{"id":56331,"date":"2024-03-06T11:07:40","date_gmt":"2024-03-06T08:07:40","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=56331"},"modified":"2024-03-06T11:10:07","modified_gmt":"2024-03-06T08:10:07","slug":"kirje-ministereille-taloustilanne-edellyttaa-tehokkaampia-ilmastotoimia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/tiedotteet\/ilmastonmuutos\/kirje-ministereille-taloustilanne-edellyttaa-tehokkaampia-ilmastotoimia\/","title":{"rendered":"Kirje ministereille &#8211; taloustilanne edellytt\u00e4\u00e4 tehokkaampia ilmastotoimia"},"content":{"rendered":"\n<p>P\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpon hallitus on ilmoittanut pyrkiv\u00e4ns\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 valtiontaloutta tasapainottavista toimista huhtikuun kehysriihess\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen kirjeess\u00e4 ministereille kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota toimiin, jotka sek\u00e4 tasapainottaisivat valtiontaloutta, ett\u00e4 edist\u00e4isiv\u00e4t puhdasta siirtym\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2024\/01\/44d7c7d9-img_0079-768x1024.jpeg\" title=\"Lumen peitt\u00e4m\u00e4 hakuuaukea mets\u00e4n keskell\u00e4.\" alt=\"\" class=\"wp-image-56115\" srcset=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2024\/01\/44d7c7d9-img_0079-768x1024.jpeg 768w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2024\/01\/44d7c7d9-img_0079-225x300.jpeg 225w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2024\/01\/44d7c7d9-img_0079-1152x1536.jpeg 1152w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2024\/01\/44d7c7d9-img_0079-1536x2048.jpeg 1536w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2024\/01\/44d7c7d9-img_0079-1025x1366.jpeg 1025w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2024\/01\/44d7c7d9-img_0079-255x340.jpeg 255w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2024\/01\/44d7c7d9-img_0079-scaled.jpeg 1920w\" sizes=\"auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure>\n\n<p>Arvoisat valtioneuvoston j\u00e4senet,<br><br>Hallitus on ilmoittanut pyrkiv\u00e4ns\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 valtiontaloutta tasapainottavia toimista huhtikuun kehysriihess\u00e4. Haluamme kiinnitt\u00e4\u00e4 huomionne toimiin, jotka sek\u00e4 tasapainottaisivat valtiontaloutta, ett\u00e4 edist\u00e4isiv\u00e4t puhdasta siirtym\u00e4\u00e4. On my\u00f6s hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ilmastopoliittisista toimista, joilla ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n Suomen EU-tason sitoumuksista koituvia kuluja.<\/p>\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Taloustilanne edellytt\u00e4\u00e4 tehokkaampia ilmastotoimia<\/h3>\n\n<p>Talouspolitiikan arviointineuvosto nosti vuoden 2023 arviossaan esiin, ett\u00e4 Suomen merkitt\u00e4v\u00e4 nieluvaje vuosina 2021\u20132025 ja senkin j\u00e4lkeen voi huomattavasti rasittaa valtiontaloutta 2020-luvun loppupuolella. Arviointineuvosto arvioi kustannushaarukaksi 500\u20139000 miljoonaa euroa. T\u00e4st\u00e4 on vedett\u00e4v\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 ilmastolain mukainen Maank\u00e4ytt\u00f6sektorin ilmasto-ohjelma (MISU) tulee perusteellisesti ja pikaisesti p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4. Jo aiempien selvitysten lis\u00e4ksi (esim. ILMAVA ja Luke Luobio 72\/2022) maank\u00e4ytt\u00f6sektorin poikkihallinnollisen virkamiesty\u00f6ryhm\u00e4n raportti kes\u00e4lt\u00e4 2023 summaa toteuttamiskelpoisia ehdotuksia lis\u00e4toimiksi.<\/p>\n\n<p>My\u00f6s Kansainv\u00e4lisen valuuttarahaston (IMF) talouspoliittisen lausunnon mukaan lis\u00e4toimenpiteit\u00e4 tarvitaan Suomen kunnianhimoisen ja kiitett\u00e4v\u00e4n hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Mahdollisina lis\u00e4toimina IMF mainitsee hiilen hinnoittelun vahvistamisen sek\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6sektorin hiilinielujen vahvistamisen erityisesti mets\u00e4taloudessa.