{"id":55314,"date":"2023-09-26T10:07:52","date_gmt":"2023-09-26T07:07:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=55314"},"modified":"2023-09-26T10:07:55","modified_gmt":"2023-09-26T07:07:55","slug":"onko-sellu-ratkaisu-fossiilitaloudesta-irtautumiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/onko-sellu-ratkaisu-fossiilitaloudesta-irtautumiseen\/","title":{"rendered":"Onko sellu ratkaisu fossiilitaloudesta irtautumiseen?"},"content":{"rendered":"\n

Mets\u00e4yhti\u00f6t, kuten Mets\u00e4 Group, kuvailevat sellua taianomaiseksi raaka-aineeksi, joka tulee korvaamaan fossiilitalouden. Onko asia oikeasti n\u00e4in? Mit\u00e4 uudistettu \u201cbiotuotetehdas\u201d Kemiss\u00e4 tuottaa? Onko sellu aidosti ekologisesti kest\u00e4v\u00e4 vaihtoehto, jos massiivisten tuotantolaitosten puunsaanti nojaa hiilinielut ja luonnon monimuotoisuuden romahduttaneisiin liikahakkuisiin?\u00a0<\/p>\n\n

\"\"
Tehomets\u00e4talous on suurin syy Suomen mets\u00e4luonnon k\u00f6yhtymiseen. Greenpeacen aktivistit osoittamassa mielt\u00e4\u00e4n Mets\u00e4 Groupin \u00c4\u00e4nekosken sellutehtaalla syyskuussa 2023. Kuva: Jukka Er\u00e4tuli \/ Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Suomen metsiss\u00e4 harjoitetaan aktiivisesti mets\u00e4taloutta. Metsist\u00e4 hakattiin Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 kaikkiaan 75,1 miljoonaa kuutiometri\u00e4 runkopuuta<\/a>. Hakkuutaso on noussut yli 50 % kolmen vuosikymmenen aikana.\u00a0<\/p>\n\n

Liikahakkuut ovat romahduttaneet metsien hiilinielun, mink\u00e4 takia Suomen nettop\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t ole v\u00e4hentyneet lainkaan vuodesta 1990<\/a>. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi hakkuutason on laskettava noin viidenneksell\u00e4<\/a>. Tehomets\u00e4talous on my\u00f6s p\u00e4\u00e4syy Suomen mets\u00e4luonnon k\u00f6yhtymiseen. Luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4minen vaatii mets\u00e4luonnon suojelua hakkuilta.\u00a0<\/p>\n\n

Hakkuukertym\u00e4st\u00e4 47 prosenttia oli kuitupuuta<\/a>, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mets\u00e4teollisuudessa sellun, hiokkeen ja hierteen sek\u00e4 puukuitulevyjen raaka-aineena. Kun puusta keitet\u00e4\u00e4n sellua, poistetaan raaka-aineesta puukuituja yhteen sitova ligniini, jolloin j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 luja selluloosa ja hemiselluloosa. Mets\u00e4yhti\u00f6iden mukaan sellulla voitaisiin korvata kertak\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 muoveja esimerkiksi pakkauksissa.\u00a0<\/p>\n\n

Korvataanko sellulla muovia?<\/strong><\/h2>\n\n

Fossiilituotteita korvaavasta sellusta paljon puhuvan Mets\u00e4 Groupin tuottamasta sellusta jatkojalostetaan kartonkia (35 %), pehmopaperia (30 %), painopaperia (27 %) ja erikoispapereita (8 %). Muut k\u00e4ytt\u00f6kohteet, kuten muovin korvaajat, puuttuvat listauksesta kokonaan<\/a>.\u00a0<\/p>\n\n

Nykyisell\u00e4\u00e4n mets\u00e4teollisuus nojaa siis paperin ja kartongin, eli lyhytik\u00e4isten kertak\u00e4ytt\u00f6tuotteiden, ja n\u00e4iden raaka-aineen sellun valmistamiseen. Sellu ei siis korvaa muovia, ainakaan viel\u00e4. Mets\u00e4 Group my\u00f6nt\u00e4\u00e4 omassa viestinn\u00e4ss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sellupohjaisten uusien biotuotteiden on nykytilanteessa vaikeaa valloittaa markkinoita, sill\u00e4 muovia on edelleen helppoa ja halpaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Kysynt\u00e4 uusiutuvalle, maatuvalle ja kest\u00e4v\u00e4sti tuotetulle materiaalille kuitenkin kasvaa. <\/p>\n\n

J\u00e4\u00e4nee n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi milloin muovia korvaavat tuotteet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t markkinoille asti. Vaikka tulevaisuudessa sellulla voitaisiin korvata fossiilituotteita, ensisijaista pit\u00e4\u00e4 olla ylikulutuksesta ja kertak\u00e4ytt\u00f6kulttuurista eroon p\u00e4\u00e4seminen eik\u00e4 sen tekohengitt\u00e4minen puupohjaisilla lyhytik\u00e4isill\u00e4 tuotteilla.\u00a0<\/p>\n\n

