-upeaa-metsaa-on-nyt-suojeltu-pysyvasti\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4voitto – n\u00e4m\u00e4 seitsem\u00e4n upeaa mets\u00e4\u00e4 on nyt suojeltu pysyv\u00e4sti"},"content":{"rendered":"\n

Torstaina 2. helmikuuta kuulimme hienoja uutisia<\/a>: valtion omistamaa mets\u00e4\u00e4, suota ja kitumaata p\u00e4\u00e4tettiin suojella lis\u00e4\u00e4 30 000 hehtaarin verran. Joukossa on monia luonnoltaan arvokkaita metsi\u00e4, joiden suojelua olemme ajaneet vuosien ajan, ja joiden hakkuut ovat peruuntuneet nostettuamme kohteet esiin.<\/em><\/p>\n\n

T\u00e4ss\u00e4 blogissa esittelemme seitsem\u00e4n upeaa mets\u00e4\u00e4, jotka saatiin pysyv\u00e4\u00e4n suojeluun. N\u00e4iden metsien hakkuilta pelastumista kelpaa juhlistaa!<\/p>\n\n

1. Kivij\u00e4rven mets\u00e4, Kuusamo<\/h2>\n\n

Kivij\u00e4rven mets\u00e4 Kuusamossa osoittaa, ett\u00e4 kansalaisaktiivisuus kannattaa eli yksitt\u00e4isten ihmisten teoilla on metsien suojelussa merkityst\u00e4. Saimme nimitt\u00e4in vuonna 2020 vinkin paikallisilta asukkailta Kivij\u00e4rven luonnonmetsiin ilmestyneist\u00e4 hakkuunauhoista. Paikalle l\u00e4hti metsien kartoittamisen ammattilainen Joni-Matti Kusmin<\/strong>, joka totesi metsien olevan hienoa luonnonmets\u00e4\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n

Hakkuita vastustavat paikalliset asukkaat olivat tarjoutuneet useaan otteeseen ostamaan mets\u00e4n Mets\u00e4hallitukselta luonnonsuojelualueeksi. Heid\u00e4n mukaansa Mets\u00e4hallitus ei kuitenkaan suostunut keskustelemaan maakaupoista eik\u00e4 edes kertomaan hakkuun aikataulua. Heid\u00e4n yhteydenottonsa johdosta kohde p\u00e4\u00e4tyi tutkintaan, siit\u00e4 Luonnonmets\u00e4ty\u00f6ryhm\u00e4n raporttiin ja Greenpeacen \u201c110 uhattua luonnonmets\u00e4\u00e4\u201d- verkkojulkaisuun esimerkkikohteeksi.<\/a><\/p>\n\n

Nyt t\u00e4m\u00e4 hieno luonnonmets\u00e4 saatiin pysyv\u00e4\u00e4n suojeluun.<\/p>\n\n

\"Mets\u00e4maisemaa
Kuusamon Kivij\u00e4rven luonnonmets\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyi useita uhanalaisia lajeja. Nyt t\u00e4m\u00e4 sammalpeitteinen satumets\u00e4 saatiin pysyv\u00e4\u00e4n suojeluun. Kuva: Joni-Matti Kusmin.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

2. Ouluj\u00e4rven saarten mets\u00e4t<\/h2>\n\n

Vuoden 2017 syyskuussa valtionmetsi\u00e4 hallinnoiva Mets\u00e4hallitus oli aikeissa kuljettaa hakkuukoneet Ouluj\u00e4rven Kaarresaloon ja Kuostonsaareen vesiteitse ja hakata saarten mets\u00e4t. Saaret kuuluivat sek\u00e4 valtion retkeilyalueeseen ett\u00e4 Natura-alueeseen, ja Mets\u00e4hallitus oli jopa itse suojellut toisen saarista 2000-luvun alussa. Suojelu oli kuitenkin vaivihkaa lakkautettu ja saarille tehtiin hakkuusuunnitelmat.<\/p>\n\n

