{"id":55397,"date":"2023-10-12T11:20:32","date_gmt":"2023-10-12T08:20:32","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=55397"},"modified":"2023-10-12T11:24:13","modified_gmt":"2023-10-12T08:24:13","slug":"tehometsatalous-on-suurin-luontokatoa-kiihdyttava-tekija-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/tehometsatalous-on-suurin-luontokatoa-kiihdyttava-tekija-suomessa\/","title":{"rendered":"Tehomets\u00e4talous on suurin luontokatoa kiihdytt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 Suomessa"},"content":{"rendered":"\n

Tavallisetkin lajit, kuten h\u00f6m\u00f6tiainen, varpusp\u00f6ll\u00f6 ja orava, uhanalaistuvat metsien hakkuiden seurauksena. Suomessa metsist\u00e4 hakatusta puusta 85 prosenttia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mets\u00e4teollisuus eli sellu- ja sahateollisuus. Mets\u00e4yhti\u00f6iden on kannettava vastuu aiheuttamastaan luontokadosta ja rajattava toimintansa luonnon rajoihin. <\/p>\n\n

\"\"
T\u00e4m\u00e4n todella arvokkaan ikimets\u00e4n Mets\u00e4 Group olisi avohakannut Sallassa ilman v\u00e4liintuloamme lokakuussa 2023. Mets\u00e4yhti\u00f6iden on lopetettava hakkuut ja puun ostaminen luonnoltaan arvokkaista metsist\u00e4. Kuva: Roni Rekomaa.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Suomen mets\u00e4luonto yksipuolistuu ja mets\u00e4t ovatkin Punaisen kirjan (2019) mukaan t\u00e4rkein uhanalaisten lajien elinymp\u00e4rist\u00f6. Suomen uhanalaisista lajeista l\u00e4hes kolmasosa (31,2 prosenttia) eli 833 lajia el\u00e4\u00e4 ensisijaisesti metsiss\u00e4. Lis\u00e4ksi silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4vien lajien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on metsiss\u00e4 korkea. Mets\u00e4lajien uhanalaistumiskehityst\u00e4 ei saada k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n, jos uhkatekij\u00e4t pysyv\u00e4t ennallaan. <\/p>\n\n

Mik\u00e4 aiheuttaa luontokatoa metsiss\u00e4mme?<\/h2>\n\n

Metsien hakkuut aiheuttavat metsiss\u00e4 sellaisia muutoksia, jotka ovat monille lajeille haitallisia. N\u00e4m\u00e4 muutokset ovat ensisijainen syy 733 lajin uhanalaisuudelle ja yksi syist\u00e4 1420 lajin uhanalaisuudelle. <\/p>\n\n

Suomen lajien uhanalaisuutta arvioitaessa metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t uhat lajeille jaotellaan viiteen osatekij\u00e4\u00e4n: erittelem\u00e4tt\u00f6miin metsien uudistamis- ja hoitotoimiin, metsien puulajisuhteiden muutoksiin, vanhojen metsien ja kookkaiden puiden v\u00e4henemiseen, lahopuun v\u00e4henemiseen ja kuloalueiden sek\u00e4 muiden luontaisen sukkession alkuvaiheiden v\u00e4henemiseen. Tehomets\u00e4talous on p\u00e4\u00e4syyllinen n\u00e4iden uhkatekij\u00f6iden yleistymiseen, sill\u00e4 mets\u00e4luonnolle ei ole talousmetsiss\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti tilaa. <\/p>\n\n

H\u00f6m\u00f6tiainen <\/strong>oli viel\u00e4 muutama vuosikymmen sitten Suomen nelj\u00e4nneksi yleisin pesim\u00e4lintu. Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 arviossa vuonna 2019 h\u00f6m\u00f6tiainen arvioitiin yksil\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n v\u00e4henemisen seurauksena eritt\u00e4in uhanalaiseksi. Tutkijoiden mukaan h\u00f6m\u00f6tiaisen v\u00e4henemisen syy on mets\u00e4nhakkuista johtuva vanhojen metsien ja lahopuun v\u00e4heneminen. Talousmetsiss\u00e4 lahopuuta on alle viisi prosenttia luontaisesta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. <\/p>\n\n

