{"id":56442,"date":"2024-03-20T01:17:01","date_gmt":"2024-03-19T22:17:01","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=56442"},"modified":"2024-06-04T10:08:04","modified_gmt":"2024-06-04T07:08:04","slug":"miksi-tarvitsemme-puolet-parempaa-ruokaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/miksi-tarvitsemme-puolet-parempaa-ruokaa\/","title":{"rendered":"Miksi tarvitsemme puolet parempaa ruokaa?\u00a0"},"content":{"rendered":"\n


<\/strong>Aloitimme t\u00e4n\u00e4\u00e4n Puolet parempaa<\/a>-kampanjan, joka vaatii kuntia puolittamaan el\u00e4inper\u00e4isten tuotteiden hankinnat vuoteen 2030 menness\u00e4. Tarvitsemme puolet parempaa ruokaa ilmaston, luonnon, rakkaiden vesist\u00f6jemme, el\u00e4inten hyvinvoinnin ja oman terveytemme sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n ruoantuotannon vuoksi.<\/em> <\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

Ilmastolle puolet parempaa <\/h3>\n\n

Ruoan ilmasto- ja luontovaikutukset ovat suuret my\u00f6s Suomessa.

Maatalousper\u00e4isten p\u00e4\u00e4st\u00f6jen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on jopa nelj\u00e4nneksen<\/a> ja huomattava osa n\u00e4ist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on per\u00e4isin lihan ja maidon tuotannosta. Lehmien m\u00e4rehtimisest\u00e4 ja ulosteesta syntyy metaania, joka on useita kymmeni\u00e4 kertoja hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 kotiel\u00e4inten ruoansulatus ja lannank\u00e4sittely tuottavat per\u00e4ti viisi prosenttia Suomen kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/strong>\u00a0

El\u00e4intuotanto vie my\u00f6s valtavasti peltopinta-alaa. Jopa 70% Suomen peltoalasta<\/a> k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n el\u00e4inper\u00e4isen ruoan tuotantoon. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n naudanlihan ja maidon tuotannon tarpeisiin on valjastettu yli puolet maatalousmaasta. 2000-luvun aikana taas 50 000 hehtaaria turvemailla sijaitsevaa mets\u00e4\u00e4 on raivattu pelloksi lehmien lannan levityst\u00e4 varten<\/a>. <\/p>\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin kahdeksan jalkapallokent\u00e4llist\u00e4 mets\u00e4\u00e4 on kaadettu lehmien ulosteen tielt\u00e4. Tilalliset eiv\u00e4t pellon raivausta ilkeytt\u00e4\u00e4n tee vaan tilanteeseen on ohjannut muiden muassa nautatilojen keskittyminen tietyille alueille ja peltomarkkinoiden haasteet, maataloustuet ja lannan levityksen rajoitukset. Yht\u00e4 kaikki jo t\u00e4m\u00e4 luku kertoo sen, ett\u00e4 systeemi on rikki.<\/p>\n\n

Tarvitsemme parempaa.. <\/h3>\n\n

Samaan aikaan Suomen maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t ole laskeneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lainkaan vuosikymmeniin. Maatalouden ns. taakanjakosektorilla raportoitavat p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat pysyneet samana 1990-luvun alusta alkaen<\/a> eik\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6sektorillakaan raportoitavissa p\u00e4\u00e4st\u00f6iss\u00e4 juhlimista ole<\/a>, sill\u00e4 viljelysmaan p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat kasvaneet 1990-luvun j\u00e4lkeen turvepeltojen pinta-alojen kasvun vuoksi. Yhteens\u00e4 maatalousper\u00e4iset p\u00e4\u00e4st\u00f6t vastaavatkin nelj\u00e4nnest\u00e4 kaikista Suomen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. 

