{"id":56525,"date":"2024-04-09T09:19:40","date_gmt":"2024-04-09T06:19:40","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=56525"},"modified":"2024-05-13T09:48:41","modified_gmt":"2024-05-13T06:48:41","slug":"voiko-luontokatoa-torjua-kulutuspaatoksilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/voiko-luontokatoa-torjua-kulutuspaatoksilla\/","title":{"rendered":"Voiko luontokatoa torjua kulutusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Kuva: Ele Onka \/ Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Monet meist\u00e4 ovat huolissaan metsist\u00e4, mutta talouspaperia tekisi mieli k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Onko mit\u00e4\u00e4n keinoa varmistua siit\u00e4, etten min\u00e4 ole ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4 pyyhkiess\u00e4ni samalla kaatamassa arvokkaita metsi\u00e4? Varmistaako mets\u00e4sertifikaatti, ett\u00e4 puusta tehty tuote ei kiihdyt\u00e4 luontokatoa tai ilmastokriisi\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n

Otetaan esimerkiksi monille tuttu br\u00e4ndi Lambi, joka on mets\u00e4yhti\u00f6 Mets\u00e4 Groupin oma br\u00e4ndi. Lambi mainostaa<\/a> wc- ja talouspapereitaan vastuullisiksi ja hell\u00e4varaisiksi ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kohtaan.<\/p>\n\n

Lambin vastuullisuutta perustellaan mets\u00e4sertifikaatilla, ja Lambin nettisivuilla lukeekin: \u201cOlemme ylpeit\u00e4 monimuotoisesta luonnostamme \u2013 siksi tuotteemme ovat per\u00e4isin PEFC-sertifioiduista metsist\u00e4.\u201d Pidemm\u00e4lle lukiessa k\u00e4y selv\u00e4ksi, ett\u00e4 noin 90 prosenttia Lambi-tuotteisiin k\u00e4ytetyst\u00e4 puusta on sertifioitua: 10 prosenttia Lambi-tuotteisiin k\u00e4ytetyn materiaalin alkuper\u00e4st\u00e4 ei siis ole ollenkaan j\u00e4ljitett\u00e4viss\u00e4. Luku on suuri, kun otetaan huomioon, ett\u00e4 Suomen metsist\u00e4 luonnonmetsi\u00e4 on vain muutamia prosentteja.<\/p>\n\n

Ent\u00e4 sitten sertifioiduista metsist\u00e4 hankittu puu \u2013 takaako se vastuullisesti tuotetun materiaalin kuten Lambin sivuilla v\u00e4itet\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n

Voiko mets\u00e4sertifikaatteihin luottaa?<\/strong><\/h2>\n\n

Kuten Lambi ja Mets\u00e4 Group, my\u00f6s muut mets\u00e4yhti\u00f6t perustelevat puunhankintansa kest\u00e4vyytt\u00e4 sertifikaateilla. Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n PEFC- ja FSC-sertifikaatteja.<\/p>\n\n

PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification) on Suomen k\u00e4ytetyin sertifiontij\u00e4rjestelm\u00e4. Suomen metsist\u00e4 jopa 93 prosenttia on PEFC-sertifioituja. PEFC Suomen hallituksessa<\/a> on l\u00e4hinn\u00e4 mets\u00e4talouden edustajia.<\/p>\n\n

Valitettavasti PEFC-sertifikaatti on osoittautunut ep\u00e4luotettavaksi: ymp\u00e4rist\u00f6viranomaisten mukaan sertifikaatti johtaa harhaan<\/a>, tutkija kuvaa sertifikaattia viherpesuksi ja viestinn\u00e4lliseksi huijaukseksi<\/a>. Siit\u00e4 syyst\u00e4 kaksi vuotta sitten vuonna 2022 jopa viralliset tahot, elinkeino- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskukset ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, irtautuivat PEFC-standardista<\/a>. Greenpeace ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pid\u00e4 PEFC-sertifikaattia luotettavana.<\/strong> Lupaukset Lambin vastuullisuudesta vaikuttavat siis valitettavasti viherpesulta.<\/p>\n\n

