{"id":55422,"date":"2023-10-16T16:32:17","date_gmt":"2023-10-16T13:32:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=55422"},"modified":"2023-10-16T16:32:19","modified_gmt":"2023-10-16T13:32:19","slug":"pohjoisen-pallonpuoliskon-suurin-sellutehdas-kemissa-lisaa-hakkuita-suomen-ja-ruotsin-pohjoisissa-metsissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/pohjoisen-pallonpuoliskon-suurin-sellutehdas-kemissa-lisaa-hakkuita-suomen-ja-ruotsin-pohjoisissa-metsissa\/","title":{"rendered":"Pohjoisen pallonpuoliskon suurin sellutehdas Kemiss\u00e4 lis\u00e4\u00e4 hakkuita Suomen ja Ruotsin pohjoisissa metsiss\u00e4\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Pohjoisen pallonpuoliskon suurin sellutehdas k\u00e4ynnistyi Kemiss\u00e4 20.9.2023. Mets\u00e4 Groupin Kemin sellutehtaan laajennus nostaa tehtaan kuitupuun k\u00e4yt\u00f6n noin 7,6 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 puun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Kemiss\u00e4 4,5 miljoonalla kuutiometrill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 painetta hakata luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston kannalta arvokkaita sek\u00e4 hitaasti uusiutuvia pohjoisen metsi\u00e4 Suomessa ja Ruotsissa.\u00a0<\/strong><\/em><\/p>\n\n

\"Ikimets\u00e4\u00e4
Mets\u00e4 Group suunnitteli hakkuita Torolehdontyven ikimets\u00e4\u00e4n Sallassa, mutta perui suunnitelmansa Greenpeacen huomautettua asiasta. Kuva: Roni Rekomaa \/ Greenpeace<\/figcaption><\/figure>\n\n

Mets\u00e4 Group avasi 20.9.2023 uuden sellutehtaan Kemiin. Tehdas k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitupuuta noin 7,6 miljoonaa kuutiometri\u00e4 vuodessa, mik\u00e4 on 4,5 miljoonaa kuutiometri\u00e4 enemm\u00e4n kuin Kemin vanha sellutehdas k\u00e4ytti vuosittain. Pohjoisen pallonpuoliskon suurin sellutehdas on samalla Suomen pohjoisin sellutehdas. <\/p>\n\n

Raaka-ainek\u00e4yt\u00f6n kasvu vaikuttaa erityisesti hitaasti kasvaviin pohjoisen metsiin Suomessa ja Ruotsissa. Puun lis\u00e4yksest\u00e4 3,5 miljoonaa kuutiometri\u00e4 hankitaan Suomesta ja miljoona Ruotsista. Suomessa hakattiin vuonna 2022 yhteens\u00e4 74,7 miljoonaa kuutiometri\u00e4, josta kuitupuuta 34,2 miljoonaa kuutiometri\u00e4<\/a>. T\u00e4n\u00e4 vuonna hakkuut ovat pysyneet samalla tasolla sellumarkkinoiden taantumasta huolimatta. Kemin tehtaan avaaminen lis\u00e4\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n painetta hakkuum\u00e4\u00e4rien nostamiseen ja hakkuisiin pohjoisen luonnonmetsiss\u00e4. <\/p>\n\n

Pohjoisen metsien hakkuut ovat jo ennest\u00e4\u00e4n kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tasolla<\/h2>\n\n

Suomen ja Ruotsin \u2013 Euroopan mets\u00e4isimpien maiden \u2013 boreaaliset mets\u00e4t ovat t\u00e4rke\u00e4 mets\u00e4luonnon monimuotoisuuden kehto ja hiilinielu. Hakkuut aiheuttavat metsien pirstoutumista, metsien tilan heikkemist\u00e4 ja arvokkaiden metsien h\u00e4vi\u00e4mist\u00e4. <\/p>\n\n

Suomessa vain 6 prosenttia mets\u00e4maasta on tiukan suojelun alaista, vaikka per\u00e4ti 76 prosenttia Suomen mets\u00e4luontotyypeist\u00e4 on uhanalaisia ja uhanalaisista lajeista noin kolmannes asuu metsiss\u00e4. <\/p>\n\n

Euroopan unionin biodiversiteettistrategia velvoittaa suojelemaan kaikki j\u00e4ljell\u00e4 olevat vanhat ja luonnontilaiset mets\u00e4t. Yli puolet Euroopan luonnonmetsist\u00e4 ei ole viel\u00e4 tiukasti suojeltuja, mik\u00e4 altistaa koskemattoman luonnon kaupalliselle hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6lle. <\/p>\n\n

