{"id":55053,"date":"2023-08-15T11:47:27","date_gmt":"2023-08-15T08:47:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=55053"},"modified":"2023-08-15T11:51:14","modified_gmt":"2023-08-15T08:51:14","slug":"kolme-metsateollisuuden-myyttia-kumottu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/kolme-metsateollisuuden-myyttia-kumottu\/","title":{"rendered":"Kolme mets\u00e4teollisuuden myytti\u00e4 \u2013 kumottu"},"content":{"rendered":"\n

Suomen suurimmat sellufirmat, eli UPM, Mets\u00e4 Group ja Stora Enso, tavoittelevat omaa etuaan mets\u00e4keskustelua h\u00e4mment\u00e4m\u00e4ll\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kolme yhti\u00f6iden levitt\u00e4m\u00e4\u00e4 myytti\u00e4 \u2013 kumottuna.<\/em><\/p>\n\n

\"\"
Tyypillist\u00e4 suomalaista mets\u00e4maisemaa. Jos selluyhti\u00f6t haluaisivat tehd\u00e4 vaikuttavia luontotekoja, ne suojelisivat paljon enemm\u00e4n mets\u00e4\u00e4 hakkuiden aiheuttaman luontokadon kompensoimiseksi. Kuva: Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Myytti 1: Suomen metsill\u00e4 menee hyvin<\/strong><\/h2>\n\n

Suomessa kasvaa nyt enemm\u00e4n puuta kuin koskaan aiemmin. Mets\u00e4yhti\u00f6t jakavat kuvia puuntaimista<\/a> ja lahjoittavat taimia niin koululaisille kuin urheilijoillekin<\/a> osoituksena hyv\u00e4st\u00e4 mets\u00e4nhoidosta. On totta, ett\u00e4 meill\u00e4 istutetaan paljon puuta. Se on kirjattu mets\u00e4lakiin<\/a>: kun mets\u00e4n kaataa, tilalle t\u00e4ytyy istuttaa puita. Se taitaa olla v\u00e4hint\u00e4, mit\u00e4 mets\u00e4n kaatamisen j\u00e4lkeen voi tehd\u00e4.<\/p>\n\n

Valitettavasti puun m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei korvaa vanhoja, monimuotoisia metsi\u00e4. Metsien hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen ja arvokkaiden metsien suojeleminen ovat oikeita luontotekoja, ei puiden istuttaminen kaadettujen tilalle.<\/p>\n\n

Suomen mets\u00e4t eiv\u00e4t voi hyvin. <\/strong>Monimuotoisuuden h\u00e4vi\u00e4mist\u00e4 ei ole saatu pys\u00e4ytetty\u00e4, ja liikahakkuut ovat romahduttaneet metsien hiilinielun.<\/p>\n\n

Tutkijoiden mukaan<\/a> suurin syy luontokatoon Suomen metsiss\u00e4 on metsien hakkaaminen ja tehomets\u00e4talous. Hakkuut pienent\u00e4v\u00e4t lajien elinymp\u00e4rist\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja laskevat sen laatua. Monet uhanalaiset lajit eiv\u00e4t yksinkertaisesti p\u00e4rj\u00e4\u00e4 mets\u00e4yhti\u00f6iden istuttamissa puupelloissa, vaan tarvitsevat selvit\u00e4kseen metsi\u00e4, joissa on runsaasti lahopuuta.<\/p>\n\n

Selluyhti\u00f6t tekev\u00e4t pieni\u00e4 parannuksia mets\u00e4nhoitoon esimerkiksi j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tekop\u00f6kkel\u00f6it\u00e4 avohakkuulle, yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 lahopuun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hakkuulla ja testaamalla istutustappien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/a>. Mik\u00e4s siin\u00e4, pienikin parannus on hyv\u00e4 asia, mutta oleellista on kysy\u00e4, ovatko toimet riitt\u00e4vi\u00e4. Sit\u00e4 ne eiv\u00e4t ole. Uhanalaistuminen on jatkunut koko 2000-luvun, ja nyky\u00e4\u00e4n 833 mets\u00e4lajia ja jopa kolme nelj\u00e4st\u00e4 mets\u00e4luontotyypeist\u00e4 ovat uhanalaisia.<\/p>\n\n

Mik\u00e4li mets\u00e4yhti\u00f6t tekisiv\u00e4t vaikuttavia luontotekoja, ne suojelisivat lis\u00e4\u00e4 metsi\u00e4 sek\u00e4 omilla maillaan, ett\u00e4 rahoittaisivat yksityismetsien suojelua. <\/strong>Se olisi v\u00e4hint\u00e4, mit\u00e4 miljoonia euroja valtion tukia saavat voitokkaat yritykset voisivat yhteisen luontomme suojelun eteen tehd\u00e4.<\/p>\n\n

