{"id":56594,"date":"2024-05-02T15:33:45","date_gmt":"2024-05-02T12:33:45","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=56594"},"modified":"2025-04-09T19:26:33","modified_gmt":"2025-04-09T16:26:33","slug":"broileri-karsimysta-lajikatoa-ja-levapuuroa-samassa-paketissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/broileri-karsimysta-lajikatoa-ja-levapuuroa-samassa-paketissa\/","title":{"rendered":"Broileri: k\u00e4rsimyst\u00e4, lajikatoa ja lev\u00e4puuroa samassa paketissa"},"content":{"rendered":"\n

Suomalaiset kananpojat on \u201ckasvatettu ilman antibiootteja, saavat nokkia oman l\u00e4hipellon viljaa, ovat l\u00e4hiruokaa, hy\u00f6tyv\u00e4t tarkkailusta, tulevat aina suomalaiselta kotitilalta ja nauttivat virikkeist\u00e4\u201d. N\u00e4in maalailee lihatalo HKScan tuotemerkkins\u00e4 Kariniemen mainoksissa, joissa kuluttajille markkinoidaan \u201cHyvin kasvatettua kananpoikaa\u201d.

Kariniemen kananpojan mainos t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikki viherpesun merkit. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n el\u00e4inoikeusn\u00e4k\u00f6kulmasta mainoksen v\u00e4itteet ovat kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. L\u00e4hipellon vilja, virikkeeksi tarjotut s\u00e4hlypallot\u00a0 tai kanatilojen suomalaisuus eiv\u00e4t poista sit\u00e4 tosiasiaa, ett\u00e4 broilerit ovat pitk\u00e4lle jalostettuja el\u00e4imi\u00e4, joiden kasvattaminen ruoaksi perustuu k\u00e4rsimykselle.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n

Tietyt broilerirodut eiv\u00e4t aikuisiksi kasvettuaan pysty seisomaan, koska niiden rintalihakset ovat niin suuret. Lintuja vaivaavat my\u00f6s lukuisat sairaudet, kuten vatsahaavat, keuhko- ja niveltulehdukset sek\u00e4 vesip\u00f6h\u00f6, my\u00f6s erilaiset syd\u00e4nsairaudet ovat yleisi\u00e4.

Ja kuinka paljon virikkeet tai tarkkailu lohduttavat, kun el\u00e4in on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti jalostettu vain ravinnoksi, ja el\u00e4\u00e4 koko lyhyen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suljetussa tilassa? Muiden muassa n\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 el\u00e4inoikeusj\u00e4rjest\u00f6 Oikeutta El\u00e4imille valitti Kariniemen kananpojan mainoksesta Ruokavirastolle tammikuussa<\/a>.\u00a0<\/p>\n\n

HKScannin mainonta ei kuitenkaan ole kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vain siksi, ett\u00e4 se kannustaa kuluttamaan ruoaksi moniongelmaiseksi jalostettua el\u00e4int\u00e4, vaan my\u00f6s ilmaston ja luonnon n\u00e4k\u00f6kulmasta. <\/p>\n\n

Ilmastolihaa ei ole olemassakaan<\/h3>\n\n

Broilerin lihaa mielikuvamarkkinoidaan my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaisena ilmastolihana. Selv\u00e4\u00e4 onkin, ett\u00e4 verrattuna esimerkiksi naudanlihaan ja porsaanlihaan broilerin ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t\/kg ovat pienet.

T\u00e4ll\u00f6in kuitenkin unohtuu se, ett\u00e4 kasvisproteiineilla kuten tofulla ja h\u00e4rk\u00e4paputuotteilla p\u00e4\u00e4st\u00f6t\/kg ovat viel\u00e4 paljon pienemm\u00e4t<\/strong>.
<\/p>\n\n

\"\"
Eri ruoka-aineiden ilmastovaikutuksia vertailtuna. L\u00e4hde: Animalian el\u00e4inoikeusraportti 2023<\/em><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n\n


Toiseksi, kuten el\u00e4inoikeusj\u00e4rjest\u00f6 Animalia huomauttaa vuonna 2023 ilmestyneess\u00e4 el\u00e4inoikeusraportissa<\/a>,\u00a0 esimerkiksi HKScannin hiilijalanj\u00e4lkilaskenta ei sis\u00e4ll\u00e4 \u201dteurastusta ja tuotteiden jatkojalostusta, eik\u00e4 niihin liittyvi\u00e4 kylm\u00e4s\u00e4ilytyksi\u00e4, kuljetuksia ja pakkauksia. Hiilijalanj\u00e4ljen laskentaa koskevissa ohjeistuksissa kuitenkin suositellaan, ett\u00e4 hiilijalanj\u00e4lkiarvon elinkaaren vaiheet laskettaisiin \u2018pellolta kaupan hyllyyn\u2019\u201d.

