{"id":54602,"date":"2023-07-17T10:02:00","date_gmt":"2023-07-17T07:02:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=54602"},"modified":"2023-12-20T12:48:43","modified_gmt":"2023-12-20T09:48:43","slug":"tunnistatko-nama-kuusi-luonnonmetsan-lajia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/tunnistatko-nama-kuusi-luonnonmetsan-lajia\/","title":{"rendered":"Tunnistatko n\u00e4m\u00e4 kuusi luonnonmets\u00e4n lajia?"},"content":{"rendered":"\n

Jotkut metsiemme lajit p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t ainoastaan vanhoissa luonnonmetsiss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 blogissa esittelemme kuusi luonnonmetsien asukkia.<\/em><\/p>\n\n

\"\"
Korpiluppo on hyvinkin runsas parhaissa kuusimetsiss\u00e4. Kuvassa Karttimonjoen luonnonmets\u00e4\u00e4 Suomussalmella. Kuva: Risto Sauso.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vanhan ja suojelunarvoisen mets\u00e4n voi tunnistaa sielt\u00e4 l\u00f6ytyvien lajien perusteella? T\u00e4llaisia lajeja kutsutaan vanhan mets\u00e4n indikaattorilajeiksi: niiden l\u00f6yt\u00e4minen kertoo mets\u00e4n saaneen kasvaa rauhassa ja kehitty\u00e4 lajistoltaan monimuotoiseksi. <\/p>\n\n

Huomaa kuitenkin, ett\u00e4 sama laji voi kertoa eri asioita riippuen sen kasvupaikasta: jokin laji saattaa olla uhanalainen Etel\u00e4-Suomessa, mutta kasvaa runsaammin Pohjois-Suomessa. T\u00e4st\u00e4 blogista l\u00f6yd\u00e4t kuusi helposti tunnistettavaa luonnonmets\u00e4n lajia: kolme Etel\u00e4-Suomesta ja kolme Pohjois-Suomesta.<\/p>\n\n

Kolme luonnonmets\u00e4n lajia Etel\u00e4-Suomessa<\/strong><\/h2>\n\n

1. Aarnisammal<\/h3>\n\n

Vaarantunut (VU)<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Kaunis, hyvin omaleimainen pieni lehtisammal. Kasvaa yksitt\u00e4isin\u00e4 alle 1 cm pitkin\u00e4 littein\u00e4 lehdyk\u00f6in\u00e4. Ohuet, suurisoluiset vaaleanvihre\u00e4t lehdyk\u00e4t ovat hieman l\u00e4pikuultavia, ja niiden alkeisvarsikot hohtavat pime\u00e4ss\u00e4 heikkoa valoa!<\/p>\n\n\n\n

Kasvaa pioneerilajina suurten kaatuneiden kuusten tyvipaakuissa hiekalla, esiintyy l\u00e4hinn\u00e4 vanhoissa, kosteissa ja suojaisissa metsiss\u00e4. Muita kasvupaikkoja ovat kallionkolot ja muut stabiilimmat kosteat onkalot. Esiintyy l\u00e4hes koko maassa, levinneisyys on kuitenkin etel\u00e4painotteinen. Laji on hyv\u00e4 vanhan mets\u00e4n indikaattori koko maassa, ja se on varsin helppo tuntea ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4. <\/p>\n<\/div><\/div>\n\n

2. Rusokantok\u00e4\u00e4p\u00e4<\/h3>\n\n

Silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 (NT)<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

Rusokantok\u00e4\u00e4p\u00e4 on pieni tai keskikokoinen lakillinen k\u00e4\u00e4p\u00e4laji, jolla on kauniin vaaleanpunaiset pillit. Lakin yl\u00e4pinta on hieman mattainen, vanhemmiten musta, kasvuvaiheessa vaaleanpunertava tai harmaa. Pillist\u00f6 on nuorena selv\u00e4n vaaleanpunaista, venyv\u00e4n pehme\u00e4\u00e4, vanhemmiten kovettuvaa ja harmaantuvaa. Leveydelt\u00e4\u00e4n se on tyypillisesti muutamasta senttimetrist\u00e4st\u00e4 kymmeneen. Rusokantok\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4ss\u00e4 ei ole selv\u00e4\u00e4 tuoksua.<\/p>\n\n

Kasvaa vanhoissa lahopuustoisissa kuusimetsiss\u00e4. L\u00f6ytyy l\u00e4hes aina kuusimaapuulta, mutta joitakin l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 on ollut m\u00e4nnylt\u00e4 ja lehtipuilta. Rusokantok\u00e4\u00e4p\u00e4 on lahoamisprosessin keskivaiheen lajeja. Se on harvinaisehko laji, joka esiintyy kuitenkin koko maassa vanhoissa kuusimetsiss\u00e4, joissa on kuusimaapuujatkumoa. Hyv\u00e4 vanhan mets\u00e4n indikaattori koko maassa. <\/p>\n\n

3. Liito-orava<\/h3>\n\n

Vaarantunut (VU)<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

Liito-orava on yksi Suomen luonnonsuojelun maskottilajeista. Liito-oravan voi n\u00e4hd\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin iltah\u00e4m\u00e4riss\u00e4 alkukev\u00e4\u00e4ll\u00e4. Itse oravaa n\u00e4kee kuitenkin harvoin, mutta sen j\u00e4t\u00f6kset ovat helposti tunnistettavia, ja lajin havainnointi tapahtuu paljolti niiden avulla. Riisinjyv\u00e4n kokoisia, tylpp\u00e4p\u00e4isi\u00e4, currynkeltaisia papanoita l\u00f6yt\u00e4\u00e4 etenkin haapojen ja suurimpien kuusten alta.<\/p>\n\n

