{"id":55339,"date":"2023-10-06T11:49:01","date_gmt":"2023-10-06T08:49:01","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=55339"},"modified":"2025-03-19T16:58:05","modified_gmt":"2025-03-19T13:58:05","slug":"sallassa-hakataan-monisatavuotiaita-luonnonmetsia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/sallassa-hakataan-monisatavuotiaita-luonnonmetsia\/","title":{"rendered":"Sallassa hakataan monisatavuotiaita luonnonmetsi\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

It\u00e4-Lapissa Sallassa, Jousitunturin ja Tuntsan er\u00e4maa-alueen v\u00e4lisell\u00e4 alueella hakataan parhaillaan luonnontilaisia vanhoja metsi\u00e4. Kysymys on monisatavuotiaista ikimetsist\u00e4, jotka ovat saaneet kehitty\u00e4 rauhassa ilman hakkuita n\u00e4ihin p\u00e4iviin asti. T\u00e4llaiset mets\u00e4t ovat eritt\u00e4in harvinaisia ja sellaisina niit\u00e4 tietysti tulisi k\u00e4sitell\u00e4. Niiden suojeluun Suomen piti olla sitoutunut viimeist\u00e4\u00e4n EU:n biodiversiteettiohjelman my\u00f6t\u00e4.<\/em><\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

Kuvittele mets\u00e4 jossa puusto on kaiken ik\u00e4ist\u00e4 ja kokoista, enimm\u00e4kseen vanhaa, ja jossa parhaimmillaan on kymmenitt\u00e4in ja taas kymmenitt\u00e4in niin suuria kilpikaarnaisia ja palokoroisia m\u00e4ntyj\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4det eiv\u00e4t riit\u00e4 ymp\u00e4ri. Osa niist\u00e4 on keloutuneita, harmaita ikipuita, jotka kuolemansa j\u00e4lkeen voivat seist\u00e4 pystyss\u00e4 sata vuotta, ja maahan kaaduttuaan viel\u00e4 vuosisadan tai kaksi ennen katoamistaan. Monissa on lintujen pes\u00e4koloja. On lakkap\u00e4isi\u00e4 pet\u00e4ji\u00e4, kaksihaaraisia m\u00e4ntyj\u00e4, monin eri tavoin k\u00e4kkyr\u00e4isi\u00e4, vinoja, komeakruunuisia.. Muurahaispes\u00e4t ovat parhaimmillaan yli metrin korkuisia. Ett\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 on louhikoita, kalliokkoja, suojuotteja, avosoita, puroja, noroja, l\u00e4hteikk\u00f6j\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 ollaan ensin\u00e4kem\u00e4ll\u00e4 vaatimattoman oloisessa kuusikossa, mutta kun hetken katselee ymp\u00e4rilleen, huomaa l\u00e4hteikk\u00f6j\u00e4, maahan jo l\u00e4hes kokonaan kadonneita ikivanhoja maapuita, suuria raitoja j\u00e4k\u00e4lineen, piilopuroja.. ja sitten taas jylh\u00e4\u00e4 m\u00e4nnikk\u00f6\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kaikkea n\u00e4ill\u00e4 nyt Torolehdontyvill\u00e4, Lapioselj\u00e4nrovilla ja Venehaaransel\u00e4ss\u00e4 hakattavaksi merkityill\u00e4 alueilla on.<\/p>\n\n

\"\"
Torolehdontyvet, Salla, suunniteltu avohakkuualue, Mets\u00e4Group. Kartoittaja Ida Korhonen etsii uhanalaisia lajeja. (Copyright Roni Rekomaa)<\/figcaption><\/figure>\n\n

Puustossa on kerroksellisuutta ja erirakenteisuutta, ja kuten luonnontilaisissa metsiss\u00e4 tapana on, v\u00e4lill\u00e4 vaikutelma on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaatimaton, jopa nuorehko, esim. aiempien mets\u00e4palojen takia. Siit\u00e4 kertovat siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 piileksiv\u00e4t palonj\u00e4lkiset puut. Ja kuljettuasi vain parikymment\u00e4 metri\u00e4 tai sata metri\u00e4 eteenp\u00e4in, ikivanhoja m\u00e4ntyj\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4 ja kelopuita on taas kaikissa kokoluokissa. V\u00e4lill\u00e4 muutamia. Sitten useampia. Sitten kymmenitt\u00e4in. Paikoin on reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevia kuusiakin. T\u00e4llaisten metsien suojeluarvosta ei ole mit\u00e4\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4\u00e4. Muutamissa tunneissa hakkuualueilta on l\u00f6ydetty kymmenitt\u00e4in vanhojen metsien uhanalaisten lajien esiintymi\u00e4, tietenkin, kun kaikki rakennepiirteet ovat paikalla, ja viel\u00e4 poikkeuksellisen hienoina ja h\u00e4iri\u00f6tt\u00f6min\u00e4 kerroksina.<\/p>\n\n

