{"id":56514,"date":"2024-03-28T15:21:52","date_gmt":"2024-03-28T12:21:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=56514"},"modified":"2024-06-04T10:09:13","modified_gmt":"2024-06-04T07:09:13","slug":"lihaa-ja-maitoa-vai-puolet-parempaa-viisi-vaitetta-maataloudesta-ilmastosta-ja-ruoasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/lihaa-ja-maitoa-vai-puolet-parempaa-viisi-vaitetta-maataloudesta-ilmastosta-ja-ruoasta\/","title":{"rendered":"Lihaa ja maitoa vai puolet parempaa? \u2013 Viisi v\u00e4itett\u00e4 maataloudesta, ilmastosta ja ruoasta"},"content":{"rendered":"\n

Aloitimme viime viikolla Puolet parempaa-kampanjan<\/a>, jossa kannustetaan kuntia puolittamaan el\u00e4inper\u00e4isen ruoan hankinnat vuoteen 2030 menness\u00e4 ja ottamaan tilalle puolet parempaa: kotimaisia kasviproteiineja, vihanneksia ja kasvipohjaisia juomia.

Koska maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t ole laskeneet koko 2000-luvulla, ja merkitt\u00e4v\u00e4 osa p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 johtuu lihan ja maidon tuotannosta, on kuntien muutettava sit\u00e4, millaista ruokaa arjen lounaslinjastoilla ja buffet-p\u00f6ydiss\u00e4 tarjotaan. Ilmaston ja luonnon kannalta kest\u00e4v\u00e4mpi, kasvispainotteinen ruoka on my\u00f6s hyv\u00e4ksi terveydelle.

Olemme saaneet kampanjasta valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n palautetta ja kysymyksi\u00e4 niin somessa kuin s\u00e4hk\u00f6postitse. Niiden perusteella vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 ruoan ilmastovaikutuksista ja kasvisruoasta liikkuu my\u00f6s paljon erikoisia tai jopa harhaanjohtavia uskomuksia. Esimerkiksi soijan k\u00e4ytt\u00f6 kasvisruoassa ja suomalaisen maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6t tuntuvat puhuttavan. T\u00e4ss\u00e4 vastauksia viiteen v\u00e4itteeseen, jotka toistuvat saamassamme palautteessa.<\/p>\n\n

V\u00e4ite 1: Kavisruoassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 soija on ymp\u00e4rist\u00f6lle paljon pahempi kuin kotimainen liha, koska sen tielt\u00e4 hakataan sademetsi\u00e4<\/h3>\n\n

Suomeen tuotavasta soijasta ylivoimaisesti suurin osa, 95% k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n el\u00e4inten rehuksi, l\u00e4hinn\u00e4 siipikarjan ja sian ruokintaan<\/a>. V\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lihan kulutusta, v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n my\u00f6s soijan eri puolilla maailmaa aiheuttamaa ymp\u00e4rist\u00f6kuormaa.\u00a0<\/p>\n\n

Jos lihaa kuitenkin haluaa sy\u00f6d\u00e4, kannattaa antaa lihaa tuottaville yrityksille palautetta, ett\u00e4 soijarehun voisi korvata kotimaisilla kasvivalkuaisilla. T\u00e4m\u00e4 toisi lis\u00e4\u00e4 tuloja my\u00f6s suomalaisille viljelij\u00f6ille. Kasvisruoassa soijan voi tarvittaessa korvata esimerkiksi kotimaisella kasviproteiinilla.<\/p>\n\n

V\u00e4ite 2: Kunnat vastaavat my\u00f6s lasten ruokailuista kouluissa ja p\u00e4iv\u00e4kodeissa, kasvisruoka ei maistu lapsille<\/strong>.<\/h3>\n\n

On totta, ett\u00e4 useassa suomalaisessa kunnassa ja kaupungissa on ongelmia kouluruoan sy\u00f6misen suhteen. Siihen sy\u00f6k\u00f6 lapsi kouluruokaa vai ei, vaikuttaa kuitenkin moni tekij\u00e4, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ruoan raaka-aineet. Aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta on Suomessa tehty paljon, sit\u00e4 voi lukea esimerkiksi t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a> ja t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.