Suomessa mets\u00e4n hiilinielu on viime vuosina romahtanut liikahakkuiden seurauksena. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6sektorin on oltava paljon suurempi hiilinielu, jos Suomi haluaa saavuttaa EU:n tai kansalliset ilmastotavoitteet. <\/p>\n\n

Mets\u00e4 Group takoo miljardivoittoja luonnon kustannuksella<\/h2>\n\n

Mets\u00e4 Group k\u00e4ytti puuta 25,4 miljoonaa kuutiometri\u00e4 vuonna 2022. Mets\u00e4 Groupin liikevaihto oli 7,0 miljardia euroa ja liiketulos 1,3 miljardia euroa. Mets\u00e4 Groupin eri yksik\u00f6t Mets\u00e4 Board Oyj, Mets\u00e4 Fibre Oy, Mets\u00e4 Spring Oy ja Mets\u00e4 Tissue Oyj saivat vuosina 2020\u20132022 valtion yritystukia yhteens\u00e4 31,8 miljoonaa euroa. <\/p>\n\n

Kemin sellutehdas tuottaa 1,5 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Kemiss\u00e4 sellusta jatkojalostetaan kartonkia. Osa sellusta menee suoraan vientiin, jolloin sellu jalostetaan tuotteiksi kohdemaassa. Mets\u00e4 Groupin tuottamasta sellusta jatkojalostetaan kartonkia (35 %), pehmopaperia (30 %), painopaperia (27 %) ja erikoispapereita (8 %). Fossiilituotteita korvaavia \u201cbiotuotteita\u201d ei yhti\u00f6n omassa listauksessa mainita ollenkaan. Investointi tehtaaseen on ollut valtava. Mets\u00e4 Groupin mukaan investoinnin arvo on yhteens\u00e4 2,02 miljardia euroa ja se on ”suurin suomalaisen mets\u00e4teollisuuden koskaan tekem\u00e4 investointi Suomeen”.<\/p>\n\n

Mets\u00e4 Group itse on kertonut, ett\u00e4 Kemin tehtaalle tulee puuta vain talousmetsist\u00e4. Yhti\u00f6n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 talousmets\u00e4lle on kuitenkin eritt\u00e4in lavea: talousmets\u00e4 tarkoittaa yhti\u00f6lle mets\u00e4\u00e4, josta on aiemminkin haettu puita ihmisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. <\/p>\n\n

Jos merkkej\u00e4 mets\u00e4n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 alkaa etsi\u00e4, jokaisesta mets\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy tarvittaessa joitakin kantoja. Vanhojen, suojelullisesti arvokkaiden metsien m\u00e4\u00e4ritelmiss\u00e4 onkin kysymys metsist\u00e4, joissa j\u00e4rjestelm\u00e4llisen ihmistoiminnan merkit puuttuvat tai ovat niin v\u00e4h\u00e4isi\u00e4, ett\u00e4 suojelun kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 rakennepiirteit\u00e4, eli lahopuuta, eri-ik\u00e4ist\u00e4 ja -kokoista puuta ja erirakenteisuutta on selke\u00e4sti enemm\u00e4n kuin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti hakkuilla k\u00e4sitellyiss\u00e4, yksipuolisissa hoidetuissa metsiss\u00e4. <\/p>\n\n

Vanha ja luonnon monimuotoisuudelle arvokas mets\u00e4 on hallinnollisesti talousmets\u00e4\u00e4, jos sit\u00e4 ei ole suojeltu. Luonnon ja ilmaston kannalta puunhankinta on kest\u00e4v\u00e4\u00e4 vasta kun puuta ei osteta vanhoista tai luonnontilaisista metsist\u00e4, raaka-aineen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n ja talousmetsien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tapahtuu merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia, esimerkiksi lopetetaan avohakkuut turvemailla. <\/p>\n\n

Vaadi mets\u00e4yhti\u00f6it\u00e4 sopeuttamaan toimintansa luonnon ja ilmaston rajoihin allekirjoittamalla vetoomus<\/a>. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjoisen pallonpuoliskon suurin sellutehdas k\u00e4ynnistyi Kemiss\u00e4 20.9.2023. Mets\u00e4 Groupin Kemin sellutehtaan laajennus nostaa tehtaan kuitupuun k\u00e4yt\u00f6n noin 7,6 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 puun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Kemiss\u00e4 4,5 miljoonalla kuutiometrill\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":70,"featured_media":55423,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1,3],"tags":[79,64,6,70,75,78],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-55422","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","category-metsat","tag-hiilinielu","tag-biomassa","tag-luonnonmetsa","tag-luontokato","tag-metsateollisuus","tag-monimuotoisuus","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55422","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/70"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55422"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55422\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":55424,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55422\/revisions\/55424"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/55423"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55422"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55422"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55422"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=55422"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}