\"\"
Torolehdontyvet, Salla, suunniteltu avohakkuualue, Mets\u00e4Group. (Copyright Roni Rekomaa)<\/figcaption><\/figure>\n\n

Lapioselj\u00e4nrovilla on elokuun lopun ja lokakuun alun v\u00e4lill\u00e4 hakannut Sahateollisuus ry:n suuri j\u00e4senyritys P\u00f6lkky Oy. Vaikka suurten mets\u00e4yhti\u00f6iden omat hakkuut alueella ovat nyt t\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa toistaiseksi j\u00e4iss\u00e4 ja selvityksen alla, ne kuitenkin ostavat P\u00f6lkylt\u00e4 haketta sellutehtailleen. [P\u00e4ivitys<\/strong>: Mets\u00e4Groupilta kesti viikkoja kertoa, ostaako se meneill\u00e4\u00e4n olevilta hakkuilta my\u00f6s suoraan sellupuuta. Vastaus saatiin viimein 6.10.: ”ei ole tulossa puita kuidun tai hakkeen muodossakaan”<\/em>.] Sit\u00e4, miten hake tosiasiassa voitaisiin P\u00f6lkyn kanssa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kaupassa erotella, ei ole kerrottu.<\/p>\n\n

\"\"
Torolehdontyvet, Salla, suunniteltu avohakkuualue, Mets\u00e4Group. Luonnonmets\u00e4ty\u00f6ryhm\u00e4n kartoittaja Joni-Matti Kusmin etsii uhanalaisia lajeja. (Copyright Roni Rekomaa)<\/figcaption><\/figure>\n\n

Lahoa ja j\u00e4re\u00e4\u00e4 puuta on myyty my\u00f6s energiaksi. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole esimerkiksi Energiateollisuuden linjausten mukaista.<\/p>\n\n

\"\"
Torolehdontyvet, Salla, suunniteltu avohakkuualue, Mets\u00e4Group. (Copyright Roni Rekomaa)<\/figcaption><\/figure>\n\n

Alueella on my\u00f6s hakkuita jotka ovat selke\u00e4sti ristiriidassa mets\u00e4sertifiointij\u00e4rjestelmien vaatimusten kanssa. Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt jo ainakin yhden valituksen n\u00e4it\u00e4 hakkuita koskien, ja aineistoa lis\u00e4valitusten tekoon on ker\u00e4tty.<\/p>\n\n

\"\"
Torolehdontyvet, Salla, suunniteltu avohakkuualue, Mets\u00e4Group. (Copyright Roni Rekomaa)<\/figcaption><\/figure>\n\n

N\u00e4kemisen arvoisia ovat alueella teht\u00e4v\u00e4t vanhojen metsien hakkuut muutenkin. Ne ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kymmenien ja kymmenien hehtaarien avohakkuita, vrt. keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi v\u00e4itetty noin 1,5 hehtaarin aukko. Hakkuun j\u00e4lkeen maa muokataan tavalla, jota harva koskaan n\u00e4kee, ja mist\u00e4 moni luulee jo vuosikymmeni\u00e4 sitten luovutun. K\u00e4yk\u00e4\u00e4 katsomassa.<\/p>\n\n

\"\"
Torolehdontyvet, Salla, suunniteltu avohakkuualue, Mets\u00e4Group. (Copyright Roni Rekomaa)<\/figcaption><\/figure>\n\n

Suosittelen siis: menk\u00e4\u00e4 katsomaan. Se kannattaa, jos haluatte n\u00e4hd\u00e4 oikein kunnollista ikimets\u00e4\u00e4. Ja kohta voi jo olla my\u00f6h\u00e4ist\u00e4. Karttalinkit ovat edell\u00e4 tekstiss\u00e4. Karttakuvat hakkuusuunnitelmista alla.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