Me tiesimme, ettei hakkuita pid\u00e4 tehd\u00e4. L\u00e4hetimme lajistoasiantuntija Olli Mannisen<\/strong> saariin, ja jo pintapuolisessa kartoituksessa h\u00e4n l\u00f6ysi saarten metsist\u00e4 useita uhanalaisten lajien esiintymi\u00e4. Syyskuussa vuonna 2017 aktivistimme leiriytyiv\u00e4t saariin, koska hakkuukaluston saapumisesta oli luotettavaa tietoa. Kiipeilij\u00e4mme k\u00f6ysittiv\u00e4t hakkuualueiden keskikohtien puita toisiinsa ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n\u00e4 hakkuita hidastavana toimena. Samaan aikaan Suomen luonnonsuojeluliitto k\u00e4vi saarihakkuita vastaan valitusty\u00f6t\u00e4 oikeusteitse. Hakkuut kuitenkin uhkasivat alkaa valitusprosessien ollessa kesken.<\/p>\n\n

J\u00e4rjest\u00f6jen yhteisty\u00f6 toimi, ja Mets\u00e4hallitus joutui laittamaan hakkuusuunnitelmat j\u00e4ihin. V\u00e4livoitto saavutettiin, kun vuonna 2020 korkein hallinto-oikeus kielsi hakkuut luonnonsuojelullisiin arvoihin perustuen. Mets\u00e4hallitus ei silti suostunut luopumaan hakkuusuunnitelmista, vaan jatkoi saarten kohtalon roikuttamista ilmassa. Viel\u00e4 syksyll\u00e4 2022 laitos kertoi edelleen haluavansa \u201ctuhansien kuutioiden hakkuut\u201d ainakin toiselle kiistan keskell\u00e4 olleista saarista.<\/a><\/p>\n\n

Mutta Ouluj\u00e4rven saarten mets\u00e4t saatiin pysyv\u00e4\u00e4n suojeluun 2. helmikuuta 2023 tehdyn p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n

\"Kahdeksan
Greenpeacen aktivistit leiriytyiv\u00e4t Ouluj\u00e4rven saariin vuonna 2017, kun Mets\u00e4hallitus oli aikeissa hakata ne. Nyt saarien kauniit mets\u00e4t saatiin pysyv\u00e4\u00e4n suojeluun. Kuva: Risto Sauso \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

3. Upeita metsi\u00e4 Inarissa<\/h2>\n\n

Saamelaisaktivisti Jan Saijetsin<\/strong> sanoin (katso my\u00f6s kuvat!)<\/a>: \u201dT\u00e4m\u00e4 on erityisesti Inarin alueen poronhoidolle ja metsien suojelulle j\u00e4ttipotti. Ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 statuksessa olleet alueet saivat virallisen suojelun. N\u00e4m\u00e4 nyt suojellut alueet ovat oikeita metsi\u00e4 ja p\u00e4\u00e4osin t\u00e4ysin koskemattomia. Ne ovat korvaamattoman t\u00e4rkeit\u00e4 porolaitumina. Rajaukset ovat jopa v\u00e4h\u00e4n suurempia kuin MH:n kanssa on sovittu. Suojelustatus luo tuleville poronhoitajille uskoa elinkeinonsa jatkumiseen.\u201d<\/p>\n\n

Greenpeacellekin p\u00e4\u00e4t\u00f6s on oikein ilahduttava. Olemme vuodesta 2001 asti auttaneet saamelaisten kotiseutualueen mets\u00e4paliskuntia eli mets\u00e4alueella toimivia poronhoitajia ty\u00f6ss\u00e4 vanhojen metsien suojelussa. Saimme kovalla ty\u00f6ll\u00e4 2010 aikaiseksi v\u00e4liaikaisia 10-20 vuoden hakkuukieltoja ja my\u00f6hemmin laajennettua niit\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti Muddusj\u00e4rven, Paatsjoen ja Hammastunturin paliskuntien alueilla siten, ettei Mets\u00e4hallitus en\u00e4\u00e4 voi tehd\u00e4 hakkuita, joilla ei ole poronhoitajien hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Valtionmetsien hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 saamelaisalueella on sen vuoksi laskettu yli puoleen kiistan alkamisen ajoista. Nyt tehdyt suojelup\u00e4\u00e4t\u00f6kset sementoivat toki vain osan v\u00e4liaikaisesti rauhoitetuista alueista, joten ty\u00f6mme jatkuu.<\/p>\n\n

Jan Saijetsin sanoin: \u201d\u2026 suojelupaketti lis\u00e4si merkitt\u00e4v\u00e4sti Inarin metsien ja maiden suojelua ja on itsess\u00e4\u00e4n todella positiivinen asia. T\u00e4m\u00e4 oli ehk\u00e4 viisi prosenttia Inarin metsiensuojelutarpeesta, jotta Suomi voi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 EU:n biodiversiteettistrategiaa ja alkuper\u00e4iskansaoikeuksia.\u201d<\/p>\n\n