Kouluruokailuun vaikuttaa itse ruoan lis\u00e4ksi my\u00f6s fyysinen ymp\u00e4rist\u00f6, koulun s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, koulun et\u00e4isyys ruokakauopoista ja pikaruokaloista, ruokailutilan meluisuus, lounaan ajoitus, kodista periytyv\u00e4t ruokailutottumukset ja asenteet, sosiaalisesta mediasta tulevat kauneusihanteet sek\u00e4 lasten sosiaalinen tarve kuulua joukkoon sek\u00e4 itsen\u00e4isyyden tarve, mik\u00e4 osaltaan selitt\u00e4\u00e4 yleist\u00e4 kriittist\u00e4 suhtautumista kouluruokaan. Kristiina Janhonen n\u00e4kee v\u00e4it\u00f6skirjassaan <\/a>nuorten kriittisen kouluruokapuheen vahvistavan nuorten v\u00e4list\u00e4 yhteenkluuluvuutta ja sen kautta pyrit\u00e4\u00e4n my\u00f6s erkaantumaan koulun aikuisista ja nuoremmista oppilaista.<\/p>\n\n

Kasvisruoan houkuttelevuuteen vaikuttaa suoraan sen monipuolisuus. Jos kunnat k\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t nykyist\u00e4 enemm\u00e4n hankinnoistaan kotimaisiin kasvisproteiineihin, vihanneksiin ja marjoihin, olisi ruoka my\u00f6s monipuolisempaa ja houkuttelevampaa. Samalla kunnissa tulisi panostaa henkil\u00f6kunnan kouluttamiseen, jotta ruoan laatu ja raaka-aineiden hy\u00f6dynt\u00e4minen olisi ajantasalla. Kouluttamiseen ja reseptiikkaan l\u00f6ytyy onneksi my\u00f6s apua. Ilmastokest\u00e4v\u00e4 kasvisruoka-kampanja<\/a> tekee juuri t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n

V\u00e4ite 3: Kasvisruoka ei ole terveellist\u00e4, koska siit\u00e4 ei saa kaikkia tarvittavia ravintoaineita<\/strong><\/h3>\n\n

Monipuolisesta kasvisruosta saa kaikki ravintoaineet, joita ihminen tarvitsee, kun huolehtii vitamiinien ja raudan saannista. V\u00e4ite, ett\u00e4 ihminen tarvitsee lihaa esimerkiksi lihasten kasvattamiseksi, on pitk\u00e4lti kulttuurinen myytti, eik\u00e4 sen tueksi ole tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/a>.

Kasvissy\u00f6nnin yhteydess\u00e4 puhutaan usein siit\u00e4, saako ruoasta tarpeeksi proteiinia. Yksinkertainen vastaus on, ett\u00e4 kyll\u00e4 saa. Hyvi\u00e4 proteiininl\u00e4hteit\u00e4 ovat muun muassa erilaiset kasvipohjaiset proteiinit, palkokasvit ja t\u00e4ysjyv\u00e4viljat<\/a>. On my\u00f6s hyv\u00e4 tiedostaa, ett\u00e4 tutkimusten mukaan suomalaiset kuluttavat liikaa proteiinia<\/a>, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 muuan muassa diabetekseen sairastumisen riski\u00e4.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten<\/a> mukaan kasvispainotteisempi, v\u00e4hemm\u00e4n lihaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 ruoka olisi sek\u00e4 terveyden ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta parempi vaihtoehto, ja juuri sit\u00e4 Puolet parempaa -kampanja ehdottaa \u2013 lihan, maidon ja muiden el\u00e4inper\u00e4isten tuotteiden kulutuksen puolittamista<\/strong>.<\/p>\n\n

V\u00e4ite 4: Haluatte ajaa suomalaisen maatalouden ahtaalle <\/strong><\/h3>\n\n

Emme halua. Haluamme muistuttaa, ett\u00e4 my\u00f6s kasvisruoka on kotimaista ruokaa.

Viime aikoina on uutisoitu siit\u00e4 kuinka kasvisproteiinien kysynt\u00e4 kaupoissa on v\u00e4hentynyt inflaation ja ep\u00e4varmuuden my\u00f6t\u00e4. Kotimaisten tuottajien kannalta t\u00e4t\u00e4 kysynn\u00e4n heilahtelua voidaan tasata julkisten ruokailujen kautta.

Kun p\u00e4\u00e4t\u00e4mme, ett\u00e4 verovaroin tuotetussa julkisessa ruokailussa v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n el\u00e4inper\u00e4isi\u00e4 tuotteita ja korvataan ne ennen kaikkea kotimaisin kasvisproteiinein, vakautuvat my\u00f6s kasvisruoan tuottajan tulevaisuusn\u00e4kym\u00e4t. T\u00e4t\u00e4 voisi ajatella er\u00e4\u00e4nlaisena polttoainepuolelta tuttuna sekoitevelvoitteena \u2013 bensassa on tietty osuus biopolttoainetta ja t\u00e4m\u00e4n avulla Nesteen biopottoaineelle on luotu markkinat. Vuosittain elintarvikehankintoihin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Suomessa yli 350 miljoonaa euroa. T\u00e4st\u00e4 potista suuremman osan soisi kohdistuvan kotimaisten kasvisproteiinien ja kasvimaidoissa tarvittavien viljojen tuottajille.