<\/p>\n\n<p>Suomen velvoitteet rahoittaa EU:n Sosiaalista ilmastorahastoa (ESF) astuvat voimaan vuonna 2026. EU:n 55-valmiuspaketin arkkitehtuuri perustuu ajatukseen siit\u00e4, ett\u00e4 ESF-rahoitus tulisi uuden p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan (ETS2) tuloista. Mik\u00e4li Suomi lykk\u00e4isi polttoaineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan toimeenpanoa, ESF-rahoitus pit\u00e4isi kattaa muilla verovaroilla.<\/p>\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">K\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettavia keinoja<\/h3>\n\n<p>Ilmastovuosikertomus 2023 tunnistaa tarpeen lis\u00e4toimille ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja eduskunnan ymp\u00e4rist\u00f6valiokunnan yksimielinen mietint\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 keskeisten ilmastopoliittisen suunnitelmien p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4 ja kustannustehokkaiden lis\u00e4toimien valmistelua. Viime vuosina on valmisteltu useita taloudellisia ohjauskeinoja, jotka sek\u00e4 vahvistaisivat valtion taloutta ett\u00e4 vauhdittaisivat puhdasta siirtym\u00e4\u00e4. N\u00e4iden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta olisi syyst\u00e4 tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kehysriihess\u00e4.<\/p>\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">MAANK\u00c4YT\u00d6N MUUTOSMAKSU (\u201cMETS\u00c4KATOMAKSU\u201d)<\/h4>\n\n<p>Maank\u00e4yt\u00f6n muutosmaksusta julkaistiin hallitusohjelman mukainen vaikutusten arviointi vuoden 2023 lopussa. Mielest\u00e4mme raportin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, ett\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6n muutosmaksu on syyt\u00e4 ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sill\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n tehokkaasti v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n pellonraivausta turvemailla ilman, ett\u00e4 yhteiskunnallisesti hyvin t\u00e4rkeit\u00e4 hankkeita pys\u00e4ytett\u00e4isiin. My\u00f6s maank\u00e4ytt\u00f6sektorin poikkihallinnollinen virkamiesty\u00f6ryhm\u00e4 esitti kes\u00e4ll\u00e4 2023, ett\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6n muutosmaksu valmistellaan hallituksen esitykseksi, jotta laki saataisiin voimaan 1.1.2025. Vaikutusten arvioinnissa mainitulla 5000 euron hehtaarikohtaisella maksulla olisi valtiontaloutta vahvistava vaikutus sek\u00e4 suoraan nettoverokertym\u00e4n my\u00f6t\u00e4, ett\u00e4 nieluvajeen v\u00e4hent\u00e4misen kautta. Rohkaisemme viel\u00e4 hallitusta harkitsemaan, voisiko hehtaarikohtaista maksua porrastaa mets\u00e4maan turvepitoisuuden mukaan. T\u00e4m\u00e4 parantaisi merkitt\u00e4v\u00e4sti vaikutusten<br>kohdentamista p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta optimaalisella tavalla.<\/p>\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">BIOMASSAN POLTON VEROTUS<\/h4>\n\n<p>Mets\u00e4biomassan polton verotuksesta on l\u00e4hiaikoina valmistumassa VN TEAS -selvitys, jonka odotamme entisest\u00e4\u00e4n selkeytt\u00e4v\u00e4n biomassan polton verotuksen merkitt\u00e4vi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4. Mielest\u00e4mme veron tason tulisi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 euroa\/ MWh, mill\u00e4 arvioidaan jo olevan vaikutusta vaihtoehtoisten l\u00e4mm\u00f6n tuotantotapojen kilpailukykyyn. Verokertym\u00e4\u00e4n vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti se, sis\u00e4ltyyk\u00f6 mustalipe\u00e4 verotettaviin biomassajakeisiin. Jo ilman mustalipe\u00e4\u00e4 verokertym\u00e4n arvioidaan olevan useita satoja miljoonia euroja vuodessa. Nykyisell\u00e4\u00e4n puupohjaisten polttoaineiden verotuki (verotuottojen menetys) on talousarvion mukaan noin 480 miljoonaa euroa vuosittain.