\"Kuvassa
Savuvaaran ikimets\u00e4\u00e4 Inarin Angelissa. T\u00e4m\u00e4 mets\u00e4 oli aikanaan hakkuu-uhan alla. Paikalliset poronhoitajat valittivat hakkuista ensin YK:n ihmisoikeuskomitealle. Greenpeace kutsuttiin Inariin auttamaan vuonna 2001. Yksi ensimm\u00e4isi\u00e4 yhteisten maastoretkien kohteita oli juuri t\u00e4m\u00e4 kuvan mets\u00e4 joka nyt tuli suojelluksi, muistelee Greenpeacen mets\u00e4vastaava Matti Liimatainen. Kuva: Jan Saijets<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

4. Tuntsan mets\u00e4t Sallassa<\/h2>\n\n

T\u00e4m\u00e4 luonnontilaisten kuusimetsien hallitsema hieno kokonaisuus s\u00e4\u00e4styi Tuntsan suurelta mets\u00e4palolta vuonna 1960. Se sijaitsee aivan paloalueen, V\u00e4rri\u00f6n luonnonpuiston ja Tuntsan er\u00e4maa-alueen v\u00e4liss\u00e4. V\u00e4h\u00e4puustoisemmat mets\u00e4nrajakuusikot ikivanhoine katajineen vaihettuvat runsaslahopuustoisiin rinteisiin ja nevanlaiteiden korpiin. Aarnikuusikoille tyypillinen k\u00e4\u00e4p\u00e4lajisto kertoo hyv\u00e4st\u00e4 lahopuujatkumosta. Sekapuina kasvaa vanhoja koivuja ja raitoja.<\/p>\n\n

Nyt tehdyss\u00e4 suojelup\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 suojeltavaksi alaksi on ilmoitettu 800 hehtaaria. Kohde tuli melko hyvin suojeltua mutta tekemist\u00e4 j\u00e4i viel\u00e4, koska pois j\u00e4tettiin 60 hehtaaria luonnonmets\u00e4\u00e4 Peuratunturinvittikoilta.<\/p>\n\n

\"\"
Sallan Tuntsan luonnonmets\u00e4t muodostavat upean, l\u00e4hes yhten\u00e4isen mets\u00e4er\u00e4maan. Metsist\u00e4 saatiin pysyv\u00e4\u00e4n suojeluun nyt 800 hehtaaria. Kuva: Joni-Matti Kusmin.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

5. Paha-Kurtin mets\u00e4t Suomussalmella<\/h2>\n\n

Ahjolan-N\u00e4lj\u00e4ng\u00e4n alueella Suomussalmella on paljon hyvi\u00e4 vanhoja metsi\u00e4 suojelematta. Paha-Kurtti- lammen ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 suojeltiin nyt noin 60 hehtaarin aivan upea alue, josta noin 30 hehtaaria vanhoja metsi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 mets\u00e4t olivat avohakkuu-uhan alla moneen otteeseen 2000-luvun aikana, ja hakkuualueiden rajoja oli jo merkitty maastoon ja hakkuukartoille. Greenpeacen mets\u00e4tiimi on kartoittanut ja valvonut kohdetta useaan otteeseen, esimerkiksi oheiset kuvat ovat maastok\u00e4ynneilt\u00e4mme 2012 ja 2016.<\/p>\n\n

\"\"
Paha-Kurtti -lampi ja sen reunamets\u00e4t ja suot on nyt suojeltu. Kuvan etualan vanha kuusikko on liito-oravan elinalue. Vuonna 2014 Mets\u00e4hallitus teki avohakkuuilmoituksen juuri t\u00e4h\u00e4n. Nyt mets\u00e4 on suojeltu ja avohakkuu j\u00e4i haaveeksi. Kuva: Jani Sipil\u00e4<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Kuva lokakuulta 2012 Greenpeacen maastok\u00e4ynnilt\u00e4 Paha-Kurtin suunnitelluille hakkuualueille. Risto Mustonen kirjaa uhanalaishavaintojen GPS-sijaintipisteit\u00e4. Kuva: Matti Liimatainen<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