Toinen tunnettu sertifiointij\u00e4rjestelm\u00e4 on FSC (Forest Stewardship Council), jonka piiriss\u00e4 on  huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n mets\u00e4\u00e4, noin 11 prosenttia Suomen metsist\u00e4, mutta sen k\u00e4ytt\u00f6 on laajenemassa.<\/p>\n\n

FSC-sertifikaattia hallinnoi Suomessa FSC Suomi, viralliselta nimelt\u00e4\u00e4n Vastuullisen mets\u00e4nhoidon yhdistys. My\u00f6s Greenpeace on Suomessa FSC:n j\u00e4sen<\/a>.<\/p>\n\n

\"\"
Mets\u00e4yhti\u00f6 Tornator avohakkasi FSC-sertifikaatin suojeleman korven Puumalassa. Kuva: Matti Liimatainen \/ Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Vaikka Greenpeace yhdess\u00e4 muiden ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa onkin FSC:n j\u00e4sen, se ei tarkoita, ettei my\u00f6s FSC-sertifioinnissa olisi ongelmia.<\/strong> Juuri niihin ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t tarttuvat, muun muassa tekem\u00e4ll\u00e4 ilmoituksia sertifikaattirikkomuksista: mets\u00e4yhti\u00f6t, esimerkiksi UPM<\/a> ja Tornator<\/a>, ovat toistuvasti j\u00e4\u00e4neet kiinni hakkuista metsiss\u00e4, jotka pit\u00e4isi FSC-sertifikaatin mukaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hakkaamatta. Tornatorin suurin omistaja on Stora Enso.<\/p>\n\n

Monessa tapauksessa sertifikaatti on tulkinnanvarainen. Lis\u00e4ksi kriteerit eiv\u00e4t ole ehdottomat<\/a>, eli satunnaiset tai ei-systemaattiset poikkeamat sallitaan. Kiistatapaukset esimerkiksi mets\u00e4aktivistien tai ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen ja mets\u00e4nomistajan v\u00e4lill\u00e4 ratkaisee sertifikaatin auditoija. Auditoijan palvelun mets\u00e4nomistaja ostaa vuosittain, vaikkei kiistoja olisikaan.<\/p>\n\n

Mit\u00e4 ottaa huomioon ostop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 tehdess\u00e4?<\/strong><\/h2>\n\n

Sertifikaatilla ei voi tehd\u00e4 tyhj\u00e4ksi kulutustaan. Mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n k\u00e4yt\u00e4t vaikkapa talouspaperia tai ostat nettikaupasta pahviin pakattuja tuotteita, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n mets\u00e4\u00e4 kaatuu.<\/p>\n\n

Sertifioidun tuotteen ostaminen on kuitenkin parempi kuin olla v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuotteen alkuper\u00e4st\u00e4 lainkaan. Silloin on suurempi todenn\u00e4k\u00f6isyys, ett\u00e4 puuraaka-aine on per\u00e4isin kest\u00e4v\u00e4sti hoidetusta talousmets\u00e4st\u00e4 eik\u00e4 luonnonmets\u00e4st\u00e4. Mets\u00e4teollisuustuotteissa FSC:n leima alkaa kaupan hyllyill\u00e4 olla tuttu n\u00e4ky \u2013 mutta tarkkana! FSC-merkkej\u00e4 on kolme<\/a> erilaista, ja niiss\u00e4 on ratkaisevia eroja.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

Hyv\u00e4 valinta on merkki, jossa lukee \u201cFSC Recycled\u201d. Tuote on silloin tehty kokonaan kierr\u00e4tetyst\u00e4 materiaalista \u2013 tosin raaka-aine, joka on kierr\u00e4tykseen p\u00e4\u00e4tynyt on voinut alun perin tulla mist\u00e4 tahansa.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