Petteri Orpon hallitus on tehnyt selv\u00e4ksi sen, ett\u00e4 maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin ei tulla koskemaan. Ensit\u00f6ikseen hallitus lakkautti kosteikkoviljelyn tuen<\/a>, jonka avulla turvepeltoja olisi muutettu kosteikoiksi. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina L\u00e5ngin mukaan t\u00e4ll\u00e4 30 miljoonan euron lakkautetulla tuella olisi saatu v\u00e4hennetty\u00e4 jopa prosentin maatalouden kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4:

\u201cT\u00e4m\u00e4 olisi ollut maatalouden tukihistorian suurin yksitt\u00e4inen saavutus ilmastonmuutoksen torjunnassa\u201d, L\u00e5ng totesi Suomen Kuvalehdelle.

Koska hallitusta ei selke\u00e4sti maatalouden ilmastotoimet (eik\u00e4 sivumennen sanoen muutkaan ilmastotoimet ) kiinnosta, on toimittava siell\u00e4, miss\u00e4 muutos on mahdollinen<\/strong>.<\/p>\n\n

..ja siit\u00e4 p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n l\u00e4hell\u00e4si<\/h3>\n\n

Julkisesta verovaroin tuetusta ruokailusta p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n l\u00e4hell\u00e4si \u2013 kuntien ja kaupunkien valtuustoissa. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 toimii Helsinki, joka maaliskuun alussa julkisti uudet ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun tavoitteet.<\/a> Kaupunki linjasi mm. Seuraavaa: \u201cRuokahankintoja halutaan kehitt\u00e4\u00e4 kasvispainotteiseen suuntaan sek\u00e4 puolittaa liha- ja maitotuotteiden kulutus jo vuoteen 2025 menness\u00e4\u201d.

Tutkimus on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yksimielinen siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 kasvispainotteisempi ruokavalio on, sen pienemm\u00e4t on p\u00e4\u00e4st\u00f6t. RuokaMinimi-hankkeessa tutkittiin eri ruokavalioiden ilmastovaikutuksia ja suunta oli selv\u00e4<\/a> \u2013 vegaaninen ruokavalio oli ilmastovaikutuksiltaan pienin ja lihaa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ruokavalion p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 jopa 40 prosenttia. <\/p>\n\n

\"\"
Ruokavalioiden ilmastovaikutukset Helsingin Sanomien laatimassa kuvaajassa, alkuper\u00e4inen artikkeli<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Ruokavalioiden muutoksella vaikutetaan my\u00f6s alkutuotannon eli maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin. Luonnonvarakeskuksen skenaariolaskelman mukaan<\/a> pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 lihan kulutus v\u00e4henisi kolmanneksella ja maitotuotteiden kulutus v\u00e4henisi viidenneksell\u00e4 vuosina 2020-2035 johtaisi 2,3 miljoonan tonnin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiin vuoteen 2035 menness\u00e4.

Ajattele, mit\u00e4 voisimme saada aikaan puolet paremmalla!       <\/p>\n\n

Luonto kiitt\u00e4\u00e4 puolet paremmasta<\/h3>\n\n

Ilmaston lis\u00e4ksi el\u00e4inper\u00e4isell\u00e4 ruoalla on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus luontoon l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana. Yksi suurimmista syist\u00e4 Saaristomeren surkeaan tilaan ja kes\u00e4iseen lev\u00e4puuroon on sikalat<\/a>. El\u00e4intilojen lantaa levitet\u00e4\u00e4n pelloille, joilta sateet huuhtovat osan lannasta ja sen sis\u00e4lt\u00e4mist\u00e4 ravinteista ennen pitk\u00e4\u00e4 It\u00e4mereen.

Tuoreen Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen<\/a> mukaan taas broileri on suomalaisten ruokavaliossa eniten globaalia lajikatoa aiheuttava elintarvike. Saman tutkimuksen mukaan seuraavaksi suurin globaalia lajikatoa aiheuttava tuoteryhm\u00e4 on kasvatettu kala.

Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 lehmill\u00e4 on laiduntaessaan ja erityisesti perinnebiotooppeja hoitaessaan my\u00f6s positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, broilereista on vain haittaa. Siksi naudanlihan korvaaminen broilerilla ei ole ratkaisu \u2013 on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 kaikkea el\u00e4inper\u00e4isten tuotteiden kulutusta.

Saman tutkimuksen mukaan ruokavalioiden lajikatovaikutuksen kohdalla toistuu sama kuin ilmastovaikutuksen: mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n lautasella on el\u00e4inper\u00e4isi\u00e4 tuotteita, sen pienempi on ruokavalion vaikutus globaaliin lajikatoon.    <\/p>\n\n

\"\"
Luonnonvarakeskuksen julkaisu ruokavalion lajikatovaikutuksista.<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n

Kaupungit ja kunnat voivatkin helposti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sek\u00e4 ilmastojalanj\u00e4lke\u00e4\u00e4n ett\u00e4 luontojalanj\u00e4lke\u00e4\u00e4n elintarvikehankintojaan muuttamalla.

Ensimm\u00e4isen\u00e4 kaupunkina Suomessa Tampere on selvitt\u00e4nyt toimiensa luontojalanj\u00e4ljen. T\u00e4m\u00e4n Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tekem\u00e4n tuktimuksen mukaan suurin luontojalanj\u00e4lki aiheutuu nimenomaan elintarvikehankinnoista<\/a> ja vaikutusta voi pienent\u00e4\u00e4 vaihtamalla lihan kasvisproteiineihin ja maidon kauramaitoon:

\u201cMik\u00e4li punaista lihaa hankittaisiin esimerkiksi 50 % v\u00e4hemm\u00e4n ja se korvattaisiin vastaavalla kilogrammam\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 soijatuotteita, kuten tofua, voitaisiin pienent\u00e4\u00e4 elintarvikkeiden luontojalanj\u00e4lke\u00e4 17 % ja hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 18 %. Jos maitotuotteita v\u00e4hennett\u00e4isiin 50 % ja ne korvattaisiin kaurapohjaisilla tuotteilla, v\u00e4henisi elintarvikkeiden luontojalanj\u00e4lki 11 % ja hiilijalanj\u00e4lki 4 %. N\u00e4ill\u00e4 keinoilla pysytt\u00e4isiin v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteens\u00e4 5 % Tampereen kaupungin kokonaisluontojalanj\u00e4ljest\u00e4 sek\u00e4 2,5 % kokonaishiilijalanj\u00e4ljest\u00e4.\u201d<\/p>\n\n

Puolet parempaa vesist\u00f6ille<\/h3>\n\n

Ilmasto-ja luontovaikutuksista tuttu kuvio toistuu my\u00f6s kun katsomme ruokavalioiden rehev\u00f6itt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia.

Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen It\u00e4meri-laskurin mukaan suurin osa suomalaisten ns. It\u00e4meri-jalanj\u00e4ljest\u00e4 johtuu el\u00e4inper\u00e4isest\u00e4 ruokavaliosta<\/a>. T\u00e4t\u00e4 jalanj\u00e4lke\u00e4 voi pienent\u00e4\u00e4 sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4 kasvispohjaista ruokaa. My\u00f6s RuokaMinimi-hankkeessa p\u00e4\u00e4dyttiin samaan lopputulokseen. V\u00e4hemm\u00e4n lihaa on v\u00e4hemm\u00e4n rehev\u00f6itt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia vesist\u00f6ille (ks. kuva alla, l\u00e4hde: Suomen Ymp\u00e4rist\u00f6keskus<\/a>).
<\/a><\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

Puolet parempaa sinulle ja lapsillesi<\/h3>\n\n

Jo mainitun Saaristomeren lis\u00e4ksi my\u00f6s suomalaisten suonet ovat tukossa liiallisen lihansy\u00f6nnin vuoksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan per\u00e4ti 79% suomalaisista miehist\u00e4 sy\u00f6 ravitsemussuosituksiin n\u00e4hden liikaa lihaa<\/a>. My\u00f6s naisista nelj\u00e4nnes sy\u00f6 liikaa punaista ja prosessoitua lihaa.