\"\"
Mets\u00e4 Group ostaa puuta jopa hakatuista ikimetsist\u00e4. Kuvassa inarilaisesta ikimets\u00e4st\u00e4 hakattua puuta Mets\u00e4 Groupin pinossa. Hakatussa ikimets\u00e4ss\u00e4 kasvoi jopa 400-vuotiaita aihkim\u00e4ntyj\u00e4.<\/em> Kuva: Jani Sipil\u00e4 \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Myytti 2: <\/strong>Mets\u00e4teollisuus ei voi rajoittaa puun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n, koska Suomessa kaikki ovat vapaita ostamaan ja myym\u00e4\u00e4n puuta.<\/strong><\/h2>\n\n

On totta, ett\u00e4 Suomessa puuta saa vapaasti ostaa ja myyd\u00e4. Ep\u00e4selv\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, mill\u00e4 tavoin sill\u00e4 voi perustella kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Mets\u00e4yhti\u00f6ill\u00e4 on varaa ja vastuu huolehtia, ett\u00e4 puuta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n luonnon ja ilmaston rajoja kunnioittaen.<\/p>\n\n

Metsien hakkaamista ja puun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ei voi loputtomasti lis\u00e4t\u00e4. Itse asiassa kest\u00e4v\u00e4t rajat on jo ylitetty. Koska mets\u00e4teollisuus nykymuodossaan kiihdytt\u00e4\u00e4 luontokatoa ja ilmastokriisi\u00e4, jonkin on muututtava.<\/p>\n\n

Yksi selke\u00e4 korjausliike olisi selluyhti\u00f6iden lupaus siit\u00e4, ettei puuta en\u00e4\u00e4 osteta suojelullisesti arvokkaista metsist\u00e4. Esimerkiksi valtion mailta kartoitetut luonnonmets\u00e4t tulisi ehdottomasti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 rauhaan. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 yhti\u00f6t ovat pakoilleet vastuuta ja jopa piilotelleet luonnonmetsist\u00e4 tehtyj\u00e4 puuostoksiaan<\/a>. Erillinen lupaus tarvitaan, koska sertifikaatteihinkaan ei valitettavasti ole luottaminen.<\/p>\n\n

Selluyhti\u00f6t perustelevat hakkuiden kest\u00e4vyytt\u00e4 sertifikaateilla, joiden pit\u00e4isi taata metsien kest\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6. Jopa 93 prosenttia Suomen metsist\u00e4 kuuluu PEFC-sertifikaattiin. Ongelma on, ett\u00e4 sertifikaatti on osoittautunut eritt\u00e4in ep\u00e4luotettavaksi<\/a>.<\/p>\n\n

V\u00e4hemm\u00e4n mets\u00e4\u00e4, noin 11 prosenttia, kuuluu FSC-sertifikaattiin. Se on toimivampi kuin PEFC, mutta sen kriteereiss\u00e4 on tulkinnanvaraisuuksia, jotka aiheuttavat ajoittain erimielisyyksi\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t ovat my\u00f6s havainneet sertifioinnin vaatimuksista poikkeamista. My\u00f6s kansainv\u00e4liseen selvitysty\u00f6h\u00f6n osallistunut Ylen MOT-toimitus havaitsi<\/a> sen valvonnassa puutteita.<\/p>\n\n

Toinen korjausliike olisi avohakkuiden lopettaminen turvemailla. Turvemaiden avohakkuut ja sit\u00e4 seuraava ojitus pilaavat vesist\u00f6j\u00e4. Tutkimus on moneen kertaan todennut<\/a>, ett\u00e4 jatkuvapeitteinen kasvatus olisi perusteltua. Avohakkuiden jatkaminen ei.<\/p>\n\n

Avohakkuu turvemailla kiihdytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ilmastokriisi\u00e4. Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden julkaisussa<\/a> todetaan ykskantaan, ett\u00e4 \u201cmittaustemme perusteella p\u00e4\u00e4ttelemme, ett\u00e4 avohakkuiden j\u00e4lkeen ravinnerikas suomets\u00e4 on suuri hiilidioksidin l\u00e4hde\u201d.\u00a0<\/p>\n\n

Yksinkertaisuudessaan selluyhti\u00f6iden tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 raakapuun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 nykytasosta<\/strong>. Koko maan hakkuutaso on saatava kohtuulliseksi ja Suomen hiilineutraaliustavoitetta tukevaksi.<\/p>\n\n

\"\"
UPM:n avohakkuut Lopella 2017. Alueen uhanalaisista lajeista oli toimitettu Greenpeacen toimesta tieto yhti\u00f6lle jo vuonna 2012. Kuva: Jani Sipil\u00e4 \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Myytti 3: Mets\u00e4teollisuus tuottaa ratkaisuja ilmastonmuutokseen tekem\u00e4ll\u00e4 korvaavia tuotteita \u00f6ljyst\u00e4 ja muovista valmistetuille tuotteille.<\/strong><\/h2>\n\n