Varpusp\u00f6ll\u00f6 <\/strong>taantui 2010-luvun aikana elinvoimaisesta vaarantuneeksi. Varpusp\u00f6ll\u00f6 on uhanalaistunut metsien uudistamis- ja hoitotoimien takia, jotka uhkaavat sit\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa. Monet p\u00f6ll\u00f6lajit suosivat vanhoja kuusimetsi\u00e4 ja talousmetsiss\u00e4 p\u00f6ll\u00f6jen on vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sopivaa reviiri\u00e4, jossa olisi riitt\u00e4v\u00e4sti eri ik\u00e4isi\u00e4 puita ja eri puulajeja. <\/p>\n\n

Orava <\/strong>luokitellaan viel\u00e4 elinvoimaiseksi lajiksi, mutta Luonnonvarakeskuksen mukaan my\u00f6s oravien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt tasaisesti noin kolme prosenttia vuodessa. Kanta on ollut laskussa koko seurantajakson ajan eli vuodesta 1989 l\u00e4htien. Oravan luokitus saattaa jo seuraavassa uhanalaisuusarviossa muuttua elinvoimaisesta silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4ksi, jos oravien todetaan v\u00e4hentyneen 10\u201320 prosenttia viimeisen vuosikymmenen aikana, mihin t\u00e4m\u00e4nhetkinen tutkimus viittaa. Oravat tarvitsevat ik\u00e4rakenteeltaan vaihtelevia metsi\u00e4, joissa on vanhoja havupuita k\u00e4pyj\u00e4 tuottamassa. Talousmetsiss\u00e4 puusto on tasaik\u00e4ist\u00e4 ja vain muutamasta puulajista koostuvaa. <\/p>\n\n

\"\"
Varpusp\u00f6ll\u00f6 on uhanalaistunut metsien hakkuiden takia. Kuva: Hannu Siitonen.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Mets\u00e4yhti\u00f6t ovat vastuussa luontokadosta metsiss\u00e4mme<\/h2>\n\n

Suomen hakkuukertym\u00e4st\u00e4 (vuonna 2022 noin 75 miljoonaa kuutiometri\u00e4) kuitupuuksi l\u00e4hinn\u00e4 selluteollisuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n meni 45 prosenttia (34,2 miljoonaa kuutiometri\u00e4). Tukkipuuna sahateollisuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n meni l\u00e4hes 40 prosenttia (29,6 miljoonaa kuutiometri\u00e4). Sellutehtaat ja sahat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t siis 85 prosenttia Suomessa hakatusta runkopuusta. Alalla suurimmat toimijat ovat kolme Suomessa toimivaa selluyhti\u00f6t\u00e4 eli Mets\u00e4 Group, Stora Enso ja UPM. N\u00e4m\u00e4 yhti\u00f6t ovat vastuussa yh\u00e4 kiihtyv\u00e4st\u00e4 luontokadosta metsiss\u00e4mme, eik\u00e4 kauniista juhlapuheista huolimatta toiminta ole muuttunut kest\u00e4v\u00e4ksi. <\/p>\n\n

Mets\u00e4luonnon monimuotoisuuden elpymiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t vanhat ja luonnontilaiset mets\u00e4t ovat Suomessa edelleen uhattuna. T\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 hakataan monisatavuotiaita luonnonmetsi\u00e4 Sallassa<\/a>. Hakkuulla on asialla sahayhti\u00f6 P\u00f6lkky Oy, jonka tiedet\u00e4\u00e4n toimittavan haketta Mets\u00e4 Groupille. Mets\u00e4 Group itse on julkisesti linjannut, ettei se hanki puuta suojelullisesti arvokkaista vanhoista metsist\u00e4. Mets\u00e4 Group kiist\u00e4\u00e4 ostavansa juuri Sallan ikimets\u00e4n puista tehty\u00e4 haketta P\u00f6lkky Oy:lt\u00e4, mutta j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi miten se on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdollista: yhti\u00f6 kuitenkin ostaa haketta P\u00f6lkky Oy:lt\u00e4 yleisesti.<\/p>\n\n