Aiempia aineistoja aiheesta: Hakkuut Sallassa ja Kuusamossa 2020<\/a><\/p>\n\n

\"\"
Venehaaranselk\u00e4, siemenpuuhakkuuseen merkitty\u00e4 vanhaa mets\u00e4\u00e4, StoraEnso ja P\u00f6lkky Oy. (Copyright Matti Liimatainen)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Venehaaranselk\u00e4, siemenpuuhakkuuseen merkitty\u00e4 vanhaa mets\u00e4\u00e4, StoraEnso ja P\u00f6lkky Oy. (Copyright Matti Liimatainen)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Venehaaranselk\u00e4, avohakkuuseen merkitty\u00e4 vanhaa mets\u00e4\u00e4, StoraEnso ja P\u00f6lkky Oy. (Copyright Matti Liimatainen)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Venehaaranselk\u00e4, avohakkuuseen merkitty\u00e4 vanhaa mets\u00e4\u00e4, StoraEnso ja P\u00f6lkky Oy. (Copyright Matti Liimatainen)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Venehaaranselk\u00e4, avohakkuualueella. (Copyright Matti Liimatainen)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Lapioselj\u00e4nrova, hakkuualuetta. (Copyright Matti Liimatainen)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Lapioselj\u00e4nrova, hakkuualuetta. (Copyright Matti Liimatainen)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Lapioselj\u00e4nrova, uuden mets\u00e4tien p\u00e4\u00e4. Monisatavuotiaita lahovikaisia ikim\u00e4ntyj\u00e4. (Copyright Matti Liimatainen)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Lapioselj\u00e4nrova, uuden mets\u00e4tien reunaa, tulevaa hakkuualuetta. (Copyright Matti Liimatainen)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Lapioselj\u00e4nrova, uuden mets\u00e4tien p\u00e4\u00e4. Monisatavuotiaita lahovikaisia ikim\u00e4ntyj\u00e4. (Copyright Matti Liimatainen)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Lapioselj\u00e4nrova, uuden mets\u00e4tien p\u00e4\u00e4. Monisatavuotiaita lahovikaisia ikim\u00e4ntyj\u00e4. (Copyright Matti Liimatainen)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Lapioselj\u00e4nrova, uusi tielinja. (Copyright Roni Rekomaa)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Lapioselj\u00e4nrova, hakkuualuetta. (Copyright Matti Liimatainen)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Lapioselj\u00e4nrova, avohakkuu, P\u00f6lkky Oy. (Copyright Roni Rekomaa)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Lapioselj\u00e4nrova, avohakkuu, P\u00f6lkky Oy. (Copyright Roni Rekomaa)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Lapioselj\u00e4nrova, avohakkuu, P\u00f6lkky Oy. (Copyright Roni Rekomaa)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Lapioselj\u00e4nrova, avohakkuu, P\u00f6lkky Oy. (Copyright Roni Rekomaa)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Lapioselj\u00e4nrova, avohakkuu, P\u00f6lkky Oy. (Copyright Roni Rekomaa)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Lapioselj\u00e4nrova, avohakkuu, P\u00f6lkky Oy. (Copyright Roni Rekomaa)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Avohakkuu Lapioselj\u00e4nrovan kaakkoispuolella 2019. Nyt hakkuuvuorossa ovat kuvan taustalla olevat vanhat mets\u00e4t. Blogin kirjoittaja kuvan keskivaiheilla. (Copyright Jani Sipil\u00e4)<\/figcaption><\/figure>\n\n
\"\"
Tielinja Lapioselj\u00e4nrovan vanhaan mets\u00e4\u00e4n. Huomaa ikivanhat lakkap\u00e4\u00e4pet\u00e4j\u00e4t, kelot ja ikimets\u00e4n profiili. (Copyright Roni Rekomaa)<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

It\u00e4-Lapissa Sallassa, Jousitunturin ja Tuntsan er\u00e4maa-alueen v\u00e4lisell\u00e4 alueella hakataan parhaillaan luonnontilaisia vanhoja metsi\u00e4. Kysymys on monisatavuotiaista ikimetsist\u00e4, jotka ovat saaneet kehitty\u00e4 rauhassa ilman hakkuita n\u00e4ihin p\u00e4iviin asti. T\u00e4llaiset mets\u00e4t ovat…<\/p>\n","protected":false},"author":36,"featured_media":55341,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[6,70,71],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-55339","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-luonnonmetsa","tag-luontokato","tag-suojellaanmetsat","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55339","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/36"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55339"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55339\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":59036,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55339\/revisions\/59036"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/55341"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55339"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55339"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55339"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=55339"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}