On my\u00f6s syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n el\u00e4inper\u00e4isi\u00e4 tuotteita lautasella kokonaisuudessaan on, sen pienempi on ruuan ilmastovaikutus.

<\/p>\n\n

\"\"
Ruokavalioiden ilmastovaikutukset Helsingin Sanomien laatimassa kuvaajassa, alkuper\u00e4inen artikkeli<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Broileri – suurin syyp\u00e4\u00e4 globaaliin lajikatoon suomalaisten ruokavaliossa<\/strong><\/h3>\n\n

Luonnonvarakeskuksen viime syksyn\u00e4 julkaisemassa tutkimuksessa <\/a>osoitettiin my\u00f6s, ett\u00e4 nimenomaan broileri on suomalaisten ruokavaliossa eniten globaalia lajikatoa aiheuttava ruoka-aine.<\/p>\n\n

\u201cSiipikarjanlihan vaikutus selittyy broilerin kasvatuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 rehusoijalla. Sen tuotantoon liittyy suuri lajikadon riski, koska tuotantoalat laajenevat rehusoijan maailmanlaajuisen kysynn\u00e4n kasvun seurauksena. My\u00f6s kalojen osalta lajikatovaikutus johtuu p\u00e4\u00e4osin viljellyn tuontikalan rehuista\u201d.<\/p>\n\n

\u201cT\u00e4m\u00e4n uuden tutkimuksemme mukaan kotimaisen broilerin globaali lajikatovaikutus tuotekiloa kohti on l\u00e4hes kaksinkertainen kotimaiseen naudanlihaan verrattuna johtuen erilaisesta rehustuksesta. Suhde on sama my\u00f6s tuodun broilerin ja naudanlihan v\u00e4lill\u00e4, toteaa Luken erikoistutkija ja tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Merja Saarinen.\u201d<\/p>\n\n

My\u00f6s Kariniemen omasta mielest\u00e4\u00e4n hyvin kasvattamat broilerit sy\u00f6v\u00e4t tuontisoijaa rehuna<\/a>.<\/p>\n\n

Yks kakkaa, kaks kakkaa\u2026 \u2013 kummatkin It\u00e4meress\u00e4 <\/h3>\n\n

Broilerintuotanto on my\u00f6s yksi syy It\u00e4meren huonoon tilaan, sill\u00e4 pelloille levitetyn lannan fosfori valuu It\u00e4mereen.\u00a0 Sek\u00e4 siipikarjatilat ett\u00e4 sikatilat ovat voimakkaasti keskittyneet Lounais-Suomeen rehev\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n Saaristomerta.<\/p>\n\n

\"\"
Tilojen keskittyminen Lounais-Suomeen. L\u00e4hde: Reilu ruokamurros. Polkuja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n ja oikeudenmukaiseen ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, SYKE 2022\u00a0 \u00a0<\/figcaption><\/figure>\n\n

T\u00e4m\u00e4 Lounais-Suomen maatalous onkin Suomen ainoa j\u00e4ljell\u00e4 oleva It\u00e4meren suojelukomissio HELCOMin nime\u00e4m\u00e4 hot spot -kohde<\/a> It\u00e4meren pahimpien kuormittajien listalla.<\/p>\n\n

Yhteenvetona voi todeta, ett\u00e4 kun vaihdat lihatalon omasta mielest\u00e4\u00e4n hyvin kasvattaman broilerin kasvisproteiineihin, niin el\u00e4imet, It\u00e4meri ja luonto kiitt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

”Omasta mielest\u00e4mme hyvin kasvatettua kananpoikaa”, sanoo lihatalo HKScan mainoksessaan. Suomalaisia kananpoikia markkinoidaan niin l\u00e4hiruokana, virikkeiden keskell\u00e4 el\u00e4jin\u00e4 kuin ilmastoruokana, mutta tosiasiassa broilerin sy\u00f6minen on niin ilmaston, luontokadon kuin It\u00e4meren kannalta kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":56598,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[70,77,84],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-56594","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-luontokato","tag-viherpesu","tag-maatalous","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56594","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56594"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56594\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":59147,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56594\/revisions\/59147"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/56598"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56594"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56594"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56594"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=56594"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}