{"id":5464,"date":"2020-07-29T09:20:00","date_gmt":"2020-07-29T06:20:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=5464"},"modified":"2023-01-09T16:37:59","modified_gmt":"2023-01-09T13:37:59","slug":"kriisitilanne-amazonin-sademetsissa-pahenee-pandemian-seurauksena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/kriisitilanne-amazonin-sademetsissa-pahenee-pandemian-seurauksena\/","title":{"rendered":"Kriisitilanne Amazonin sademetsiss\u00e4 pahenee pandemian seurauksena"},"content":{"rendered":"\n

Maailman mets\u00e4t ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ilmastokriisin hidastamiseksi \u2013 mutta Amazonin sademets\u00e4t ja niiden asukkaat ovat suuremmassa vaarassa kuin koskaan. P\u00e4\u00e4syy on teollinen lihantuotanto.<\/p>\n\n

Koronapandemian edetess\u00e4 tuho Amazonin sademetsiss\u00e4 on kasvanut r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti. P\u00e4\u00e4tt\u00e4jien v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja valvonnan puute ovat johtaneet siihen, ett\u00e4 sademetsi\u00e4 tuhotaan enn\u00e4tysvauhtia teollisen lihantuotannon ja kaivostoiminnan tielt\u00e4. Vuoden 2020 nelj\u00e4n ensimm\u00e4isen kuukauden aikana mets\u00e4kato kasvoi 55 %<\/a> verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2019.<\/p>\n\n

Pienill\u00e4kin muutoksilla luonnon tasapainossa voi olla isot seuraukset. Amazonin sademetsiss\u00e4 tuhot ovat niin laajamittaiset, ett\u00e4 asiantuntijat pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t pahinta \u2013 mets\u00e4kato voi muuttaa ilmastoa lopullisesti.<\/p>\n\n

\"Mets\u00e4palokausi
Metsi\u00e4 poltetaan kiihtyv\u00e4\u00e4 vauhtia Amazonilla, jotta alueilla voidaan kasvattaa soijaa tai karjaa.
\u00a9 Greenpeace \/ Daniel Beltr\u00e1<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

Miksi Amazonin sademets\u00e4t katoavat nyt nopeammin kuin koskaan?<\/strong><\/h2>\n\n

Pandemiasta huolimatta Brasilian hallitus jatkaa Amazonin sademetsien hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Lis\u00e4\u00e4ntynyt metsien h\u00e4vitt\u00e4minen on usein laitonta. <\/a> Metsi\u00e4 raivataan karjan laitumiksi tai minieraalien louhintaan.<\/p>\n\n

Moni muistaa Amazonin sademetsiss\u00e4 viime vuonna riehuneet valtavat mets\u00e4palot, jotka j\u00e4rkyttiv\u00e4t koko maailmaa. Taivas muuttui mustaksi S\u00e3o Paulossa asti, vaikka kaupunki on yli 3000 tuhannen kilometsin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Amazonin paloista.<\/p>\n\n

H\u00e4lytykset metsien h\u00e4vi\u00e4misest\u00e4 ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet 64 % Brasilian Amazonilla viime vuoteen verrattuna.<\/a> Tilanne oli ep\u00e4tavallinen, koska mittauksen aikana meneill\u00e4\u00e4n oli sadekausi ja metsien h\u00e4vitt\u00e4minen on sadekaudella vaikeampaa. Kuiva kausi on alkanut Amazonilla, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 mets\u00e4palot todenn\u00e4k\u00f6isesti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t.On huomioitava, ett\u00e4 osa paloista alkaa luonnollisesti. Viime vuonna valtaosa paloista johtui kuitenkin metsien kaskeamisesta, jotta maanviljelylle saataisiin raivattua enemm\u00e4n tilaa. Presidentti Jair Bolsonaro tukee maatalousalaa, koska se on poliittisesti t\u00e4rke\u00e4 ala Brasiliassa. Tuhot ovat pahempia, kuin ennen nykyist\u00e4 presidentti\u00e4 ja tutkijat varoittavat<\/a>, ett\u00e4 vuosi 2020 tuo tullessaan paljon katastrofaalisemmat mets\u00e4palot Amazonin sademetsiss\u00e4.<\/p>\n\n

\"Mets\u00e4palot
Mets\u00e4palot Amazonilla vuonna 2019.
\u00a9 Victor Moriyama \/ Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

Miksi Amazonin sademets\u00e4t ovat niin t\u00e4rkeit\u00e4?<\/strong><\/h2>\n\n

Kaikki puut sitovat hiilidioksidia kasvaessaan. Amazonin kaltainen tihe\u00e4, trooppinen sademets\u00e4 on arvokas hiilinielu ja hiilivarasto. Mets\u00e4palot ja maan muokkaus maatalouden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n johtavat mets\u00e4katoon. Samalla puihin ja maaper\u00e4\u00e4n varastoitunut hiilidioksidi vapautuu ilmakeh\u00e4\u00e4n ja hiilinielu menetet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n

Sademetsien tuhoutuessa planeettamme menett\u00e4\u00e4 arvokkaan hiilinielun, joka auttaa kamppailussa ilmastokriisi\u00e4 vastaan. Mit\u00e4 enemm\u00e4n hiilidioksidia vapautuu ilmakeh\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 tuhoisammat ovat sen vaikutukset ymp\u00e4ri maailman.<\/p>\n\n