<\/p>\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">POLTTOAINEIDEN P\u00c4\u00c4ST\u00d6KAUPPA (ETS2)<\/h4>\n\n<p>EU:n polttoaineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan (ETS2) kansallisesta toimeenpanosta valmistui arviomuistio vuoden 2023 loppupuolella ja muistio oli lausuntokierroksella vuoden vaihteen tienoilla. Lausunnoista voidaan mielest\u00e4mme vet\u00e4\u00e4 selv\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan nopealla ja laajalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notolla olisi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 positiivista vaikutusta sek\u00e4 taakanjakosektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kehityksen, ett\u00e4 valtiontalouden kannalta. Arviomuistion mukaan:<\/p>\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Suomi saa tulevaisuudessa huutokauppatuloja jakelijoiden p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksien huutokauppaamisesta vuosittain arviolta 500 milj. euroa.<\/li>\n\n\n\n<li>Suomen maksuosuus sosiaalirahastoon on vuosina 2026\u20132032 yhteens\u00e4 596 milj. euroa. Uudistuksen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden kannalta suosittelemme, ett\u00e4 siihen kytket\u00e4\u00e4n sosiaaliperustainen kompensaatiomekanismi, jolla varmistetaan, etteiv\u00e4t taloudelliset vaikutukset ole millek\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4lle kohtuuttomia.<\/li>\n<\/ul>\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">METS\u00c4NIELUJEN RAHOITUSMEKANISMI<\/h4>\n\n<p>Kannatamme talouspolitiikan arviointineuvoston suositusta siit\u00e4, ett\u00e4 hallituksen tulisi luoda kannustimia hiilinielujen yll\u00e4pit\u00e4miseksi ja lis\u00e4\u00e4miseksi, kevent\u00e4\u00e4kseen valtiontaloudellista taakkaa ja parantaakseen ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta. Muistutamme, ett\u00e4 my\u00f6s valtiovarainministeri\u00f6 on patistanut p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja nieluja hinnoittelevien ohjauskeinojen k\u00e4yt\u00f6n edellytysten pikaiseen selvitt\u00e4miseen nielupolitiikassa. Mielest\u00e4mme olisikin syyt\u00e4 k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 valmistelu taloudellisesta ohjauskeinosta, joka antaisi mets\u00e4nomistajille ja puun k\u00e4ytt\u00e4jille nykyist\u00e4 parempia kannusteita optimoida mets\u00e4nieluja. Mekanismin ytimess\u00e4 olisi hiilituen ja hiiliveron yhdistelm\u00e4, jossa hakkuita verotettaisiin, mutta hiilensidonnasta maksettaisiin tukia. Vaihtoehtoja t\u00e4llaiselle mallille on kehitetty tutkijoiden piiriss\u00e4, ja nyt olisi syyt\u00e4 pikaisesti k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 asian virkavalmistelu.<\/p>\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">PUHDASTA SIIRTYM\u00c4\u00c4 TUKEVIA S\u00c4\u00c4ST\u00d6KOHTEITA<\/h4>\n\n<p>Suomessa on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 runsaasti ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisia tukia, jotka hidastavat puhdasta siirtym\u00e4\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 olisi syyt\u00e4 luopua t\u00e4ss\u00e4 vakavassa tilanteessa, jossa valtiontalouden tasapainottamisen tarve on merkitt\u00e4v\u00e4 ja ilmastokriisin haitalliset vaikutukset voimistuvat p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Mets\u00e4talouden tuet: Mets\u00e4taloutta tuetaan, vaikka puulle on olemassa toimivat markkinat, joilla toimii maksukykyisi\u00e4 ostajia. Valtiontalouden tarkastusvirasto huomauttikin lokakuussa 2023, ett\u00e4 VM:n ja MMM:n tulee arvioida yksityismets\u00e4talouden tukien ajanmukaisuutta, vaikutuksia ja hy\u00f6tyj\u00e4 suhteessa niiden kustannuksiin. Suorien tukien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut n. 70\u2013100 milj. euroa ja v\u00e4lillisten verotukien m\u00e4\u00e4r\u00e4 n. 170 milj. euroa vuodessa.