Jopa suomalaiset lapset sy\u00f6v\u00e4t liikaa lihaa kun verrokiksi otetaan ns. planetaarinen ruokavalio<\/a>. Helsingin yliopiston tutkimuksen<\/a> mukaan suomalaiset p\u00e4iv\u00e4kotilapset sy\u00f6v\u00e4t viisinkertaisesti liikaa punaista lihaa sek\u00e4 maitotuotteita kuin mit\u00e4 olisi hyv\u00e4ksi maapallon ja terveyden kannalta. <\/p>\n\n

Julkisella ruokatarjonnalla on kokoaan suurempi vaikutus <\/h3>\n\n

Ruokavalion muutoksissa julkisella ruokailulla on suuri merkitys. Muiden muassa kouluissa ja oppilaitoksissa tarjottu ja verovaroin kustannettu ruoka koskettaa jokaista suomalaista jossain el\u00e4m\u00e4n vaiheessa. P\u00e4ivitt\u00e4in julkinen sektori tuottaa yli miljoonaa ateriaa<\/a>.

El\u00e4inper\u00e4isten tuotteiden v\u00e4hent\u00e4misell\u00e4 julkisessa ruokailussa onkin merkitt\u00e4v\u00e4 kasvatuksellinen vaikutus: kun kasvisruoka tulee jo koulussa tutuksi on siihen helpompi tarttua my\u00f6s aikuisena ja koulun ulkopuolella. My\u00f6s julkisten hankintojen rahallinen arvo on merkitt\u00e4v\u00e4. Vuosittain julkinen sektori k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 elintarvikehankintoihin yli 350 miljoonaa euroa.

Kun el\u00e4inper\u00e4isten tuotteiden tilalle tuodaan kotimaista ja kest\u00e4v\u00e4sti tuotettuja kasvisproteiineja, kasvaa my\u00f6s suomalaisten viljelij\u00f6iden varmuus siit\u00e4, ett\u00e4 heilahdukset p\u00e4ivitt\u00e4istavarakaupassa ei n\u00e4y palkkapussissa.

Lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kotimaisten palkokasvien kysynt\u00e4\u00e4 vahvistamme my\u00f6s huoltovarmuutta. Herneiden ja muiden palkokasvien viljelyn avulla Suomi voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s fossiilisilla tuotettujen tuontilannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/a>. 

Julkisten hankintojen kautta voimmekin vauhdittaa my\u00f6s laajemmin kotimaisen maatalouden kest\u00e4vyysmurrosta. Kun ilmaston kannalta kest\u00e4v\u00e4mpien vaihtoehtojen kysynt\u00e4 kasvaa, kannustaa se kasviper\u00e4isten proteiinien raaka-aineiden ja tuoreiden vihannesten tuottamiseen.<\/p>\n\n

Vaaditaan siis puolet parempaa ruokaa lounaslinjastoille ja kuntien kahvip\u00f6ytiin, siit\u00e4 voi alkaa valtava askel kohti ilmastokest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja luontoyst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 sy\u00f6mist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ruoan ilmasto- ja luontovaikutukset ovat suuret my\u00f6s Suomessa. Tarvitsemme puolet parempaa ruokaa ilmaston, luonnon, rakkaiden vesist\u00f6jemme, el\u00e4inten hyvinvoinnin ja oman terveytemme sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n ruoantuotannon vuoksi. <\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":56446,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58,84],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-56442","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastokriisinsyyt","tag-maatalous","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56442","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56442"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56442\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":56470,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56442\/revisions\/56470"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/56446"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56442"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56442"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56442"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=56442"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}