{"id":54365,"date":"2023-05-23T13:30:52","date_gmt":"2023-05-23T10:30:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=54365"},"modified":"2023-12-20T12:47:19","modified_gmt":"2023-12-20T09:47:19","slug":"hallitusneuvotteluissa-on-paatosten-aika","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/hallitusneuvotteluissa-on-paatosten-aika\/","title":{"rendered":"Hallitusneuvotteluissa on p\u00e4\u00e4t\u00f6sten aika"},"content":{"rendered":"\n

Hallitusneuvotteluissa on t\u00e4ll\u00e4 viikolla m\u00e4\u00e4r\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 pureutumaan neuvotteluiden vaikeimpiin kysymyksiin. Vaikeiden kysymysten joukkoon lukeutuvat ilmasto- ja luonnonsuojelukysymykset, joissa tulevien hallituspuolueiden n\u00e4kemykset ovat yh\u00e4 kaukana toisistaan. Ratkaisut ovat olemassa \u2013 tarvitaan vain valintoja ja johtajuutta. <\/em><\/strong><\/p>\n\n

\"Mielenosoitus
Mielenosoitus S\u00e4\u00e4tytalon edustalla toukokuussa 2023.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Ilmastolakiin kirjattu hiilineutraaliustavoite 2035 on jakanut hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet kahteen leiriin. Tuleva p\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpo<\/strong> (kok.) on toistanut, ett\u00e4 tavoitteesta ei tingit\u00e4, ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson<\/strong> pit\u00e4\u00e4 tavoitetta puolueensa kynnyskysymyksen\u00e4.<\/p>\n\n

Sen sijaan perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra<\/strong> luonnehtii tavoitetta \u201c\u00e4\u00e4rimm\u00e4isen typer\u00e4ksi\u201d<\/a> ja v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ettei se toteudu.<\/p>\n\n

Purra on toistanut perussuomalaisten jo tutuksi tullutta retoriikkaa, joka perustuu sille pelolle ja pelottelulle, ett\u00e4 satsaukset elinkelpoisena pysyv\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n uhkaisivat suomalaisten toimeentuloa ja hyvinvointia. <\/p>\n\n

Todellisuudessa esimerkiksi yritykset eiv\u00e4t ole huolissaan ymp\u00e4rist\u00f6politiikan vaikutuksesta kilpailukykyyns\u00e4 \u2013 p\u00e4in vastoin.<\/p>\n\n

Talousel\u00e4m\u00e4-lehden kyselyyn<\/a> vastanneista suuryrityksist\u00e4 ylivoimainen enemmist\u00f6, 35 yrityst\u00e4 38:sta, haluaa Suomen pit\u00e4v\u00e4n kiinni vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteestaan. Yritykset arvioivat Suomen kansallisen tavoitteen tukevan yritysten omia p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4, tuovan vientimahdollisuuksia sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4n investointeja Suomeen. Mets\u00e4yhti\u00f6t eiv\u00e4t tosin halunneet ottaa tavoitteeseen kantaa.<\/p>\n\n

Suuryritysten enemmist\u00f6n linjoilla on my\u00f6s hissiyhti\u00f6 Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin<\/strong>. \u201d15\u201320 miljardia euroa on vuonna 2022 ilmoitettujen vihre\u00e4n siirtym\u00e4n investointihankkeiden kokonaisarvo Suomessa. Se on enn\u00e4tyksellinen investointi\u00adtaso, vaikka hintojen nousu otetaan huomioon\u201d, Herlin sanoi HS:n haastattelussa huhtikuussa<\/a>. Herlin pit\u00e4\u00e4 huonona ideana perussuomalaisten vaatimusta lyk\u00e4t\u00e4 hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2050.<\/p>\n\n

\u201dEi siit\u00e4 koko maailman tilanne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hirve\u00e4sti muuttuisi, mutta Suomen tilanne muuttuisi selv\u00e4sti heikommaksi\u201d, Herlin sanoi.<\/p>\n\n

Oppositioon n\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin j\u00e4\u00e4vien vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo<\/strong> arvioi viime keskiviikkona Helsingin Sanomien yleis\u00f6nosastolla<\/a>, ett\u00e4 jarrun painaminen ilmasto- ja luontopolitiikassa k\u00e4visi Suomelle kalliiksi. H\u00e4n viittasi suomalaisyritysten Climate Leadership Coalitionin ja Boston Consulting Groupin selvityksiin, joiden mukaan vihre\u00e4 siirtym\u00e4 voi tuoda Suomelle jopa sadan miljardin euron vientitulot vuoteen 2035 menness\u00e4.<\/p>\n\n