Liito-orava esiintyy etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa Pohjanmaalle ja Etel\u00e4-Kainuuseen asti. Liito-orava on rauhoitettu luonnonsuojelulaissa. Sen lis\u00e4\u00e4ntymis- ja lev\u00e4hdyspaikkoja ei saa h\u00e4vitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n

Kolme luonnonmets\u00e4n lajia Pohjois-Suomessa<\/strong><\/h2>\n\n

1. Raidankeuhkoj\u00e4k\u00e4l\u00e4<\/h3>\n\n

Silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 (NT), alueellisesti uhanalainen etel\u00e4osissa maata (RT 1a-2a)<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Raidankeuhkoj\u00e4k\u00e4l\u00e4 on suuri, vihre\u00e4 ja helposti tunnistettava lehtij\u00e4k\u00e4l\u00e4, jolla on kulmikkaita sormimaisia kasvustoja. Lehdill\u00e4 on verkkomaisia harjuja, joiden pinnoilla vanhemmiten valkoisia jauheisia soraaleita eli j\u00e4k\u00e4l\u00e4n osia. Punaiset iti\u00f6pes\u00e4kkeet hyvin harvinaisia. <\/p>\n\n\n\n

Kasvaa useimmiten el\u00e4vill\u00e4 vanhoilla raidoilla vanhoissa sulkeutuneissa, kosteahkoissa metsiss\u00e4. Kasvaa varsinkin runsaana esiintyess\u00e4\u00e4n my\u00f6s muilla puilla, jopa kuusenoksilla. Esiintyy my\u00f6s ravinteisilla kallioilla. Esiintyy l\u00e4hes koko maassa mutta taantunut voimakkaasti etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa. Eritt\u00e4in hyv\u00e4 vanhan mets\u00e4n indikaattorilaji, jonka esiintyminen kertoo k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aina korkeista suojeluarvoista.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n

2. Pursuk\u00e4\u00e4p\u00e4<\/h3>\n\n

Silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 (NT), \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen harvinainen Etel\u00e4-Suomessa<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

Pursuk\u00e4\u00e4p\u00e4 on mehev\u00e4 ja lihaisa yksivuotinen k\u00e4\u00e4p\u00e4laji, joka kasvaa kuusimaapuilla vanhoissa metsiss\u00e4. Se tuoksuu suopursulle tai lenkkimakkaralle, ja sen iti\u00f6em\u00e4 pursuaa usein rungon halkeamasta esiin. Levinneisyys vahvasti pohjoispainotteinen, tyypillisin Lapin ikikuusikoissa. Hyv\u00e4 vanhan mets\u00e4n indikaattorilaji pohjoisessa. Esiintym\u00e4t Etel\u00e4-Suomessa ovat eritt\u00e4in harvinaisia mutta erityisen merkitt\u00e4vi\u00e4 ja suojelunarvoisia.<\/p>\n\n

3. Korpiluppo<\/h3>\n\n

Silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 (NT), alueellisesti uhanalainen etel\u00e4osissa maata (RT 1a-2a)<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Korpiluppo on kookas, vaalean vihre\u00e4nharmaa luppo, joka haarautuu tyypillisesti kahteen osaan y-kirjaimen muotoisesti. Vanhat sekovarren osat jopa 3 mm paksuja, litteit\u00e4 ja nuorena ohuita. Iti\u00f6pes\u00e4kkeet hyvin harvinaisia. Hyv\u00e4 tuntomerkki ovat my\u00f6s vaaleina viiruina rangoilla esiintyv\u00e4t pseudukyfellit eli valehuokoset.<\/p>\n\n\n\n

Korpiluppo on yleinen vanhojen kuusikoiden laji, ja se on hyvinkin runsas parhaissa kuusimetsiss\u00e4. Kasvaa tavalliseti kuusenoksilla, joskus my\u00f6s kuorella ja muilla puulajeilla (varsinkin m\u00e4nnyll\u00e4). Pohjoispainotteinen ja v\u00e4hentynyt Etel\u00e4-Suomesta rajusti hakkuiden takia. Etel\u00e4ss\u00e4 korkea indikaattoriarvo, pohjoisessa hieman alempi.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n

Lajien esittelytekstit: Olli Manninen<\/p>\n\n

Mets\u00e4aktivistin oppaasta<\/a> l\u00f6yd\u00e4t lis\u00e4\u00e4 tietoa metsien suojelusta ja siit\u00e4, miten voit itse edist\u00e4\u00e4 metsien suojelua Suomessa.<\/p>\n\n

\n
Lue Mets\u00e4aktivistin opas<\/a><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jotkut metsiemme lajit p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t ainoastaan vanhoissa luonnonmetsiss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 blogissa esittelemme kuusi luonnonmetsien asukkia.<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":54604,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[6,78,70],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-54602","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-luonnonmetsa","tag-monimuotoisuus","tag-luontokato","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54602","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=54602"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54602\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":55950,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54602\/revisions\/55950"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/54604"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=54602"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=54602"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=54602"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=54602"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}