<\/li>\n\n\n\n<li>Maatalouden energiaveron palautus laskee fossiilisten polttoaineiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 maatalousyritt\u00e4jille koituvia kuluja ja hidastaa siksi siirtym\u00e4\u00e4 kest\u00e4viin energiaratkaisuihin. Menetetyt verotulot 46 milj. euroa vuonna 20<\/li>\n\n\n\n<li>Polttoturpeen tuet: 103 milj. euroa vuonna 2024<\/li>\n\n\n\n<li>Lentoliikenteen tuet: maakuntalentojen tuet vuoteen 2026 asti ovat 38 milj. euroa, mink\u00e4 lis\u00e4ksi lentoliikennepolttoaineet nauttivat verottomuudesta.<\/li>\n\n\n\n<li>Teollisuuden s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4mistuki: Valitettavasti t\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisen tuen kriteerit muotoiltiin viime hallituskaudella niin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isiksi, ettei merkitt\u00e4vi\u00e4 ilmastohy\u00f6ty\u00e4 voida osoittaa. Siksi t\u00e4m\u00e4 tuki olisi mielest\u00e4mme sopiva leikkauskohde. Vuoden 2024 budjetissa tuen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on 150 milj. euroa.<\/li>\n\n\n\n<li>Merenkulun fossiilisten polttoaineiden kustannuksiin perustuvat tuet. Uusista tuista tehtiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kset vasta syksyll\u00e4 2023, mutta tukien haitallisista vaikutuksista johtuen niist\u00e4 olisi syyt\u00e4 luopua.<\/li>\n<\/ul>\n\n<p>Asiantuntijamme ovat teid\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4nne:<br><br>Kaisa Kosonen, Senior Policy Advisor, Greenpeace Nordic, kaisa.kosonen (a) greenpeace.org, +358 50 3688488<br><br>Bernt Nordman, ilmasto-ohjelman johtaja, WWF Suomi, bernt.nordman (a) wwf.fi, +358 50 5250348<br><br>Hanna Aho, ilmastoasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, hanna.aho (a) sll.fi, +358 40 628 9495<br><\/p>\n\n<p>Kunnioittavasti,<br>Liisa Rohweder, p\u00e4\u00e4sihteeri, WWF Suomi<br>Touko Sipil\u00e4inen, maajohtaa, Greenpeace Nordic, Suomen toimisto<br>Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>P\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpon hallitus on ilmoittanut pyrkiv\u00e4ns\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 valtiontaloutta tasapainottavista toimista huhtikuun kehysriihess\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen kirjeess\u00e4 ministereille kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota toimiin, jotka sek\u00e4 tasapainottaisivat valtiontaloutta, ett\u00e4 edist\u00e4isiv\u00e4t puhdasta siirtym\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":25,"featured_media":56115,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1,3],"tags":[79,60,71],"p4-page-type":[14],"class_list":["post-56331","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","category-metsat","tag-hiilinielu","tag-ilmastopolitiikka","tag-suojellaanmetsat","p4-page-type-tiedotteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56331","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/25"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56331"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56331\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":56335,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56331\/revisions\/56335"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/56115"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56331"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56331"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56331"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=56331"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}