Tavoitteet vaativat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimia<\/strong><\/h2>\n\n

Todenn\u00e4k\u00f6isten tulevien hallituspuolueiden julkisissa ulostuloissa ovat viime p\u00e4ivin\u00e4 j\u00e4\u00e4neet v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle ne varsinaiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimet, joita t\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella tarvitaan. Nostettakoon esille pari t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pointtia.<\/p>\n\n

Hiilineutraaliuden saavuttaminen, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta puhumattakaan, vaatii p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten ja vihre\u00e4n siirtym\u00e4n investointien lis\u00e4ksi ilmasto- ja luontokest\u00e4v\u00e4\u00e4 metsien- ja maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ovat todenneet useat asiantuntijatahot kuten Talouspolitiikan arviointineuvosto<\/a>, Suomen Luontopaneeli<\/a>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus<\/a> sek\u00e4 Ilmastopaneeli<\/a>.<\/p>\n\n

Jotta hiilineutraaliustavoite ei j\u00e4\u00e4 vain puheen tasolle, metsien hakkuita on hillitt\u00e4v\u00e4 ilmasto- ja luontokest\u00e4v\u00e4lle tasolle. Valtion mailla hakkuiden rajoittaminen ja suojelun lis\u00e4\u00e4minen on halvinta sek\u00e4 nopeinta, mutta kannusteet ilmastokest\u00e4v\u00e4\u00e4n mets\u00e4nhoitoon tarvitaan my\u00f6s yksityismaille.<\/p>\n\n

Nykyisten suojelualueiden lis\u00e4ksi mets\u00e4\u00e4 on suojeltava valtion mailla viel\u00e4 500 000 hehtaaria ja yksityisill\u00e4 mailla 100 000 hehtaaria. Kaikki valtion luonnonmets\u00e4t ja vanhat mets\u00e4t on suojeltava v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Metsien suojelussa on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 kymmenen prosentin tiukkaan suojeluun, johon Suomella on viel\u00e4 matkaa.<\/p>\n\n

Metsien suojelu vaatii luonnollisestikin lis\u00e4\u00e4 rahaa. Suojelurahoitus on sidottava BKT:hen siten, ett\u00e4 0,5\u20131 prosenttia BKT:sta osoitetaan luonnon tilaa parantaviin ennallistamis- ja suojelutoimiin. Samalla puun tuotannolle ja poltolle maksettavista tuista on luovuttava ja vapaaehtoisen suojelun kannustimia lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n

Ilman riitt\u00e4vi\u00e4 hiilinieluja meill\u00e4 ei ole hiilineutraalia tulevaisuutta. T\u00e4m\u00e4 on iso riski niin taloudelle ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4lle kuin kaikelle muullekin hyvinvoinnillemme.

Ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen yhteiset viestit hallitusohjelmaneuvottelijoille tiivistyv\u00e4t <\/em>kuuteen kohtaan<\/em><\/a>, jotka olemme toimittaneet S\u00e4\u00e4tytalolle. <\/em>
<\/em>
<\/em>Pidemmin Greenpeacen vaaliviesteihin perusteluineen voit tutustua <\/em>t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/em><\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hallitusneuvotteluissa on t\u00e4ll\u00e4 viikolla m\u00e4\u00e4r\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 pureutumaan neuvotteluiden vaikeimpiin kysymyksiin. Vaikeiden kysymysten joukkoon lukeutuvat ilmasto- ja luonnonsuojelukysymykset, sill\u00e4 tulevien hallituspuolueiden n\u00e4kemykset aihepiirist\u00e4 ovat yh\u00e4 kaukana toisistaan. Ratkaisuista ei ole pulaa \u2013 tarvitaan vain valintoja ja johtajuutta.<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":54272,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1,3],"tags":[79,58,60,6,70,78],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-54365","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","category-metsat","tag-hiilinielu","tag-ilmastokriisinsyyt","tag-ilmastopolitiikka","tag-luonnonmetsa","tag-luontokato","tag-monimuotoisuus","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54365","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=54365"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54365\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":54367,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54365\/revisions\/54367"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/54272"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=54365"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=54365"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=54365"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=54365"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}