Kelvollinen valinta on my\u00f6s merkki, jossa lukee \u201cFSC 100%\u201d. Tuotteen raaka-aine on silloin kokonaan sertifioidusta puuraaka-aineesta. Silloin voi olla suhteellisen turvallisin mielin, ettei tuotteeseen ole p\u00e4\u00e4tynyt puuta arvokkaista metsist\u00e4, joskin aina voi olla poikkeamia. N\u00e4m\u00e4 tuotteet ovat vain valitettavasti suhteellisen harvinaisia, koska FSC-sertifioituja metsi\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n. Merkki\u00e4 n\u00e4keekin l\u00e4hinn\u00e4 hieman pitk\u00e4ik\u00e4isemmiss\u00e4 tuotteissa, kuten huonekaluissa ja leluissa.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

Yleisin merkki on \u201cFSC MIX\u201d. N\u00e4iss\u00e4 tuotteissa on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 70% sertifioitua raaka-ainetta. Lopun pit\u00e4\u00e4 olla kontrolloitua puuta (FSC Controlled Wood) tai kierr\u00e4tysmateriaalia. My\u00f6s kontrolloidulla puulla on v\u00e4himm\u00e4isvaatimuksensa, mutta kontrolloidun puun riskit luonnonmetsille ovat luonnollisesti suuremmat kuin varsinaisesti sertifioidulla puulla. Koska t\u00e4llaista raaka-ainetta on helpommin saatavilla, juuri t\u00e4m\u00e4 merkki n\u00e4kyy paperituotteissa ja pakkauksissa. Mets\u00e4yhti\u00f6ille t\u00e4m\u00e4 on laveampi tie saada arvostettu merkki tuotteeseen \u2013 kuluttajalle j\u00e4\u00e4 harkittavaksi kuinka paljon merkkiin luottaa.<\/p>\n\n

Sertifikaatit eiv\u00e4t ole l\u00e4\u00e4ke ylikulutukseen. Sertifikaatti ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole vaihtoehto metsiensuojelun lis\u00e4\u00e4miselle. Luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4minen vaatii laajamittaista metsien lis\u00e4suojelua, ja Suomi on sek\u00e4 YK:n monimuotoisuussopimuksessa ett\u00e4 EU:n biodiversiteettistrategiassa sitoutunut pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luontokadon vuoteen 2030 menness\u00e4 ja suojelemaan 30% ekosysteemeist\u00e4.<\/p>\n\n

Sertifikaatteja on monenlaisia, joillakin niist\u00e4 on vaikutusta, mutta valitettavasti vastuu tahtoo edelleen j\u00e4\u00e4d\u00e4 sille, joka kaupan hyllyst\u00e4 tuotteen valitsee. Luonnollisesti vastuun pit\u00e4\u00e4 olla mets\u00e4yhti\u00f6ll\u00e4, jonka tuote \u2013 tai pakkaus \u2013 hyllylle p\u00e4\u00e4tyy.<\/p>\n\n

Allekirjoita vetoomus ja vaadi muutosta mets\u00e4yhti\u00f6iden toimintaan: selluj\u00e4ttien on aika ottaa vastuuta luonnostamme!<\/strong><\/p>\n\n

\n
Allekirjoita vetoomus<\/a><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Monet meist\u00e4 ovat huolissaan metsist\u00e4, mutta talouspaperia tekisi mieli k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Onko mit\u00e4\u00e4n keinoa varmistua siit\u00e4, etten min\u00e4 ole ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4 pyyhkiess\u00e4ni samalla kaatamassa arvokkaita metsi\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"author":25,"featured_media":56526,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[77,75,70],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-56525","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-viherpesu","tag-metsateollisuus","tag-luontokato","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56525","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/25"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56525"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56525\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":56611,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56525\/revisions\/56611"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/56526"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56525"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56525"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56525"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=56525"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}