Esimerkiksi kotimaisten palkokasvien viljelyyn panostamisesta kiitt\u00e4isi my\u00f6s huoltovarmuus<\/a>.<\/p>\n\n

V\u00e4ite 5: Suomalainen maatalous on jo kest\u00e4v\u00e4\u00e4, suomalainen nauta laiduntaa ja sy\u00f6 nurmea eik\u00e4 tuota paljoa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n

Ei pid\u00e4 paikkaansa. <\/strong>Monet maataloustuottajat tekev\u00e4t vapaaehtoisesti ilmastotoimia ja toimia esimerkiksi ravinnevalumien ehk\u00e4isemiseksi. Valitettavasti tilanne on kuitenkin edelleen se, ett\u00e4 maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t ole laskeneet koko 2000-luvun aikana.\u00a0

Maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6t vastaavat nelj\u00e4nnest\u00e4 kaikista Suomen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n <\/strong>tuotantoel\u00e4inten ruoansulatuksesta ja lannan k\u00e4sittelyst\u00e4<\/strong><\/a> tuli vuonna 2022 yht\u00e4 paljon p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuin <\/strong>Helsingin kahdesta hiilivoimalasta<\/strong><\/a>. <\/strong>Hanasaaren hiilivoimala suljettiin 2023 ja Salmisaaren hiilivoimala suljetaan 2025.

Kaikki suomalaiset naudat eiv\u00e4t laidunna. Osa naudoista ei p\u00e4\u00e4se edes ulos koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana. 30 prosentilla<\/a> suomalaisista tiloista naudat eiv\u00e4t laidunna lainkaan. Selkeint\u00e4 tilanne on luomutuotannossa, jossa velvoitetaan p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n naudat laitumelle<\/strong>.

Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 laiduntamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt eiv\u00e4tk\u00e4 lehm\u00e4t pid\u00e4 samalla tavalla huolta perinnebiotoopeista kuin ennen<\/a>.

Perinnebiotoopeilla ei voi perustella nykyist\u00e4 nautam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. <\/strong>Muutama prosentti<\/a> <\/strong>nykyisest\u00e4 nautam\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 riitt\u00e4isi pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta lajirikkaista perinnemaisemista. Kuten kest\u00e4vien ruokaj\u00e4rjestelmien apulaisprofessori Hanna Tuomisto toteaa Yliopsto-lehden jutussa:

\u201cSuurin osa kotiel\u00e4intuotteista tuotetaan teollisissa olosuhteissa, jotka eiv\u00e4t edist\u00e4 perinnebiotoppeja. Jos el\u00e4intuotteille olisi v\u00e4hemm\u00e4n kysynt\u00e4\u00e4, j\u00e4ljellej\u00e4\u00e4ville el\u00e4imille saataisiin ehk\u00e4 paremmat olot ja perinnebiotooppien hoidossa voisi pit\u00e4\u00e4 maisemakarjaa.\u201d

Mit\u00e4 tulee lehmien sy\u00f6m\u00e4\u00e4n rehuun vain puolet rehusta on useimmiten nurmea sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 karkearehua<\/strong><\/a>. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi naudat sy\u00f6v\u00e4t v\u00e4kirehua, josta iso osa on ohraa tai kauraa ja jossa valkuaisena k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n suurelta osin ulkomailta tuotua rypsi-tai rapsirouhetta.<\/p>\n\n

*<\/p>\n\n

Kuten n\u00e4kyy, ruoan ilmasto- ja luontovaikutuksissa riitt\u00e4\u00e4 paljon pureskeltavaa. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 keskustelu perustuu tutkittuun tietoon ja v\u00e4itt\u00e4mien tueksi on esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s faktoja. Tutustu Puolet parempaa -kampanjaan<\/a>, ja l\u00e4hde mukaan tekem\u00e4\u00e4n Suomen kuntien ruokailuista ilmastokest\u00e4vi\u00e4!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ruoan ilmastovaikutuksista ja kasvisruoasta liikkuu paljon erikoisia tai jopa harhaanjohtavia uskomuksia. Esimerkiksi soijan k\u00e4ytt\u00f6 kasvisruoassa ja suomalaisen maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6t tuntuvat puhuttavan. T\u00e4ss\u00e4 vastauksia viiteen v\u00e4itteeseen, jotka toistuvat saamassamme palautteessa.<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":56446,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[60,84],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-56514","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastopolitiikka","tag-maatalous","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56514","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56514"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56514\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":56517,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56514\/revisions\/56517"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/56446"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56514"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56514"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56514"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=56514"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}