Tutkijoiden mukaan sademetsien keikahduspiste – tilanne, jossa sademets\u00e4t eiv\u00e4t pysty en\u00e4\u00e4 tuottamaan tarpeeksi sadetta uudistuakseen – voidaan saavuttaa jo tulevina vuosikymmenin\u00e4. Keikahduspiste saapuu v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4, jos 20-25 % sademets\u00e4st\u00e4 on tuhottu.<\/a>Trooppinen sademets\u00e4 muuttuu savanniksi, jonka biologinen monimuotoisuus on huomattavasti sademetsi\u00e4 v\u00e4h\u00e4isempi. Ekonomi Monica de Bolle varoitti<\/a> Yhdysvaltojen kongressia vuonna 2019 siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohta voi tapahtua jo vuonna 2021, mik\u00e4li Amazonin sademetsien tuho jatkaa kasvuaan samaa tahtia.<\/p>\n\n

Miten Amazonilla asuvat ihmiset selvi\u00e4v\u00e4t koronakriisist\u00e4?<\/strong><\/h2>\n\n

Brasilia on yksi eniten koronapandemiasta k\u00e4rsineist\u00e4 valtioista. Bolsonaro on erottanut jo kaksi terveysministeri\u00e4<\/a> (toinen erotettu, toinen eronnut itse), h\u00e4n on kannustanut ihmisi\u00e4 karanteenien vastaisiin mielenosoituksiin<\/a> ja Bolsonaroa syytet\u00e4\u00e4n todellisten tartuntalukujen ja kuolemien m\u00e4\u00e4r\u00e4n piilottelusta.<\/a><\/p>\n\n

Asiantuntijat ovat huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4palot ja koronapandemia voivat olla katastrofi Amazonin sademetsille Brasiliassa.<\/a> Akuutein tilanne on alkuper\u00e4iskansojen keskuudessa \u2013 hallitus ei v\u00e4lit\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen ihmisoikeuksista Brasiliassa.<\/a> Pandemia on johtanut metsien suojelun ja valvonnan v\u00e4henemiseen ja laittomat hakkuut ja kaivostoiminta ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet. N\u00e4in koronapandemia p\u00e4\u00e4see levi\u00e4m\u00e4\u00e4n entisest\u00e4\u00e4n, my\u00f6s alkuper\u00e4iskansojen keskuuteen. Greenpeace on osallistunut pelastustoimiin<\/a> yhdess\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen ja l\u00e4\u00e4kint\u00e4henkil\u00f6st\u00f6n kanssa, jotka kuljettavat h\u00e4t\u00e4apua Amazonin syrj\u00e4seuduille.<\/p>\n\n

\"Wings
Greenpeace auttaa hoitohenkil\u00f6kunnan ja laitteiden kuljetuksessa osana Asas de Emerg\u00eancia -projektia.
\u00a9 Edmar Barros \/ Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

Miten mets\u00e4kato liittyy uusien ihmiselle vaarallisten tartuntatautien levi\u00e4miseen?<\/strong><\/h2>\n\n

Asiantuntijat ovat tutkineet, miten tartuntataudit kuten korona muodostuvat ja l\u00f6yt\u00e4neet yhteyden teollisen maatalouden ja luonnontilassa olevien ekosysteemien v\u00e4lill\u00e4. Asiantuntijat ovat sanoneet<\/a> odottaneensa COVID-19 kaltaista zoonoottista pandemiaa jo pitk\u00e4\u00e4n. Brasiliassa sademetsien tuhoamisen seurauksena on syntynyt useita tartuntatauteja mukaan lukien chikungunya, denguekuume, keltakuume ja zika.<\/p>\n\n

Ennuste Amazonin sademetsille on synkk\u00e4. Silti toivon kipin\u00e4 el\u00e4\u00e4 edelleen. Suurten eurooppalaisten yhti\u00f6iden kansainv\u00e4linen paine on tuottanut tulosta. Brasiliassa lyk\u00e4ttiin lakiehdotusta, joka olisi antanut laittomien hakkuiden suorittajille oikeuden mets\u00e4alueisiin. Yhti\u00f6t eiv\u00e4t halua ostaa lihaa tai rehusoijaa, jonka tuotanto tuhoaa Amazonin sademetsi\u00e4.Amazonin tilanne ei ole yksin Brasilian huolenaihe. Suuryrityksill\u00e4 ja niiden asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa. Sin\u00e4kin voit auttaa allekirjoittamalla vetoomuksen Amazonin sademetsien puolesta.<\/a> Greenpeace jatkaa ty\u00f6t\u00e4 Amazonin sademetsien suojelemiseksi<\/a>. Lue lis\u00e4\u00e4, siit\u00e4 mit\u00e4 saimme lahjoittajien avulla aikaan viime vuonna<\/a> ja jos sinulla on mahdollisuus tukea ty\u00f6t\u00e4 Amazonin sademetsien pelastamiseksi, liity lahjoittajien joukkoon jo t\u00e4n\u00e4\u00e4n.<\/a><\/p>\n\n

\n
Tee lahjoitus<\/a><\/div>\n<\/div>\n
Block content is empty. Check the block’s settings or remove it.<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kriisitilanne Amazonin sademetsiss\u00e4 pahenee pandemian seurauksena. Lue lis\u00e4\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"author":26,"featured_media":5466,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[23,52,67],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-5464","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-sademetsat","tag-amazon","tag-metsapalot","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5464","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/26"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5464"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5464\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":52959,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5464\/revisions\/52959"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5466"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5464"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5464"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5464"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=5464"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}