6. Palosel\u00e4nteen mets\u00e4t Suomussalmella<\/h2>\n\n

Kuten monet muut Suomussalmen vanhat mets\u00e4t, my\u00f6s Palosel\u00e4nne oli avohakkuu-uhan alla.  Riuskan Natura-alueessa kiinni oleva Palosel\u00e4nne merkittiin avohakattavaksi syksyll\u00e4 2012. Kartoitimme ja valvoimme aluetta l\u00e4pi 2000-luvun. Koko laajan Riuskanselkosen suojelukamppailut alkoivat jo 1994. Alueella on edelleen vanhaa mets\u00e4\u00e4 suojelematta. Kuvat maastok\u00e4ynnilt\u00e4 2012, mukana oli my\u00f6s jo edesmennyt suojelukoiramme P\u00e4ttu.<\/p>\n\n

\"\"
Greenpeacen suojelukoira P\u00e4ttu ja kartoittaja Risto Mustonen Suomussalmen Palosel\u00e4nteen suunnitellulla avohakkuualueella lokakuussa 2012. J\u00e4i hakkaamatta, suojeltiin 2023. Kuva: Matti Liimatainen<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

7. El\u00e4tinjoen mets\u00e4t Suomussalmella<\/h2>\n\n

El\u00e4tinjoen mets\u00e4t ovat huikean kaunis jokivarren, soiden ja mets\u00e4saarekkeiden kirjoma luontokokonaisuus. Kuten monella muullakin Suomussalmen valtionmaiden mets\u00e4alue, suojelua on jouduttu taistelemaan eteenp\u00e4in pala palalta. Mutta me emme luovuta. L\u00e4nness\u00e4 on M\u00e4kilamminvaaran-M\u00e4ntyvaaran suojelumets\u00e4, id\u00e4ss\u00e4 Ahjolan Pohjanvaara, ja n\u00e4iden v\u00e4liss\u00e4 suojelemattomia mets\u00e4nosia. El\u00e4tinjoen nyt suojeltu 160 hehtaarin osa-alue on osa kokonaisuutta, kuten edell\u00e4 esitelty Paha-Kurtti. Ja suojeltavaa vanhaa luonnonmets\u00e4\u00e4 j\u00e4i viel\u00e4kin, me valvomme.<\/p>\n\n

\"\"
Suunnitellun avohakkuun reunanauhaa suon laidassa El\u00e4tinjoella vuonna 2014, nyt suojeltu. Kuva: Matti Liimatainen<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

On kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ettei t\u00e4m\u00e4 suojelup\u00e4\u00e4t\u00f6s viel\u00e4 riit\u00e4. Paljon upeaa ja luonnoltaan arvokasta mets\u00e4\u00e4 j\u00e4i viel\u00e4 suojelun ulkopuolella. Moni arvokas mets\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 hakkuu-uhan alla.<\/p>\n\n

Seuraavan hallituksen on saatava aikaan  p\u00e4\u00e4t\u00f6s kaikkien valtion luonnonmetsien suojelusta. Kaiken kaikkiaan valtionmailta on saatava lis\u00e4suojeluun kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian luonnoksesssa esitetty 500 000 mets\u00e4hehtaaria, jotta saavutamme Euroopan unionin biodiversiteettistrategian mukaisen kymmenen prosentin suojelutavoitteen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa noin 70 000 hehtaarin lis\u00e4suojelua valtionmailla joka vuosi vuoteen 2030 asti.<\/p>\n\n

Tule mukaan Mets\u00e4liikkeeseen edist\u00e4m\u00e4\u00e4n metsien suojelua. Kuten uudesta suojelup\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 n\u00e4kee, ty\u00f6 metsien suojelun puolesta kannatta, ja konkreettisia tuloksia saavutetaan!<\/p>\n\n

\n
Lue Mets\u00e4aktivistin opas<\/a><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Torstaina 2. helmikuuta kuulimme hienoja uutisia: valtion omistamaa mets\u00e4\u00e4, suota ja kitumaata p\u00e4\u00e4tettiin suojella lis\u00e4\u00e4 30 000 hehtaarin verran. Joukossa on monia luonnoltaan arvokkaita metsi\u00e4, joiden suojelua olemme ajaneet vuosien ajan.<\/p>\n","protected":false},"author":36,"featured_media":53205,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[6,70,71],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-53206","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-luonnonmetsa","tag-luontokato","tag-suojellaanmetsat","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53206","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/36"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53206"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53206\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":55961,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53206\/revisions\/55961"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/53205"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53206"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=53206"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=53206"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=53206"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}