{"id":5564,"date":"2020-08-17T12:49:00","date_gmt":"2020-08-17T09:49:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=5564"},"modified":"2022-11-24T16:32:00","modified_gmt":"2022-11-24T13:32:00","slug":"oranki-paiva","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/oranki-paiva\/","title":{"rendered":"Orangit asuttavat vain kahta saarta – tutustu orankeihin"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Luontoonpalautus projektin nuoret orangit halaavat toisiaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Kansainv\u00e4linen orankip\u00e4iv\u00e4: tutustu orankiin<\/strong><\/h2>\n\n

1) Orangit asuttavat vain kahta saarta – n\u00e4it\u00e4 ihmisapinoita l\u00f6ytyy Borneon ja Sumatran sademetsist\u00e4. Etel\u00e4-Kiinassa, Indokiinassa, Jaavalla ja Etel\u00e4-Sumatralla orangit ovat kuolleet sukupuuttoon.<\/p>\n\n

2) Orankilajeja on 3 – aikaisemmin ajateltiin, ett\u00e4 lajeja on vain kaksi: Borneon oranki (Pongo pygmaeus) ja Sumatran oranki (Pongo abelii). Vain pari vuotta sitten tutkijat l\u00f6ysiv\u00e4t viimeisen lajin: Tapanulin oranki (Pongo tapanuliensis), joka el\u00e4\u00e4 Sumatran etel\u00e4osissa.<\/p>\n\n

3) Metsien ihminen – Sana \u201corangutan\u201d pohjautuu Malaijin kieleen; \u201corang\u201d tarkoittaa ihmist\u00e4 ja \u201cutan\u201d pohjautuu sanaan \u201chutan\u201d, joka tarkoittaa mets\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n

4) Miltei serkku – Ihmisill\u00e4 ja orangeilla on melkein 97 % samaa DNA:ta, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 orangit ovat apinoiden j\u00e4lkeen l\u00e4heisimpi\u00e4 sukulaisiamme.<\/p>\n\n

5) Orankikannat pienenev\u00e4t h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4 vauhtia, koska orankien kotimets\u00e4t tuhotaan palmu\u00f6ljyplantaasien tielt\u00e4. Siksi kaikki orankilajit ovat eritt\u00e4in tai \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaisia.<\/p>\n\n

Orangit ovat sukupuuton partaalla<\/strong><\/h2>\n\n
\"\"
Pieni oranki pelastettiin mets\u00e4paloalueelta, joka sijaitsi palmu\u00f6ljyplantaasilla.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Koskemattomat sademets\u00e4t ovat orankien p\u00e4\u00e4asiallinen koti. Sademetsi\u00e4 kaadetaan kiihtyv\u00e4\u00e4 vauhtia palmu\u00f6ljyplantaasien tielt\u00e4 joka puolella Indonesiaa. Palmu\u00f6ljy on yleisimmin elintarvikkeissa k\u00e4ytetty kasvi\u00f6ljy ja sit\u00e4 l\u00f6ytyy etenkin tuotteista joita valmistavat isot yritysj\u00e4tit kuten Unilever, Mondelez ja Nestl\u00e9.<\/p>\n\n

Viime vuosina yh\u00e4 enemm\u00e4n palmu\u00f6ljyteollisuuden tuotteita on alettu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n polttoaineisiin. Suomalainen Neste on yksi suurista palmu\u00f6ljyn k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4. Euroopassa palmu\u00f6ljy\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n autojen tankeissa kuin ruokana. Ihmiset ymp\u00e4ri maailman haluavat lopettaa sademetsien tuhon. Pys\u00e4ytet\u00e4\u00e4n likainen palmu\u00f6ljy! Tule mukaan.<\/a><\/p>\n\n

Pelastetut orangit, joiden kotimets\u00e4t ovat j\u00e4\u00e4neet teollisuuden jalkoihin, p\u00e4\u00e4sev\u00e4t suojelualueille. Mutta resurssit ovat rajalliset, suojelualueet ovat t\u00e4ynn\u00e4 ja tilanne on eritt\u00e4in stressaava kaikille osapuolille. El\u00e4imille ja niiden suojelijoille. <\/p>\n\n

\"\"
Hoitaja halaa orankia Borneo Orangutan Survival- s\u00e4\u00e4ti\u00f6n suojelualueella Nyaru Mentengiss\u00e4, Keski-Kalimantanin provinssissa.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Jokainen pelastunut oranssinpunertava turkki on pieni ihme. On surullista ajatella, kuinka monta orankia on menett\u00e4nyt henkens\u00e4. Suojeluty\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta se tulisi olla viimeinen oljenkorsi. Ongelma on ratkaistava sen alkul\u00e4hteill\u00e4. Jos haluamme pelastaa maailman viimeiset orangit (ja maailman viimeiset Sumatrantiikerit) on Indonesian sademetsi\u00e4 suojeltava ja mets\u00e4n tuhoajat asetettava vastuuseen teoistaan.<\/p>\n\n

Palmu\u00f6ljy\u00e4 on mahdollista tehd\u00e4 tuhoamatta sademetsi\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n
\"\"
Palmu\u00f6ljyplantaasia varten raivattua mets\u00e4\u00e4 Keski-Kalimantanissa.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Greenpeace kamppailee Indonesian metsien suojelemiseksi. Palmu\u00f6ljy- ja paperiyhti\u00f6t ovat suurimpia mets\u00e4kadon aiheuttajia. Ne kaatavat sademetsi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 piittaamatta. Maailman suurimpien yhti\u00f6iden on kannettava vastuunsa toimitusketjunsa toilailuista. Melkein vuosikymmen sitten Unilever, Nestle ja Mondelez muiden joukossa lupasivat ryhty\u00e4 toimiin sademetsien suojelemiseksi vuoteen 2020 menness\u00e4. On tarpeetonta sanoa, miten turhia nuo lupaukset ovat olleet.<\/p>\n\n

Suuryritykset ovat laatineet k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 mets\u00e4kadon hillitsemiseen. Silti yksik\u00e4\u00e4n yrityksist\u00e4 ei ole kyennyt valitsemaan niit\u00e4 alihankkijoita, jotka eiv\u00e4t tuota likaista palmu\u00f6ljy\u00e4. Eli sellaista palmu\u00f6ljy\u00e4, jota ei ole tuotettu sademetsien kustannuksella. Suuryhti\u00f6iden on toimittava nyt – kohta on liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n\n

Nyt on toimittava pikaisesti!<\/strong><\/h2>\n\n

Lahjoita ja auta suojelemaan Indonesian sademetsi\u00e4 ja niiden el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n

Jaa tietoa eteenp\u00e4in my\u00f6s muille ja auta levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sanaa Indonesian tilanteesta.<\/p>\n\n

<\/p>\n

Block content is empty. Check the block’s settings or remove it.<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutustu orankiin! Orangit asuttavat vain kahta saarta – Borneon ja Sumatran sademetsi\u00e4. Orankilajit ovat sukupuuton partalla ihmisen vuoksi. <\/p>\n","protected":false},"author":26,"featured_media":5573,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[68,23],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-5564","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-metsakato","tag-sademetsat","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5564","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/26"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5564"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5564\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":52249,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5564\/revisions\/52249"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5573"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5564"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5564"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5564"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=5564"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}