Samalle alueelle Sallassa, yht\u00e4 arvokkaisiin ikimetsiin on suunnitellut hakkuita my\u00f6s Mets\u00e4 Group itse sek\u00e4 Stora Enso. N\u00e4m\u00e4 hakkuut ovat nyt ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen vaikuttamisty\u00f6n my\u00f6t\u00e4 toistaiseksi j\u00e4iss\u00e4. Kysymys kuuluu miten t\u00e4llaiselle alueelle on edes l\u00e4hdetty suunnittelemaan hakkuita. Onko ainoastaan ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen vastuulla varmistaa, ettei mets\u00e4yhti\u00f6iden hakkuita kohdistu ikimetsiin? <\/p>\n\n

\"\"
Hakattu ikimets\u00e4 Sallassa. Mets\u00e4 Group ei my\u00f6nn\u00e4 ostavansa P\u00f6lkky Oy:n hakkaamia puita, mutta j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi miten se on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdollista. Mets\u00e4 Group ostaa haketta P\u00f6lkky Oy:lt\u00e4 yleisesti. Kuva: Roni Rekomaa.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Luonnonmets\u00e4t on suojeltava pikimmiten<\/h2>\n\n

Hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta metsien suojelun edist\u00e4miselle ovat Euroopan unionin biodiversiteettistrategian velvoitteet nostaa tiukasti suojeltujen kohteiden osuus 10 prosenttiin ja suojelualueiden osuus 30 prosenttiin. Luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tavoitteet saavutetaan elinymp\u00e4rist\u00f6itt\u00e4in ja alueittain eli metsist\u00e4 tasaisesti Suomen eri osissa pit\u00e4isi tiukasti suojella 10 prosenttia. Tiukasti suojeltuja metsi\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n vain kuusi prosenttia ja esimerkiksi Etel\u00e4-Suomessa metsist\u00e4 on suojeltu vain kolme prosenttia. <\/p>\n\n

Lis\u00e4ksi EU:n biodiversiteettistrategian mukaan 10 prosentin tiukkaan suojeluun t\u00e4ytyy sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 kaikki j\u00e4ljell\u00e4 olevat vanhat ja luonnontilaiset mets\u00e4t. Varovaisuusperiaatteen nojalla hakkuista n\u00e4iden tyyppisiss\u00e4 metsiss\u00e4 tulee pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 jo ennen kuin viralliset suojelup\u00e4\u00e4t\u00f6kset saadaan maaliin. Esimerkiksi luonnonmets\u00e4ty\u00f6ryhm\u00e4<\/a> on kartoittanut biodiversiteettistrategian mukaisia luonnonmetsi\u00e4 valtion mailla. Luonnonmets\u00e4ty\u00f6ryhm\u00e4n kartoittamat kohteet ja vastaavat kohteet yksityisill\u00e4 mailla tulisikin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti mets\u00e4talouden ulkopuolelle. <\/p>\n\n

Vaadi mets\u00e4yhti\u00f6it\u00e4 lopettamaan hakkuut luonnonmetsiss\u00e4 allekirjoittamalla vetoomus<\/a>. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tavallisetkin lajit, kuten h\u00f6m\u00f6tiainen, varpusp\u00f6ll\u00f6 ja orava, uhanalaistuvat metsien hakkuiden seurauksena. Suomessa metsist\u00e4 hakatusta puusta 85 prosenttia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mets\u00e4teollisuus eli sellu- ja sahateollisuus. Mets\u00e4yhti\u00f6iden on kannettava vastuu aiheuttamastaan luontokadosta ja rajattava toimintansa luonnon rajoihin.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"author":43,"featured_media":55401,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[6,70,75,71],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-55397","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-luonnonmetsa","tag-luontokato","tag-metsateollisuus","tag-suojellaanmetsat","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55397","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55397"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55397\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":55414,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55397\/revisions\/55414"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/55401"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55397"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55397"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55397"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=55397"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}