Sellusta on kaavailtu my\u00f6s korvaajaa vesisy\u00f6p\u00f6lle puuvillalle. Sellutekstiilit ovat kuulemma pian tulossa tuotantoon Mets\u00e4 Groupin \u00c4\u00e4neskosken tehtaalla. Tehtaan avointen ovien p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 kysyj\u00e4lle vastattiin kuitenkin, ett\u00e4 sellutekstiilien kierr\u00e4tyst\u00e4 ei ole tuotteen kehittelyss\u00e4 mietitty ja tekstiilit valmistetaan raakapuusta valmistetusta sellusta. <\/p>\n\n

Yksi iso kysymys on my\u00f6s se, tuleeko sellutekstiileist\u00e4 vain pikamuodin polyesterin korvaaja. Jos valmiit tuotteet ovat heikkolaatuista pikamuotia, jotka menev\u00e4t lyhyen k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4tteeksi j\u00e4tteeksi, ei kyseess\u00e4 ole ekologisesti kest\u00e4v\u00e4 vaihtoehto. My\u00f6s tekstiilien osalta ensisijassa t\u00e4ytyy p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon ylikulutuksesta.\u00a0<\/p>\n\n

\"\"
Selluyhti\u00f6t ovat vastuussa mets\u00e4luonnon katoamisesta. Greenpeacen aktivisteja Mets\u00e4 Groupin \u00c4\u00e4nekosken sellutehtaalla syyskuussa 2023. Kuva: Jukka Er\u00e4tuli \/ Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Mets\u00e4yhti\u00f6t ovat vastuullisuuspuheissaan hakoteill\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n

Mets\u00e4 Groupin isoimmat investoinnit ovat viime vuosina suuntautuneet sellun ja kartongin bulkkituotannon kasvattamiseen. <\/p>\n\n

Viime viikolla avattiin uudistettu biotuotetehdas Kemiin. T\u00e4m\u00e4n investoinnin arvo on yli 2 miljardia, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 Suomen mets\u00e4teollisuuden historian suurimman investoinnin kotimaahan. T\u00e4ss\u00e4 on toki hyvi\u00e4kin puolia: prosessi on tarkkaan hiottu ja energiatehokas. Lis\u00e4ksi tuotannon sivuvirrat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n bioenergiana ja kemianteollisuuden raaka-aineina. Ongelma onkin siin\u00e4, ett\u00e4 lopputuotteet ovat edelleen sellu ja kartonki. Sellun hinta heittelehtii suhdannevaihteluiden mukaan, mink\u00e4 takia mets\u00e4yhti\u00f6iden tulokset ovatkin olleet t\u00e4n\u00e4 vuonna enn\u00e4tyksellisen alhaalla. T\u00e4m\u00e4 luo ep\u00e4varmuutta koko mets\u00e4alalle Suomessa.\u00a0<\/p>\n\n

Hakkuum\u00e4\u00e4ri\u00e4 on laskettava, jotta taistelu ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan voidaan voittaa. Mets\u00e4yhti\u00f6iden on jatkossa saatava arvonlis\u00e4ys aikaan jalostusarvoa, ei tuotantom\u00e4\u00e4ri\u00e4 kasvattamalla. Fossiilitalouden korvaajia tarvitaan ja n\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 valmistaa uusiutuvista raaka-aineista kierr\u00e4tett\u00e4vyys varmistaen. <\/p>\n\n

Nykyisell\u00e4\u00e4n mets\u00e4yhti\u00f6iden viestinn\u00e4ss\u00e4 haiskahtaa kuitenkin viherpesu. Fossiilisista tehtyjen muovituotteiden vaihtaminen uusiin sellusta valmistettuihin kertak\u00e4ytt\u00f6tuotteisiin ei ole kest\u00e4v\u00e4 ratkaisu, jos se vain mahdollistaa kulutusjuhlan ja kertak\u00e4ytt\u00f6kulttuurin jatkumisen.<\/p>\n\n

Tule mukaan vaatimaan selluyhti\u00f6it\u00e4 sopeutumaan luonnon ja ilmaston rajoihin:<\/p>\n\n

\n
Allekirjoita vetoomus<\/a><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mets\u00e4yhti\u00f6t, kuten Mets\u00e4 Group, kuvailevat sellua taianomaiseksi raaka-aineeksi, joka tulee korvaamaan fossiilitalouden. Onko asia oikeasti n\u00e4in? Mit\u00e4 uudistettu \u201cbiotuotetehdas\u201d Kemiss\u00e4 tuottaa?<\/p>\n","protected":false},"author":43,"featured_media":55315,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[79,70,75,71],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-55314","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-hiilinielu","tag-luontokato","tag-metsateollisuus","tag-suojellaanmetsat","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55314","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55314"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55314\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":55323,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55314\/revisions\/55323"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/55315"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55314"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55314"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55314"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=55314"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}