{"id":56033,"date":"2024-01-04T15:19:21","date_gmt":"2024-01-04T12:19:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=56033"},"modified":"2024-03-19T19:13:46","modified_gmt":"2024-03-19T16:13:46","slug":"elainperaista-ruokaa-vahentamalla-saastat-luontoa-ja-ilmastoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/elainperaista-ruokaa-vahentamalla-saastat-luontoa-ja-ilmastoa\/","title":{"rendered":"El\u00e4inper\u00e4ist\u00e4 ruokaa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4t luontoa ja ilmastoa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n

Ruoan ilmastovaikutukset ja vaikutukset luontomme tilaan ovat suuret my\u00f6s Suomessa.

Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 jopa 70% Suomen peltoalasta<\/strong><\/a> k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n el\u00e4inper\u00e4isen ruoan tuotantoon. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n naudanlihan ja maidon tuotannon tarpeisiin on valjastettu yli puolet maatalousmaasta.

Metaanin eli useita kymmeni\u00e4 kertoja hiilidioksidia voimakkaamman kasvihuonekaasun p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 taas noin puolet<\/strong><\/a> tulee lehmist\u00e4. Metaania p\u00e4\u00e4see ilmakeh\u00e4\u00e4n lehmien m\u00e4rehtimisest\u00e4 sek\u00e4 ulosteesta. Tehokkain ja ainoa olemassa oleva keino n\u00e4iden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen on yksinkertainen \u2013 v\u00e4hemm\u00e4n lehmi\u00e4 tarkoittaa v\u00e4hemm\u00e4n metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.

Metaani on lyhytik\u00e4inen, mutta eritt\u00e4in voimakas kasvihuonekaasu. K\u00e4\u00e4nt\u00f6puolena on se, ett\u00e4 metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voidaan saavuttaa suuria harppauksia ilmastokriisin hidastamisessa. YK:n ymp\u00e4rist\u00f6ohjelma UNEPin julkaiseman arvion<\/strong><\/a> mukaan puolittamalla fossiilisista energial\u00e4hteist\u00e4, j\u00e4tteist\u00e4 ja maataloudesta per\u00e4isin olevat metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t 2030 menness\u00e4, voimme viel\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ilmaston l\u00e4mpenemisen alle 1,5 asteessa ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 jopa 0,3 asteen l\u00e4mpenemisen vuoteen 2045 menness\u00e4. El\u00e4inper\u00e4isen ruoan tuotannon p\u00e4\u00e4st\u00f6t ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ovat jopa kaksi kertaa suuremmat kuin kasvispohjaisen ruoan tuotannon p\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/strong><\/a>.

Ilmaston lis\u00e4ksi el\u00e4inper\u00e4isell\u00e4 ruoalla on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus luontoon l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana. Yksi suurimmista syist\u00e4 Saaristomeren surkeaan tilaan ja kes\u00e4iseen lev\u00e4puuroon on sikalat<\/strong><\/a>. El\u00e4intilojen lantaa levitet\u00e4\u00e4n pelloille, joilta sateet huuhtovat osan lannasta ja sen sis\u00e4lt\u00e4mist\u00e4 ravinteista ennen pitk\u00e4\u00e4 It\u00e4mereen.

Tuoreen tutkimuksen<\/strong><\/a> mukaan taas broileri on suomalaisten ruokavaliossa eniten globaalia lajikatoa aiheuttava elintarvike. Saman tutkimuksen mukaan<\/strong><\/a> seuraavaksi suurin globaalia lajikatoa aiheuttava tuoteryhm\u00e4 on viljelty kala.

Tutkimusten mukaan vegaaninen ruokavalio onkin paras valinta niin ilmaston<\/strong><\/a> kuin luonnon<\/strong><\/a> kannalta. My\u00f6s It\u00e4meri kiitt\u00e4\u00e4<\/strong><\/a>, kun j\u00e4t\u00e4t lihan ja maitotuotteet lautaseltasi.<\/p>\n\n

V\u00e4hemm\u00e4n on enemm\u00e4n<\/strong><\/h2>\n\n

Suomessa maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t ole v\u00e4hentyneet lainkaan vuosikymmeniin<\/strong><\/a>. Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 keino n\u00e4iden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen on muutos ruokavalioissa. Valtioneuvoston kanslian vuonna 2019 julkaiseman RuokaMinimi-hankkeen loppuraportin<\/strong><\/a> mukaan v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lihan sy\u00f6nti\u00e4 ja siirtym\u00e4ll\u00e4 kasvispainotteiseen ruokaan ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 jopa 40%.

Ruokavalion muutoksissa julkisella ruokailulla on suuri merkitys. Muiden muassa kouluissa ja oppilaitoksissa tarjottu ja verovaroin kustannettu ruoka koskettaa jokaista suomalaista jossain el\u00e4m\u00e4n vaiheessa ja p\u00e4ivitt\u00e4in tarjotaan yli miljoona ateriaa.

El\u00e4inper\u00e4isten tuotteiden v\u00e4hent\u00e4misell\u00e4 julkisessa ruokailussa onkin merkitt\u00e4v\u00e4 kasvatuksellinen vaikutus: kun kasvisruoka tulee jo koulussa tutuksi on siihen helpompi tarttua my\u00f6s aikuisena ja koulun ulkopuolella. My\u00f6s julkisten hankintojen rahallinen arvo on merkitt\u00e4v\u00e4. Vuosittain julkinen sektori k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hankintoihin 350 miljoonaa euroa.

Kun el\u00e4inper\u00e4isten tuotteiden tilalle tuodaan kotimaista ja kest\u00e4v\u00e4sti tuotettuja kasvisproteiineja, kasvaa my\u00f6s suomalaisten viljelij\u00f6iden markkinat. Julkisten hankintojen kautta voimmekin vauhdittaa my\u00f6s laajemmin kotimaisen maatalouden kest\u00e4vyysmurrosta.

V\u00e4hemm\u00e4n on todellakin enemm\u00e4n.\u00a0

Haluatko olla satojen vapaaehtoisten kanssa tekem\u00e4ss\u00e4 ruokavallankumousta? Liity kasvavaan joukkoon ja tule mukaan vaatimaan puolet parempaa!<\/a><\/p>\n\n

Terveisin,
Olli Tiainen
<\/strong>Ilmasto-ja energia-asiantuntija<\/p>\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ruoan ilmastovaikutukset ja vaikutukset luontomme tilaan ovat suuret my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":56031,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58,60,70,81],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-56033","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastokriisinsyyt","tag-ilmastopolitiikka","tag-luontokato","tag-osallistu","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56033","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56033"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56033\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":56438,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56033\/revisions\/56438"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/56031"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56033"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56033"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56033"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=56033"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}