Fossiilisista raaka-aineista tehtyjen tuotteiden vaihtaminen puupohjaisiin ei ole kest\u00e4v\u00e4 ratkaisu ilmastokriisiin. Ongelma on luonnonvarojen ylikulutus. Jo nyt hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat Suomessa liian suuria: luontokato etenee ja metsien hiilinielu on romahtanut.<\/p>\n\n

Vaikka puun k\u00e4yt\u00f6n pit\u00e4isi luonnon kantokyvyn s\u00e4ilytt\u00e4miseksi v\u00e4henty\u00e4, se tulee valitettavasti vain kasvamaan tulevaisuudessa. On arvioitu, ett\u00e4 Kemiin syksyll\u00e4 valmistuva biotuote- eli sellutehdas lis\u00e4\u00e4 puun tarvetta jopa 4,5 miljoonaa kuutiometri\u00e4 vuodessa nykyisest\u00e4. Ylen mukaan<\/a> uusi tehdas nielee yhdeks\u00e4n juna- ja 180 rekkakuormaa puuta joka ikinen p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n

Mets\u00e4yhti\u00f6t tuottavat yh\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa sellua ja kertak\u00e4ytt\u00f6tuotteita. Esimerkiksi Mets\u00e4 Group tuotti vuonna 2022<\/a> 4,3 miljoonaa tonnia sellua ja kemihierrett\u00e4 ja kartonkia 1,9 miljoonaa tonnia. Hy\u00f6dynnettyj\u00e4 sivutuotteita tuotettiin vain 0,2 miljoonaa tonnia. Varsinaisia uuden teknologian hankkeita rahoittaa Mets\u00e4 Spring<\/a>, mutta hankkeet ovat vasta alussa. <\/p>\n\n

\"\"
Sellutehtaat nielev\u00e4t valtavasti puuta. Tilanteessa, jossa metsien hakkuita tulisi luonnon ja ilmaston kantokyvyn takia rajoittaa, Mets\u00e4 Group avaa t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 viel\u00e4 uuden valtavan sellutehtaan Kemiin, joka kasvattaa puun tarvetta jopa 4,5 miljoonaa kuutiometri\u00e4 vuodessa. Kuvassa Mets\u00e4 Groupin sellutehdas \u00c4\u00e4nekoskella. <\/em>
Kuva: Anton Verho \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Kilpailijan UPM:n vuosikertomus<\/a> ei erottele UPM Biochemicalsin, UPM Biocompositesin ja UPM Biomedicalisin liikevaihtoa. Kaikki on esitetty kohdassa \u201cmuu toiminta\u201d, johon sis\u00e4ltyy my\u00f6s muun muassa UPM:n puunhankinnasta vastaava UPM Mets\u00e4. Kokoluokkaa voi kuitenkin hahmottaa siit\u00e4, ett\u00e4 \u201cmuun toiminnan\u201d liikevaihto oli viime vuonna 0,6 miljardia euroa, kun koko UPM:n liikevaihto oli 11,7 miljardia euroa.<\/p>\n\n

Stora Enso mainitsee<\/a>, ett\u00e4 Biomaterials-divisioona kehitt\u00e4\u00e4 \u201cuusia ratkaisuja. N\u00e4ihin kuuluvat biopohjainen anodimateriaali akkuihin ja biopohjaiset sidosaineet.\u201d Mutta siit\u00e4 huolimatta \u201csellu on edelleen liiketoimintamme perusta, kun taas pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kasvu perustuu uusiin tuotteisiin ja innovaatioihin\u201d.<\/p>\n\n

Ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 Suomen mets\u00e4t tuhlataan selluun ja kertak\u00e4ytt\u00f6tuotteisiin.<\/strong> V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t muovituotteet on korvattava fossiilitaloudesta irtauduttaessa, mutta ei raaka-ainevirtoja kasvattamalla vaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 arvokas puuraaka-aine pitk\u00e4ik\u00e4isiin ja kest\u00e4viin tuotteisiin. Samalla nostetaan puun jalostusarvoa, eli saadaan v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 raaka-aineella enemm\u00e4n tuottoa. Keskeist\u00e4 on kokonaisuudessaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kulutusta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen suurimmat sellufirmat, eli UPM, Mets\u00e4 Group ja Stora Enso, tavoittelevat omaa etuaan mets\u00e4keskustelua h\u00e4mment\u00e4m\u00e4ll\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kolme yhti\u00f6iden levitt\u00e4m\u00e4\u00e4 myytti\u00e4 \u2013 kumottuna.<\/p>\n","protected":false},"author":43,"featured_media":55054,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[79,6,75,77],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-55053","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-hiilinielu","tag-luonnonmetsa","tag-metsateollisuus","tag-viherpesu","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55053","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55053"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55053\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":55062,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55053\/revisions\/55062"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/55054"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55053"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55053"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55053"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=55053"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}